Kissalla paha ummetus.

Voi kauheaa... En ole ennen noin pahasta ummetuksesta kissalla kuullutkaan ja sinulla on syvä osaanottoni tilanteeseesi :(

Toivottavasti eläinlääkäri löytäisi missä vika piilee koska kuullostaa kyllä terveydelliseltä ongelmalta kun kaikkea muuta on kokeiltu.

Kirjoitathan mitä löydöksiä tuli?

Yleensä kun eläin tressaantuu, niin se ei ole ummetus vaan kunnon ruikuli.
Parafiinikaan ei siis auttanut, vaikka yleensä auttaa, varsinkin koirilla.
Minulla oli työkoirana Bosniassa mahavikanen ja toin sen kotia tullessani ja jäi eläkkeelle ja eli 18-vuotiaaksi, sitten tuli nisäsyöpä. Se oli mulla miinakoirana ( sakulainen)neli kanssani loppuvuodet ja luullakseni onnellisena.Eläinlääkäri sanoi jotta saattaa olla vanhin sakulainen suomessa.
Pepperi sai aina parafiina viimeiset vuodet, muuten ois ollut liian kava kakka.

Tiedän ajokoiran jonka omistaja joutui auttamaan kakkaa kolmen viiimesen vuoden ajan. koiran ja kissan ruuansulatus on aika samanlaisia.
Ilmoitathan miten kävi jotta opimme jotain.

En tiedä, tehoaako enää noin pahaan ummetukseen, mutta pienelle pennulleni taannoin tehosi parin päivän pottahiljaiselon jälkeen leikkiminen, johon liittyi juoksua ja hyppelyä lelujen perässä. Kova fyysinen ponnistelu ajoi joka kerta hiekkalaatikolle. Sittemmin kisulla on ollut potattomia päiviä harvoin, ehkä jatkuvasta leikistä eli riittävästä liikunnasta on ollut apua.

Tervehdys teille ja kiitokset kommenteista! :)

Käytiin tänään kisun kanssa eläinlääkärissä. Röntgenissä todettiin ummetusmassaa suolistossa, mutta paksusuolen tilanne on kuulemma siinä mielessä vielä hyvä, ettei ole muodostunut voimakkaasti laajentunutta paksusuolta, mikä on käsittääkseni riskinä, jos ummetus on paha ja kestää kauan. Lääkäri otti labrat ja saan tulokset huomenna (tai itse asiassa kellon mukaan tänään kun vuorokausi on jo vaihtunut). Jos niissä ei ole mitään mikä viittaisi elimelliseen vikaan, kuten munuaisvikaan tms, aloitetaan kissallani uusi erityisluvallinen lääke ummetukseen.

Kyselin lääkäriltä mikä on pahin mitä tässä tilanteessa voi tapahtua. Lähinnä mietin tuleeko pohtia vaihtoehtona lopullista luopumista, jos mikään ei auta :( Eläinlääkäri sanoi, ettei tässä vaiheessa kannata vielä lähteä ajattelemaan asiaa tuolla tavalla kun on keinoja kokeilematta (esim. tuo uusi lääke ja jotain ruokavaliojuttuja). Mutta tosiaan verikokeiden tuloksia tässä nyt odotellaan.

Mitä leikkimiseen tulee, olen yrittänyt leikittää kissaani. Se kyllä leikkiikin, muttei enää jaksa hirveän pitkiä aikoja. Jotenkin tuntuu kyllästyvät nopeasti. Kunnon liikuntaa se ei tässä yksiössä kyllä saa, eikä suostu kulkemaan valjaissa ulkona, joten liikunnan puutekin voi aiheuttaa ummetusta. Lääkäri epäili mahdolliseksi syyksi myös suolistoon ajautuneita karvoja. Kisun uloste kun sisältää usein lähes kivikovia karvaisia ulostepötköjä.

Sinulle Nöpön isi kommentoisin vielä tuosta koiran ja kissan ruoansulatuksen samanlaisuudesta. Itse en asiasta kauheasti tiedä, mutta eläinlääkäri sanoi tänään sen verran, että kissoilla ummetus (jonka syy jää toisinaan aivan mysteeriksi) on hyvin yleistä kun taas koirilla ei.

Toivottavasti syy selviää pian eikä ole mitään, mitä ei voisi hoitaa.

Meidän kisu syö lähes päivittäin ruohoa ulkona tai kauran versoja sisällä. Ja hiekkalaatikosta sen huomaa. Kertaakaan se ei ole karvoja oksentanut, koska heinien avulla se saa ne poistumaan toista kautta.

Jos asut kaupungissa eikä lähelläsi ole paikkaa, josta voisit ruohoa kissallesi hakea, voisit laittaa ruukkuun kauraa tai ohraa kasvamaan. Itää jo parissa päivässä lämpimällä paikalla. Jyviä löytyy kaupoista, myllyiltä, ehkä tuttaviltasi yms. En takaa että auttaa, mutta haittaa siitä ainakaan ei ole. Eikä ole kallista.

Tervehdys jälleen!

Kissan labratulokset tulivat tänään ja pettymys oli suuri: toinen munuaisarvoista (krea) oli hieman koholla :O Ell sanoi, että kisulle saattaa olla kehittymässä krooninen munuaisten vajaatoiminta :( Arvot olivat kuitenkin ilmeisesti niin vähän koholla, että kontrolli on vasta puolen vuoden päästä. Kaikesta huolimatta munuaisarvot eivät kuulemma ilmeisesti ole syynä pahaan ummetukseen, vaan syy on muualla.

Olen yrittänyt saada kissaani juomaan paremmin. Se ei itse näytä juovan, joten olen alkanut lisätä sen ruokaan vettä. Raksut liotan ainakin osittain ja märkäruokaankin lisään vettä sen verran, että kissa joutuu ensin lipittämään veden ja syö vasta sitten ruuan. Ei kai nestettä voi liikaa kissalle antaa?? Vai voiko? Useita ruokalusikallisia olen vettä ruokaan laittanut. Ummetusongelman tullessa olen vähentänyt kuivaruokaa suhteessa märkäruokaan. Mietin jopa pitäisikö kuivaruoka jättää kokonaan hetkeksi pois. Olisin tätä kysynyt tänään eläinlääkäriltä, mutta hänellä oli niin kiire, ettei ehtinyt puhumaan :/

Kissani on tällä hetkellä allergiaruokavaliolla, joten kaikki muu kuin allergiaruoka on kiellettyä. Ell epäili allergiaa kun kisun anaalirauhaset oireilevat toistuvasti, eivätkä tyhjene itsestään. Raakaa lihaa siis en voi kissalle nyt syöttää. Kissa ei kyllä ole muutenkaan tottunut raakaa lihaa syömään, enkä tiedä söisikö sitä edes.

Ell määräsi kissalle tuon uuden lääkkeen (Prepulsid) siitä huolimatta, että munuaisarvot eivät olleet aivan sitä mitä odotettiin. Käyn hakemassa lääkkeen apteekista heti kun saan postitse reseptin ja erityisluvan lääkkeeseen. Olen myös syöttänyt kissanmallasta eläinlääkärin ohjeen mukaan. En tiedä onko siitä apua. Hirveän tahmaista tuo aine on ja tuntuu, ettei sitä saa millään annettua kissalle. Kovan työn tuloksena sain sitä puristettua tuubista suoraan kisun suuhun niin että kissa sen nielaisi, mutta helpompana koin mönjän laittamisen kissan tassuun, mistä kisu sitten nuoli sen. Äsken neiti tosin näytti nuolevan kissanmaltaan jäämiä lattialta, joten en tiedä olisiko tuo ruskea tahmea aine sittenkin sen mieleen ;)

Tuo ruoho olisi kyllä ideana mainio, mutten tiedä miten sen kanssa pitäisi menetellä kun on tuo allergiaruokavaliotestaus meneillään. En tiedä sotkisiko ruoho sitten kissan dieetin, hmm. Tätäkin pitäisi ilmeisesti kysyä eläinlääkäriltä. Kurjaa kun ovat niin kiireisiä näköjään, ettei ole tarpeeksi aikaa opastaa sairastavien kissojen omistajia :/ Kuitenkin viimeistään viikon kuluttua Prepulsid-lääkkeen aloittamisesta täytyy kuulemma soittaa eläinlääkärille. Epäilen auttaako tuokaan lääke kun ei mikään näytä auttavan. :( Epätoivo tässä alkaa tulla pikkuhiljaa ja huoli on valtava. Olen itkenyt koko illan. Sitä kun haluaisi lemmikilleen parasta, niin tuntuu pahalta kun se sairastaa. :(

Harmi, että kisusi on kipeä. Jospa uusi lääke auttaisi. Itse yritän vältellä lääkkeitä, koska pelkään sivuvaikutuksia (ehkä vähän liikaakin). Onko lääkkeestä odotettavissa voimakkaita sivuvaikutuksia? Tai oikeastaan haluaisin kysyä, mikä tekee lääkkeestä erikoisluvallisen?

Ikävää, että lääkäri ei ehdi jutella. Voisiko hänelle soittaa ja kysyä mieltä painavista asioista? Onko hän muuten kuinka hyvä kissa-asiantuntija? Ajattelin vain, kun niin monet lääkärit ovat koiriin päin.

Ruohon syöminen on kissoille luonnollinen tapa, mutta valitettavasti en osaa sanoa, kuinka se sopii erityisruokavalioon. Toisaalta järki sanoo, että siitä olisi apua, mutta taas toisaalta, kun en ole asiantuntija enkä halua omia konstejani tuputtaa, en uskalla sitä suositella.

Liikaa nestettä kissa ei käsittääkseni voi saada. Ainakin jos pissaamisongelmia ei ole eli neste poistuu. Ja jos kissa vain yhtään on järjissää, niin kyllä se sitten kieltäytyy nesteestä, jos sitä alkaa olla liikaa.

Yritä kuitenkin olla positiivisella mielellä, vaikka kisun sairastelu harmittaakin. Ainakin oma kisuni aistii pahan mieleni ja se vaikuttaa sen käytökseen. Onko muuten kisusi käytös muuttunut sairastelun myötä? Jos ei, niin maallikon näkemykseni on, että katti vielä kuntoutuu.

Voimia kissan hoitoon ja kerro, kuinka teillä asiat etenevät.

Kiitos teille vastauksista! :)

Korjaanpa vielä sen verran, että mitään varsinaista allergiadiagnoosia kissalla ei ole ja ell sanoi suoraan, että tutkimuksia ruoka-aineallergian ja anaalirauhasvaivan yhteyksistä ei ole, mutta hän on käytännön työssään havainnut, että kissojen anaalirauhasvaivat usein helpottavat allergiaruokavaliolla. Itsekin tätä kummastelin aluksi, mutta päätin silti aloittaa allergiaruokavalion etenkin kun kyseistä ruokaa (Royal Canin Sensitivity Control) voidaan kuulemma käyttää myös ummetuksen hoitoon. Tiedä sitten vaikuttaako tämä ruoka ylipäätään mitenkään. Jotenkin tuntuu vähän hakuammunnalta tämä anaalirauhasvaivojen ja allergian yhteyden tutkiminen.

Olen muuten itsekin miettinyt tuota, että kissan ummetus voi johtua ainakin osittain siitä, että sen on kivuliasta ulostaa ja se siksi välttelee laatikolle menemistä ja siitä syntyy juurikin tällainen ikävä kierre. Olen nimittäin ihmetellyt sitä, että se ei enää edes yritä ulostaa. Tilannetta ei varmastikaan helpota se, että joudun antamaan Microlax-peräruiskeita ja ruiskeen antaminen on kissalle kaikesta päätellen hyvinkin epämiellyttävää :/

En itse asiassa tiedä mikä tekee lääkkeestä (Prepulsid) erityisluvallisen. En jotenkin tajunnut edes kysyä sitä. :O Olisikohan kyse siitä, että lääke on suhteellisen vahva tai jotain. Pitääpäs muuten kysyä tuota. Kamalaa, etten tajunnut sitä kysyä. Mitä sivuvaikutuksiin tulee, ell ei ainakaan maininnut, että lääkkeestä tulisi mitään sivuvaikutuksia.

Kissaani pitkään hoitanut eläinlääkäri on hyvinkin asiantunteva kissojen kanssa, mutta hän on nyt lomalla ja jouduin muutenkin käymään viime lääkärireissulla eri klinikalla kuin aikaisemmin, sillä tutulle klinikalle sai juuri sillä hetkellä niin huonosti aikoja. Tällä uudella klinikalla eivät tunnu tietävän ainakaan kissojen asioista yhtä paljon kuin aikaisemmassa paikassa (tai itse lääkäri kyllä vaikutti asiansa osaavalta, mutta hoitajilta ei saa puhelimessa oikein vastauksia mihinkään kun yrittää asioita tiedustella). Voi siis olla, että menen kissan kanssa jatkossa tutun lääkärin vastaanotolle.

En sitten tiedä voisiko ummetukseen vaikuttaa myös hieman koholla olevat munuaisarvot (krea) ja kalium, joka on aivan alarajoilla. Käsittääkseni kaliumin puutehan voi aiheuttaa ummetusta. Olenkohan oikeassa? Selkeitä selityksiä veriarvoista ei annettu ja olen siitä kummissani. Kun kysyin voiko ummetus johtua hieman kohonneista kreatiiniarvoista, sain kielteisen vastauksen. Pääni on ihan pyörällä näiden asioiden kanssa. Kaikki tämä on niin uutta kun en ole aikaisemmin joutunut näin sairasta kissaa hoitamaan :( Voimat alkavat loppua kun huoli kissasta on niin suuri. :(

Onko muuten kukaan muu kuin minä joutunut antamaan kissalleen Microlax-peräruiskeita? Kuinkakohan usein noita olisi turvallista tai tarpeellista antaa kissalle, jos se ei muuten ulosta? En ole saanut tähän selkeää vastausta eläinlääkäristä.

Minulla on pian 16 v poika kissa. Sillä on aika paha ummetus talvi aikaan kun ei lähde ulos eikä enää leiki ollenkaan vaikka millä yrittää leikittää. Kesäisin ummetus ongelmaa ei ole kun ulkoilutan kissaa joka päivä pari tuntia.Lääkäri määräsi Levolakkia jota annan talvella, auttaa hyvin. Käyn myös kissan raksut eläinlääkäriltä, ovat kalliita mutta paljon terveellisempiä kuin kaupasta ostetut.

Kiitos nokiturkki! :)

Ajattelin tosiaan huomenna soitella taas eläinlääkäriin ja kysellä kuinka menetellä. Hävettää jo melkein kun koko ajan olen soittelemassa sinne, mutta kun on huoli pikkuisesta ja koko ajan tulee mieleen uusia kysymyksiä, niin onhan se kysyttävä eläinlääkärin mielipidettä kun ei aina oikein itse tiedä kuinka menetellä.

Hienoa muuten kuulla, että ruokavaliosta on ollut teillä apua :) Oletko muuten syöttänyt saman sarjan märkäruokaa vai vaan raksuja? Täällä menee molempia. Itse en kyllä ole huomannut ruokavalion muutoksesta olevan juurikaan hyötyä. Tuo meidän neidin suolisto näyttää kyllä olevan niin tukossa, ettei siihen toimi oikein mikään. En tiedä olisiko mainitsemastasi huuhtelusta apua. Tänään tai huomenna joudun antamaan kisulle varmaan taas Microlax-peräruiskeen kun ei ole kakkaa näkynyt tänään, eikä eilen. :( En tiedä annanko liian tiheään noita Microlaxeja. Täytyy kysellä sitäkin eläinlääkäristä.

Voi kiitos teille vastauksista! Ihania olette kun olette jaksaneet tänne vastata. Ja hienoa, jos teidän kisuilla ovat vaivat helpottaneet :)

Täytyypä tässä mainita, että kissa kävi pitkästä aikaa isolla hädällä ilman Microlaxia!!! :) On se jännä kun yksi kakka saa ihmisen näin iloiseksi, heh. En silti uskalla vielä liikaa tuulettaa. Täytyy seurailla tässä kuinka suolisto toimii vai toimiiko se ylipäätään. Tänään aloitettiin Prepulsid. En tiedä onko se voinut vaikuttaa näin nopeasti vai miksi tuo kissa yhtäkkiä kakkaa, vieläpä aikalailla löysää ulostetta. Hieman hirvittää tuo lääke kyllä kun sillä saattaa olla luultavasti sivuvaikutuksena rytmihäiriöitä. Ei ilmeisesti ole todellakaan yleinen haittavaikutus, mutta silti vähän epäilyttää :/ Tämä nyt tuntuu olevan pakkotilanne kuitenkin kokeilla tuota kun mikään muu ei oikein auta. Microlaxiakaan en meinaa saada enää laitettua. Sen laittamisessa ahdistuu sekä kissa että omistaja. :(

Mitä stressiin tulee, stressaantuu helposti. Viime aikoina suuria muutoksia ei ole ollut, menneinä vuosina kylläkin. Tosin aloitin uuden parisuhteen vuoden alussa, mutta en uskoisi senkään nyt niin kissaa stressaavan kun tuntuu melkein kisu voivan paremmin kun mies on täällä. Voi tosin olla, että kissa on stressaantunut jatkuvasta eläinlääkärissä ravaamisesta, lääkitsemisestä, peräruiskeiden antamisesta ym. ja se vaan pahentaa oireilua. Kissa menee aina sängyn alle piiloon kun olen antanut sille lääkkeen. Säälittää kissaa nyt stressata tällä lääkeruljanssilla, mutta pakko sille on nämä pillerit syöttää.

Niin ja en vedä herneitä nenään tuosta maito/kerma -jutusta :D Tuo kävi kyllä itselläkin mielesstä yksi päivä, mutta en nyt tosissani sitä lähtenyt toteuttamaan kuitenkaan ;)

Minun kissani tykkäisi myös kovasti kaupan raksuista ja ovathan ne edullisiakin. Ne vaan alkoivat sairastuttaa kissaani toistuvasti virtsatietulehduksiin kun olin antanut niitä muutaman vuoden ajan. Eläinlääkäri sanoi että ne aiheuttavat kissalle virtsakiviä ja tulehduksia. Nyt kun olen jo vuosia ostanut lääkäriltä raksut, ei ole ollut pissa vaivoja ollenkaan. Jonkun aikaa vei totutellessa uusiin raksuihin. Kaupasta ostan yhtä merkkiä pussiruokaa joka maistuu kissalle. Siitä ei ole tullut mitään vaivoja. Kissani on pian 16v.

Minulla oli tyttökissa, joka kärsi ummetuksesta useamman vuoden. Aluksi jouduin käyttämään peräruisketta kun 'öljyt' ei auttaneet. Se oli todella epämukavaa kissalle. Sitten sille annettiin Movicolis joka toinen päivä noin 3 vuotta ja sillä kakka tuli joka toinen päivä. Eläinlääkärimme ie koskaan ottanut ummetusta vakavasti :( Juoksutin kissani lääkärissä useasti ja kokeitakin otettiin... mutta tänä keväänä jouduin lopettamaan rakkaan ystäväni :( Päivystävä lääkäri totesi pelkästään suolta/vatsaa tarkoin puristelemalla, että kissallani oli koko suoluisto täynnä syöpäkasvaimia. Kumpa olisin tiennyt sen aiemmin :( Vaatikaa tarkkoja tutkimuksia, älkääkä uskoko yhtä lääkäriä!

Kylläpä säikäytti tuo viimeinen viesti, hui :( Olen pahoillani kissasi kohtalosta :( Meidän neidillä ei onneksi näkynyt röntgenissä mitään kasvaimia.

Täällä on nyt siis aloitettu Prepulsid ja sen lisäksi kisu saa Levolacia. Kissa on nyt muutaman kerran ulostanut tuolla yhdistelmällä ja välillä on ollut vatsa jopa aavistuksen löysälläkin. Viimeinen ulostuskertojen väli oli tosin reilu 2 vrk, hieman liian pitkä väli mielestäni. Eilenkään ei kakkaa tehnyt, eikä ole tehnyt tänäänkään. Tässä nyt jännitetään miten tilanne etenee.

Tulinpa tänne päivittämään tilannetta. Olen aika hajalla taas. Kissa ei käynyt isommalla hädällä kolmeen vuorokauteen, vaikka on saanut Prepulsidia ja Levolacia. Jouduin laittamaan sille Microlax-peräruiskeen. Itse operaatio sujui tällä kertaa helposti ja kissa sai tarpeensa tehtyä, mutta huoli kissan terveydestä on suuri. :(

Tuntuu, että eikö tuo Prepulsid-lääke sittenkään auta?? Itkettää kun on niin huoli tuosta karvalapsesta taas :( Viikon ajan kaikki näytti jo paremmalta, mutta nyt alkaa taas epätoivo hiipiä. En käsitä mikä sen suolistoon yhtäkkiä meni. :O Kisu kyllä nuolee itseään kovasti, jopa sen verran, että karva alkaa irrota alavatsasta ja iho paistaa läpi :/ Kaikki se suolistoon ajautunut karva ei voi olla hyvästä. Olenkin antanut lääkärin ohjeesta parin päivän kuurin kissanmallasta.

Antaisin mitä vaan, jotta kissani tulisi terveeksi!

Kyllä sinun olisi paras jutella lääkärin kanssa kissasi tilanteesta. Karvojen nuoleminen ei ainakaan hyväksi. Onko siellä missä asut toista eläinlääkäriä, kysyisit neuvoa häneltä. Paljon eroja lääkäreiden neuvoissa ja hoidoissa. Varmasti suuri kärsimys sinullekkin.

Voi raukkoja. Käy niin sääliksi teitä molempia, koska kärsimys vain jatkuu. On varmaan vaikeaa, mutta yritä pysytellä positiivisella mielellä, sillä kissa aistii sinun stressisi, mikä vain pahentaa sen omaa oloa.

Nuoleminen niin, että nahka jo paistaa ei taida olla hyväksi. Joko kissa yrittää kaikin keinoin saada suolistonsa toimimaan tai viestittää sinulle, että kakkaamattomuus ei ole se suurin ongelma. Toivon tietenkin, että mitään vakavampaa ei olisi.

Veikkaisinpa, että aiemmin mainitsemani ruoho, kaura tai ohra ei tekisi pahaa tässä tilanteessa. Karvoja lienee kisusi suolistossa aika paljon.

Toinen, mitä edelleen suosittelisin, on leikittäminen. Kissan ei tarvitse leikkiä rajuja leikkejä eikä tuntikausia. Muutama minuutti kerrallaan tekee hyvää. Molemmille. Saatte yhteistä aikaa ja yhteisiä riemuja. ja pystyt itsekin edes hetkeksi unohtamaan huolesi.

Maitoa en lähtisi kokeilemaan, sillä jos kisu saa siitä ripulin, niin sen olo vain pahenee. Kakka tulee muutaman kerran ja suoli ehkä tyhjenee, mutta varsinaista vaivaa se ei välttämättä poista. Mainittakoon, että en kuulu maidon vastustajiin kissojen ruokinnassa. Omani on pienestä pitäen syönyt kermajuustoa, kermaa ja joskus jopa jäätelöä... Masu ei reagoi mitenkään.

Ummetukseen täytyy olla syy. Jos se kerta ei ole elimellinen, niin se on hoidettavissa. Voimia sinulle rakkaasi hoidossa. Ja käy taas kertomassa, mitä teille kuuluu.

Kiitos paljon vastauksista nokiturkki ja riehujan omistaja! :)

Olen kyllä kysellyt lääkäriltä (itse asiassa kahdelta eri lääkäriltä, jotka ovat molemmat hoitanut kissaani) neuvoja. Tuntuu, että olen ehkä liikaakin soitellut ja kysynyt jokaisesta pienimmästäkin asiasta, mutta kun sitä on niin huolissaan, niin kaipaa neuvoja.

Tänään soitin taas eläilääkäriin ja sain neuvoja. Pika-avuksi otettiin nyt muun lääkityksen lisäksi Toilax, jos laukaisisi tilannetta. Ell kuitenkin ehdotti varjoainerötgeniä, jonka avulla voitaisiin selvittää, ettei olisi kasvaimia. Aloitinkin tästä asiasta jo oman aiheen, mutta kirjoitanpa vielä tähänkin: eli siis kissalta on kahdessa eri lääkärissä otettu perusröntgen. Toinen kissaani hoitaneista lääkäreistä totesi muutama viikko sitten röntgenin jälkeen, että onneksi kissalla ei näkynyt kasvaimia, mutta nyt tämä toinen lääkäri sitten sanoi, että olisi vielä hyvä ottaa varjoaineröntgen. Käsitin hänen olevan sitä mieltä, etteivät kasvaimet välttämättä näy perusröntgenissä. Tiedä nyt sitten miten asia on. Alan tulla jo vainoharhaiseksi ja kuvittelen, että kissallani on kaikki maailman sairaudet.

Oloni on kamala. Kissa näyttää olevan suhteellisen ok, mutta minä en ole. Huoli on niin suuri ja voimani alkavat loppua. Tässä kun on omankin terveyden kanssa tekemistä jo. :( Tekisin mitä vaan kunhan saisin kissani terveeksi. Juoksisin oikeasti vaikka Kiinaan ja takaisin, jos se auttaisi kissaani.

Kehotus mennä jälleen lääkäriin on sinäänsä hyvä idea, mutta tässä alkaa jo epätoivo hiipiä rahan suhteenkin. Viime aikoina kissan hoitoon on tässä ihan viime aikoina mennyt yli 500 euroa ja nuo uudet tutkimukset maksaisivat 200 euroa lisää. Kissan terveyden hoitaminen ei tietenkään saisi olla rahasta kiinni, eikä se olekaan, mutta hätä tässä alkaa tulla tuon rahan suhteen ja joutuu jo kolehtia keräämään läheisiltä, jos kisun kanssa taas lääkäriin mennään. Hitto sentään kun olisi tajunnut ottaa kissalle vakuutuksen sillon aikoinaan!! No, nuo tutkimukset eivät kuulemma ole kuitenkaan juuri tämän päivän asia, joten testaan nyt uudella lääkityksellä miten käy ja seuraan muutenkin tilannetta. Jos tarve vaatii, niin sitten eläinlääkäriin mars.

Täällä joku aikaisemmin heittikin ilmoille ajatuksen, että jos kissani ummetus johtuisi siitä, että kissa on mm. anaalirauhasvaivojen vuoksi kokenut ulostamisen kivuliaana ja välttelee siksi laatikolle menoa. Pissillä kyllä käy, mutta suuremmalla hädällä tuntuu käyvän vasta sitten kun on pakko eli peräruiskeen jälkeen ja mahan ollessa löysällä. Tänään äitini kanssa pohdimme olisiko oikeasti noin, että kissani välttelee ulostamista, koska on kokenut sen kivuliaaksi, en tiedä.

Huomasin muuten, että kisun peräpäästä valuu nestettä, joka haisee ulosteelle. Sama ilmiö oli havaittavissa kun Prepulsid aloitettiin. En tiedä sitten olisiko tuo Toilax vetänyt mahaa löysälle. Kakalla kissa ei ole kyllä tänään käynyt. Äsken haisteli reppana lakanalle peräpäästä valunutta tippaa ja kaapi sitä kohtaa lakanastaan kuin hiekkalaatikkoaan. Outoa. :O

Minä en tiennyt että olet jo käyttänyt kissaasi 2 lääkärillä, oli tarkoitus vain tuoda esiin vaihtoehto toisen lääkärin mielipiteestä. Anteeksi. Tosi kallista kaikki tutkimukset. Katselin kissakäsikirjaa missä kerrotaan kissojen sairauksista. Mutta ei siinäkään ollut mitään mitä ei kissallesi olisi jo kokeiltu. Neuvona normaaliin ummetukseen, ei sairaudesta johtuvaan, oli leseitten lisääminen ruokaan. Kumpa kisusi tulisi terveeksi nopeasti, sitä toivon.

Nokiturkki, ei sulla ole mitään anteeksipyydettävää :) Totta kai tarkoitit hyvää sillä, että kannattaa eri lääkärien mielipiteitä kysellä. Niinhän sitä pitääkin tehdä. Kultainen ihminen olet kun tuota kissakäsikirjaakin siellä olet katsellut.

Olen muuten itsekin miettinyt noita kaikenmaailman leseitä ja muita, mutta niiden antamisesta pitäisi kyllä varmaan kysyä lääkäriltä kun kisulla on tosiaan tarkka allergiaruokavalio (pitäisi olla hyvä ruokavalio myös ummetukseen) meneillään ja nuo leseet voisivat kai sotkea sen. Olen tosin alkanut epäillä koko ruokavaliota, että onko siitä yhtään mitään apua mihinkään.

Kyselin tuosta röntgenasiasta vielä toisestakin eläinlääkäristä ja sanoivat sieltäkin tosiaan, että kaikenlaiset kasvaimet eivät välttämättä näy ihan perusröntgenissä. Eli jos kissan vaivat eivät asetu, pitää miettiä olisiko sitten käytävä varjoaineröntgenissä.

Annoin kisulle eilen illalla Toilaxin ja yöllä teki tarpeensa. Ilmeisesti lääke sai kissan mahan hieman löysälle kun oli niin löysää ulostetta. Tuntuu, ettei kissa käy isolla hädällä ollenkaan, jos ei ole maha löysällä niin kuin viime yönä oli. Milläköhän kisua saisi edes yrittämään kakkaamista vai eikö sillä oikeasti muka ole vessahätä, vaikkei ole välillä useaan päivään käynyt tarpeillaan?! Outoa.

Kun minun kissalla oli se paha ummetus ettei viikkoon kakatellut niin ei sillä ollut mitään tarvettakaan käydä laatikolla muuta kuin pisulla. Suolitukoksessa on sen kirjani mukaan tarve mennä kyyköttämään vaikka ei mitään lähde.

Kiitos tiedosta, nokiturkki. Eli tuo on sitten varmaan ihan ummetukseen kuuluvaa, ettei turhaan käy kyykkimässä siellä laatikossa. Yhden kerran olen nähnyt kisun yrittävän tehdä kakkaa ilman tulosta. Maukaisi silloin kun mitään ei tullut. Se oli tämän ummetusongelman alkuvaiheilla. Tänään kisu teki pienen kiinteän kakan. Ensimmäinen kerta kun kisuliini käy tarpeillaan muutenkin kuin silloin kun vatsa on löysällä.

Huomasin äsken pientä punoitusta kissan peräaukon seudulla. En tiedä olisiko ärtynyt siitä kun kisuneiti välillä nuolee aika ahkeraan tuota peräpäätään. Tiedä nyt sitten pitäisikö tuosta olla huolissaan. Ei se onneksi pahasti punoita. Ehkä seuraan tilannetta ja soitan eläinlääkäriin, jos peräpää alkaa ärtyä pahasti.

Minä taas kerron mitä kotihoitona kokeilin omalle kisulle. Kissa jo niin vanha että kaikenlaisia pikku juttuja ehtinyt sattua. Pienet iho-ongelmat hoidan ihan vaan keitettyyn veteen kastetulla vanulla pyyhkimällä. Ja aika nopeasti paranee. Eikä ole ainakan haitaksi. Samoin hoidin myös koiran pikku haavat ja nirhamat kun oli koiruli ennen kissaa. Tuo kuulostaa ihan hyvälle ja toiveikkaalle että saa jo tehtyä tarpeensa, helpotus molemmille. kissalle ja omistajalle.

Kissani sai todella pahan ummetuksen paakkuuntuvasta kissanhiekasta ja vastaavanlaisesta purusta. Käytyään astialla hän tietenkin hienona miehenä nuoli itsensä puhtaaksi ja samalla nuoli suolistoonsa hiekkaa/purua (käytin molempia aina saatavuuden mukaan). Eläinlääkärinohjeen mukaan annoin parafiiniöljyä 3 ruokalusikallista päivässä. Annoin öljyn pipettillä varovasti ettei mennyt väärään kurkkuun. Lisäksi kuivamuonaa annettiin minimaalisesti ja tilalle jauhettua raakaa sydäntä, sulatettua seitä yms. Sekä aamuin illoin NutriPlusgeeliä (saa apteekista. On lisäravinne jossa on öljyä) noin teelusikallinen kerrallaan. Hoitoa jatkettiin about viikko enenkuin kaikki kuivettunut massa tuli pois suolesta.Hiekkalaatikossa on tämän episodin jälkeen ollut Pellexiä. Ei ole niin hyvää kuin paakkuuntuvat mutta onpa kissa pysynyt terveenä. Ja joka viikko annan heinää tai idätettyä kauraa.
Kissalla on yhdeksän henkeä ja uskon että niin kisusi kuin sinäkin selviydytte tästä episodista voittajina! Tsemppiä ja voimia!

Kissani ei suostunut syömään Levolacia joten korvasin sen Parafiiniöljyllä. Ohjeen sain vanhalta kissakasvattajalta. Kissallasi veriarvot ovat hiukka pielessä-älä ota niistä stressiä. Kun itse rauhotut niin kissasikin stressitaso laskee. Helposti sanottu mutta vaikeammin toteutettava.
Itse stressasin kissani kanssa hulluuden partaalle asti kunnes tajusin että eläinlääkäri tekee parhaansa kuten minäkin ja loppu on korkeimman kädessä-kuten isoäitini aina sanoi. Ja tilanne rauhottui vähitellen kotirintamalla,
Voimia koko teidän poppoolle!

Heipsis!

Kyllä tässä väistämättäkin ottaa hiukan stressiä munuaisarvoista kun epäillään, että ne viittaisivat munuaisten vajaatoimintaan. Kreatiini oli kisulla 302 kun sen pitäisi kyseisen labran mukaan olla alle 212. :/

Tilanne on tukala. Olen itse köyhä, eikä kellään olisi laittaa rahaa kissan tutkimuksiin. Maanantaina on lääkärikäynti ja se maksetaan kyllä, mutta rahat alkavat olla kaikilta oikeasti loppu ja olen hätääntynyt. Olemme maksaneet lekurikäynneistä 800 euroa tässä ihan lyhyen ajan sisään ja mitään ei ole oikein selvinnyt, paitsi kohonneet munuaisarvot. Niistäkin eri lääkärit ovat keskenään eri mieltä voivatko vaikuttaa alkuperäiseen ongelmaan eli ummetukseen.

Tiedän, että pitäisi pystyä olemaan rauhallinen, mutten oikein pysty. Pelottaa, ettei kissani toivu kun mitään ei tapahdu kalliista tutkimuksista huolimatta. Kissa on taas niin tukossa, ettei kakka tule kuin peräruiskeella. :(

No voi raukkaa sinun kisua. Surullista kun ei ala parantua. Onpa todella vaikea ummetus kun ei suoli toimi enää normaalisti. Ymmärrän hätäsi kun itsekkin hätäännyn ja pelkään jos kissallani jokin sairaus.

Tervehdys sinulle taas nokiturkki ja kiitos kun olet jaksanut minua ja kissaani niin kovasti kannustaa. :)

Kissan kanssa on huomenna eläinlääkäri. Olen tässä miettinyt vaihtoehtoja, surullisiakin vaihtoehtoja. Olen itkenyt ja miettinyt. Onko kissani elämä enää elämää? Se juoksee sängyn alle minua karkuun kun pelkää lääkitsemistä. Tuntuu, että se pelkää mnuakin nykyään, minua joka olen ollut sille tähän asti se turvallinen ihminen. Tämän sairastamisen aikana se on sähissyt ja murissut minulle välillä, purrutkin kädestä kun olen yrittänyt sitä lääkitä tai laittaa peräruisketta. En raaski edes antaa sille kaikkia päivittäisiä lääkkeitä enää, koska musta ei yksinkertaisesti ole siihen, että kiskon sitä monta kertaa päivässä sängyn alta ja saan sen niin ahdistuneeksi, ettei se reppana enää uskalla tulla sängyn alta pois. :(

Onhan mielessä käynyt aikaisemminkin se, että joudun luopumaan rakkaastani. Olen vaan halunnut työntää sen pois mielestäni. Kissani alkaa kuitenkin olla hyvin hermostunut ja tuntuu, ettei se nauti elämästä enää. Ratkaisua ongelmiin ei ole nähtävissä ja muhun sattuu katsoa tuota sairastavaa eläintä, joka merkitsee mulle niin paljon. Vielä enemmän mua sattuu tunkea sille peräruiskeita, se kun näyttää tekevän kipeää ja viimeiseksi maailmassa tahdon satuttaa kissani. Peräruiskeoperaatio päättyy usein siihen, että itken kun tuntuu niin pahalta.

En tiedä teenkö väärin, jos päästän kissan vaivoistaan. Kuitenkin jotenkin tuntuu, että jos toivoa paremmasta ei ole, en enää yksinkertaisesti kestä katsoa pienen kärsimyksiä. Kisun olemuksesta näkee, ettei se ole enää entisensä. Välillä kyllä kehrää ja antaa silittää, mutta kyllä se on niin stressaantuneen oloinen, että pahaa tekee. Ehkä en ole omalta hädältäni edes pystynyt näkemään kuinka kissa osoittaa loppuunpalamisen merkkejä. Viimeinen käynti eläinlääkärissä avasi kyllä silmiäni. Kun katsoin kissaani, joka oli käpertynyt syvälle koppaansa, sen silmistä hävisi se eloisuus, joka niissä oli aina ennen ollut. Kissa näytti niin nurkkaanahdistetulta (äitini sanavalinta, mutta hyvin osuva sellainen). Kisun lääkityksetkin ovat niin tujut, että jos se ei ulosta niillä, ulostaako se enää millään? Lisäksi on vielä nuo munuaisvaivat, maksa-arvot pielessä, anaalirauhasongelmat ja stressistä johtuvat ongelmat, joiden vuoksi kisua on jouduttu lääkärissä käyttämään.

Itkettää niin kamalasti. Kissani on ollut syntymästään asti hyvin arka ja altis reagoimaan voimakkaasti stressiin. Minä tavallaan pelastin tuon säikyn pennun aikoinaan kun otin sen itselleni. Ei sitä kukaan muu ollut ottanut. Otin sen ja kesytin pienen. Olen rakastanut ja hoivannut, voittanut aran kissan luottamuksen. Kuitenkin viime aikoina kissa näyttää taas stressaantuneen. Ei se ole enää entisensä. Tämä on aivan painajaista ja silmät ovat turvoksissa monen päivän itkemisestä. :(

Ihan tuli itsellekkin itku kun luin kertomiksesi. Se sattuu omaan sydämeen kun joutuu väkipakolla hoitamaan ja kissa pelkää. Minun kissa myös pelkäsi samalla tavalla kun on myös hyvin arka.Ei tullut syliin, murisi ja raapi ja oli allapäin. Meni kauan ennkuin alkoi taas luottaa. Itsekkin silloin mietin kun se sairasti ja näin sen pelon minua kohtaan että jos kissa ei parane niin en kestä katsoa sen pelkoa ja kärsimystä että onko pakko tehdä raskas päätös. Ymmärrän täysin tunteesi. Eikä ole sinustakaan mukavaa ns. kiusata kissaa joka päiväisillä pakkoruiskeilla ja lääkityksillä. Se on tuskaa.Jos joudut tekemään raskaan päätöksen päästää kisu kärsimästä ,itkettää, se on kissallesi parasta kuitenkin. Mutta jospa tänään lääkäri kertoisi parempia uutisia, sitä toivon ja ihan rukoilen.

Nokiturkki, olet oikeasti ihana ja lämmin ihminen!

Kissani diagnoosi on "Paksusuolen häiriö I. hypomotiliteetti". Papereissa lukee, että kissani ongelma on "hyvin kuivana pysyvä uloste ja liian laiska paksusuoli" (eli siis kissallani olisi periaatteessa sekä ummetus että laiska suoli). Itse olen järkeillyt asian niin, että kun paksusuolessa ei ole tarpeeksi liikettä, eikä uloste pääse liikkumaan kunnolla eteenpäin, uloste myös kovettuu entisestään. Eräs eläinlääkäri ainakin sanoi, että mitä kauemmin uloste on suolessa, sitä enemmän se kovettuu. En tosin ole mikään asiantuntija tässä, sillä kissani nykyinen diagnoosi on aivan tuore, vaivaa kun hoidettiin ensin ihan pelkkänä perinteisenä ummetuksena ja itselläni ei ole kauheasti tietoa tuosta paksusuolen toimintahäiriöstä vielä.

Tosiaan aivan kuin ihmisillä, myös kissoilla ulostamistiheys vaihtelee, eikä minunkaan kisuni ole terveenä ollessaan ihan joka päivä välttämättä käynyt isommalla hädällä. Nyt tässä ei kuitenkaan ole kysymys enää siitä, että kissan luontainen ominaisuus olisi ulostaa harvoin, vaan siitä, että kissan suolessa on todellinen ongelma, koska se ei ulosta ilman peräruisketta. Muutaman kerran on saanut kakan aikaiseksi suolta stimuloivilla lääkkeillä, muttei enää niilläkään. Eli enää tässä ei oman kissani kohdalla puhuta mistään ominaisuudesta, vaan oikeasta sairaudesta.

Munuaisarvoista vielä sen verran, että kreatiini oli hieman koholla jo ennen Prepulsidin aloittamista eli ei varmastikaan johdu lääkkeestä tuo. Ell kuitenkin veikkasi, että itse ummetus ja on saattanut vaikuttaa munuaisarvoihin.

Kiitos peukkujenpidosta thumbs up sinulle ja terveisiä kisuillesi! :)

Oma kisuni on nyt alkanut, ilmeisesti ruokavalion muutoksesta johtuen, käydä isolla asialla vain muutaman päivän välein. Muistuit mieleeni Kisun hoivaaja. Kuinka teillä nyt menee? Onko parannusta tilanteeseen tullut?

Sinun tilanteesi mielessäni olen stressanut oman kisuni kakkailusta, vaikka kisua tilanne ei tunnu yhtään häiritsevän. Ehkä on siis aika muistaa oma neuvoni olla stressaamatta :)

Tulin lukemaan tätä keskustelua pitkästä aikaa ja huomasin vasta nyt, että tänne on tullut uutta kommenttia. Riehujan omistaja, miten teillä muuttui ruokavalio? Ja kuinkas teillä nyt voidaan?

Oma kissani on voinut paremmin, ulostanut ihan itse kahden tai kolmen päivän välein. Nyt tosin kakkaamisvälit alkavat venyä niin pitkiksi, että pelkään joudunko ottamaan Microlaxin käyttöön. Eläinlääkärissä epäillään kissallani olevan hermovaurio, joka aiheuttaa oireilun. Tässä on nyt menossa seurantajakso, minkä perusteella arvioidaan tarvitseeko kissani paksusuolen poistoleikkausta. Tilannetta seuraillaan kuun loppuun asti ja tehdään sitten päätös. Kissa on voinut psyykkisesti paljon paremmin nyt, mutta pelkään, että huono jakso alkaa taas kun neiti ei enää meinaa ulostaa. :( Yritän kuitenkin pysyä itse rauhallisena nyt, sillä se tosiaan näyttää rauhoittavan kissaakin kun en itse koko ajan itke ja hermoile.

En käy lukemassa tätä keskustelua usein, sillä tämä ahdistaa minua. On ollut niin hemmetin rankka kesä/syksy tässä, että yritän keskittyä parhaani mukaan myös muihin asioihin kuin kissan kakkaamisen kyttäämiseen. Tässä nyt kuitenkin on kissankakka-asiat mielessä päivästä toiseen, mutta yritän olla vatvomatta niitä liikaa, sillä oma psyykeni on koetuksella nyt tämän asian takia.

Voimia riehujan omistajalle! Toivottavasti siellä on kaikki hyvin nyt teillä! :)

Ängen nyt tähän viestiketjuun.
Kuinka paljon levolacia kannattaa 7kg kissalle, jolla on nyt leikkauksen jälkeen vatsa vähän ummella?

Minun kissalle lääkäri määräsi ruiskulla annettavaksi 1ml kolme kertaa päivässä, mutta olen antanut vai kerran pv 2ml kun kissalleni on hankala antaa. Ja en antanut joka päivä, se riippuu miten vatsa toimii. En tiedä onko painolla merkitystä.

Ikävä kuulla, että lääkärissä on tullut taas uusi diagnoosi, mutta hyvä, jos kissasi saa kakattua edes toisinaan omin avuin. Voimia kisun hoivaamiseen. Jospa se siitä vielä asettuisi, kun et itsekään stressaa.

Meillä ruokavalio muuttui, koska kissa ei vain suostunut syömään mitään muuta kuin lihaa ja kanaa, tätä kesti muutaman viikon. Nyttemmin sille taas kelpaa kaikki, mikä aiemminkin, joten pottailut sujuu aika hyvin. Joskus menee pari päivää ilman isompia asioita, mutta hetken riehumisella se sitten useimmiten laukeaa. Ja kissaahan ei edelleenkään haittaa asia yhtään...

Riehujan omistaja, itse olen huomannut myös tuon, että jos ruoka on todella lihapitoista, vatsa menee jumiin. Sinäänsä erikoinen juttu, koska kissahan on lihansyöjä, mutta sitten taas toisaalta todella lihapitoinen ravinto vetää ainakin meidän kisun mahan ummelle. Tsemppiä sinne teille! Yritä ottaa rennosti tosiaan, jos kissaa ei näytä asia vaivaavan. Sitä paitsi mitä lihapitoisempaa ruoka on, sitä vähemmän kisu ulostaa.

Meillä tilanne on se, että jos kissalla nyt on hermovaurio niin kuin epäillään, tilanne ei tästä varmasti enää paljoa muutu, sillä jos vaurio paranee itsestään, se tapahtuu yleensä kolmen kuukauden kuluessa ja nyt on jo se kolme kuukautta ennen. Kakka on tullut viime aikoina kolmen päivän välein. Vähän aikaa sitten väli oli kaksi vuorokautta, joten huonoon suuntaan ollaan menty. Marraskuun alussa pidetään palaveri lääkärin ja kirurgin kanssa ja tehdään päätös siitä leikataanko paksusuoli pois. Samalla tarkistetaan munuaisarvot. Viime labroissa kun oli kreatiini hieman koholla.

Vaikka tämä kakkasirkus on jatkunut jo aivan liian kauan, olen onnellinen, että kissa näyttää psyykkisesti voivan hyvin. Nyt vaan jännitetään miten tässä käy.

Kerronpa vielä että käytin kissaani lääkärissä kun oli alakuloinen ja sit paha ummetus ja kyselin ruokavaliosta ja kaikesta miten voisin hoitaa sitä niin että se voisi hyvin. Lääkäri ei neuvonut mitään mutta hoitaja sanoi että ihan sama mitä ruokaa antaa kun on jo vanha kissa kunhan vain jotakin syö. Jatkoi vielä että jos olisi nuori kissa niin hän antaisi ihan toisenlaisia neuvoja. Siitä kohta 4 v aikaa, kissa on nyt 15,5v. Ei tuntunut kovin kivalle nuo hoitajan sanomiset Onneksi on terveenä pysynyt.Käyn raksut ostamassa eläinlääkäriltä ja märkäruuat ostan kaupasta.

Kissamme ei pystynyt kakkimaan. Yritti mutta mitään ei tullut. Samalla oksensi parafiiniöljyn. Soitin eläin lääkärille. Ell antoi peräruiskeen ja poistui. 5 minuutin kuluttua kissa kakkasi ja rauhoittui. Seuraavana aamuna meidät määrättiin eläinlääkärille. Hoitaja antoi uuden peräruiskeen. Lähdimme kotiin ja matkalla kissa kakki ja lisää vielä kotona.
Seuraavana päivänä ei tapahtunut mitään, mutta sitä seuraavana annoin vähän Levolacia ja kissa kakki normaalisti.
Pelkään ummetuksen toistuvan ja annan 0,5 ml Levolacia illalla. Joskus se ei auta. Vatsa toimii joka tai joka toinen päivä. Pelkään ummetuksen toistumista.

Minun vanhan kissani ongelma myös ummetus mutta annan joka toinen tai kolmas päivä levolacia 2ml, seuraavana päivänä käy kakalla, lääkettä annan koko talven ajan ettei pääse vatsa kovalle. Jos vielä kesään päästään ja jaksaa ulkoilla [valjaissa] niin vatsakin toimii ilman lääkkeitä.

Hei kaikki kissaihmiset.

Löysin tämän viestiketjun ja kun näyttää olevan aktiivinen haluaisin purkaa omaa ahdistustani / kissani sairastumista. Jos osaisimme auttaa toinen toistamme.

Minulla on 10 vuotias leikattu kolli. Todella aktiivinen, leikkisä, nuorekas. Pysynyt hoikassa kunnossa kastroimisesta huolimatta. Ollut minulla pennusta asti. Aina ollut terve ja vilkas.

Eilen (sunnuntaina 23.12) alkoi yhtäkkiä huutamaan. Mourusi todella kovalla äänellä sängyn alla. Menin katsomaan mikä hätänä. Yritti selvästi kakata, mutta mitään ei tullut. Rauhoittelin kollia ja yritin saada tulemaan luokseni.

Hetken kuluttua tulikin, liikkui normaalisti, puski ja jutteli - kuitenkin pian taas sama juttu. Eli huutoa ja kakkausyritystä. Eikä tullut kuin pari tippaa tummasruskeaa nestettä. Tätä jatkui tunnin verran, jonka ainaka yritti kakata ainakin kuudesti.

Soitin päivystykseen ja sain ajan parin tunnin päähän. Tuon parin tunnin aikana kissa yritti jatkuvasti ulostaa, sekä oksensi kahdesti. Ensimmäisellä kerralla tuli koko vatsan sisältö ulos ja toisella kerralla enää nestettä.

Kissa lopetti liikkumisen, meni kyyhöttävään asentoon (ei normaaliin, tassut alla olevaan asentoon, vaan outoon selkä kaarella kyyhöttävään asentoon), ei puhunut, ei liikkunut. Yritin rauhoitella ja silitellä, pitää seuraa kunnes pääsisimme lääkäriin.

Lääkärissä otettiin röntgenit, verikokeet ja tunnusteltiin anaalirauhaset, kilpirauhaset sekä vatsa. Mitään suurta ei löytynyt. Maksa-arvo oli hiukan koholla ja veren kaliumarvo hiukan alhainen. Suolessa näkyi ulostemassaa.

Kissa rauhoitettiin, laitettiin tippaan ja alettiin poistaa ulostemassaa suolihuuhtelulla. Tämä kesti reilun tunnin. Takaisin tullessamme olimme valmiita viemään kissan kotiin - näin meille sanottiin, että saamme kissan mukaamme kun se on herännyt.

Tuon tiputuksen / suolen tyhjentämisen aikana oli kissan virtsarakosta tullut (katetrin kautta?) pelkkää verta, ei lainkaan pissaa. Kissa oli pissannut alleen matkalla lääkäriin, jota ei ole ikinä tehnyt ennen. Se oli päivän ensimmäinen pissa ja kello oli jo 19.00

Veren takia kissa jäi tarkkailuun yön ajaksi, epäilevät nyt munuaisvikaa :(

Olen itkenyt koko illan. Yritin nukkua, en pysty. Odotan soittoa eläinlääkäriltä, lupasi soittaa puoli 8 aamulla tai jos tilanne muuttuu.

Pelottaa tämä yhtäkkisyys - kun mitään merkkejä ei ole tällaisesta ollut, eikä tähän ole osannut varautua. Pelkään, että kollini ei enää tule kotiin......

Hei taas.

Kolli pääsi aamulla kotiin :)

Yön aikana päivystyksessä oli tullut runsaasti veristä virtsaa ja todettiin virtsarakontulehdus. Antibioottikuuri aloitettiin välittömästi, loppu kuuri kotona.

Ummetus saatiin laukaistua peräruiskeilla, nyt kissa on aivan ulosteessa takapäästään.... :( Olisivat voineet pestä kissan ennen luovutusta, kissa haisee järkyttävälle ja kamala katsoa, kun raukka yrittää puhdistaa itseään.

Yritettiin lämpimällä vedellä kastellulla pyyhkeellä putsata poloista, mutta eihän se tatina niin lähde. Täytyy varmaan ihan suihkulla pestä / leikata karvat takapäästä.

Kissa sai mukaansa antibiootit, opiaattireseptin, parafiiniöljyä ja virtsarakon limakalvoja korjaavaa lääkettä. Koko kuuri kaikkineen kestää kaksi viikkoa. Sen jälkeen pitää mennä uusiin verikokeisiin.

Antoivat ohjeeksi tarkkailla pari päivää. Pitäisi pystyä syömään ja juomaan joka päivä lisäksi lääkkeet pitäisi saada pysymään sisällä. Oli saanut jotain oksennusta estävää lääkettä, mutta sitä ei saatu mukaan. Miksihän... nyt vasta mietin.

Raukalla on tassun lisäksi (josta otettiin verikoe ja johon laitettiin yöksi tippa) ajeltu karvat mahasta, kun virtsarakko oli ultrattu ja virtsaa poistettu rakosta.

Lasku oli valtava meidän mittapuullamme - melkein 500 euroa lääkekuluineen (!) mutta saimme "osissa". Käytännössä maksoimme nyt 100 e ja loppuosan sai laskulle - tosin eräpäivä on sitten jo 7.1 että ei siitä nyt kauheasti hyötyä ollut...

Toivon niin, että kissa tuosta selviää ja tokenee. Tuo opiaatti laittaa nupin sekaisin, joten kissa on vielä yön jäljiltä todella hassu, ei osaa kävellä suoraan ja nuokuttaa päätään alhaalla. On silti paljon virkeämpi, kuin illalla lähtiessä.

Heti kotiin tultuamme puski meitä ja halusi syliin nukkumaan. Ihan liikutuksen itku pääsi - yö kun meni huolesta itkiessä.

Nyt on hirveät paineet saada kissa syömään ja juomaan, sekä ottamaan lääkkeensä. Jos parissa päivässä ei ole muutosta parempaan on uusi lääkärireissu edessä.

Mielelläni kuulisin muidenkin kokemuksia / edellisten nykytilannetta, onko tilanteet parantuneet?

Ennustetta eivät osanneet antaa, saati syytä tälle yhtäkkiselle sairastumiselle. Kai näitä vain tulee, kremppoja. Tuleehan niitä ihmisillekin....

Hyvää joulua kisuille ja emännille / isännille!

Ajattelin vielä tulla kertomaan tämän hetkisen tilanteen.

Kolli syönyt keitettyä kanaa, mutta vain kädestä antaen, ei syö omasta kipostaan. Mikähän tuohon nyt on syynä?

Hyvä kuitenkin, että jotain saa alas.... Kissanmaitoa on myös juonut ja alkanut taas juoda vettäkin hiukan enemmän. Vielä saisi kuitenkin sitäkin parantaa.

Lääkkeet on annettu ruiskulla, kun syöminen on vielä niin huonoa. Paljon on kehuttu aina lääkkeiden annon jälkeen ja syömisen ja juomisenkin jälkeen. Kävi tänään myös ekaa kertaa numero kakkosella (tosin se oli aika pieni ja löysä teos, mutta toimiipahan maha) - siitäkin piti kehua :)

Pari viikkoa pitäisi jaksaa tätä lääkerumbaa, itsellä olo ei ole vieläkään täysin helpottunut. Vasta kun kissa alkaa taas olla täysin oma itsensä ja syö ja ulostaa täysin normaalisti voi huokaista helpotuksesta.

Tässä vanhassa ketjussa kerrotaan ummella olleesta kissasta, joka on aloittanut Royal Caninin Sensitivity Control kuurin. Huomasinpa meidän kissalla kivikovat ja erittäin niukat ulosteet parin päivän päästä samaisen ruuan aloittamisesta. Ruoka on auttanut useita kissoja joilla on ollut ripulia, mutta voisko sitä vastoin ummelle meno tapahtua niillä joilla ei ole ripulia aloittaessa? En uskalla jatkaa moista ruokaa. Allergiaoireisiin sitä suositeltiin. Suuri riisin määrä arvelluttaa myös.

Kokeile nokare suolat. voita tai liuota 1/4 tl psylliumjauhetta puol.kahvikup. vettä. Anna liueta 15 min.

Ostin Royal Caninin Sensible -raksuja, joilla ummetus loppui. Toisinaan annan pipetillä vettä, jos tuntuu ettei se juo riittävästi, sille kun ei maista purkitetut märkäruuat vaan vain sisäelimet ja kala. Kannan sen kauas ulos puistoon, jossa aikamme juoskenneltuamme maha alkaa vihdoin toimia joka toinen päivä.

Kissanhoivaaja, miten teillä menee? ❤️

täällä 2v. kolli, joka ulkoilee, syä pääasiassa märkää ja saa levolackkia ja mallasta joka päivä mutta nyt ei ole moneen pv. tullut mitään ulos. on 2 kertaa käynyt 4kk sisällä suolihuuhtelusssa. kuvissa ja ulosteesta ole löytynyt mitään selkeää tukkeutuman auheuttajaa. kissa virkeä. saa raakaa kalaa aina välillä kuukausittain ja jauhelihaa satunnaisesti. nuolee turkkiaan aika paljon taas. eläinlääkäri antoi selityksen että on kuin vah´nhan kissan suoli. auttaisikohan tuo leikkaus?

Hei.
Meidän kissalla on laajentunut suolisto. Magacolon. Lisäksi selkärangan viimeinen nikama on viallinen joten ulostus vaikeaa jos on iso kova kakka.
Muutaman kerran olemme joutuneet käymään häntä tyhjentämässä eläinlääkärissä. Tilanne on ollut huono ja eräs kylälääkäri oli jo kissaa lopettamassa.

Nyt on kuitenkin pitän tutkinnan jälkeen sellainen lääkitys joka toimii.
Kissakaan ei näytä vatsalääkkeistä mitenkään kärsivän.
Kannattaa ennakoida lääkkeiden kanssa, jos vähänkin tuntuu että nyt alkaa ummetus niin heti kunnolla lääkettä. Kun ummetusmassa on ehtinyt kasaantua, silloin on liian myöhäistä ja lääkkeet eivät toimi. Silloin se joudutaan poistamaan perähuuhtelulla (300-500€ kerta).

Kissamme saa:
- Dufalac/Levolac 1-2 kertaa päivässä n . 3,5 milliä
- Moxalolea 1-2 kertaa päivässä 1/4 teelusikkaa. Muukin lääke toimii jossa vaikuttava aines osa, polyetyleeniglykoli 3350
- Resolar pilleri 1/4 osaa, päivän/parin välein
- Vettä isolla ruiskulla n. 4 kertaa päivässä. Käsittääksemme nestevajaus on yksi ummetuksen avaintekijöistä. Meidän kissa ei itse juo ikinä niin joudumme juottamaan häntä.

Ruhon/kasvien/karvojen/hiuksin syöntiä vältettävä koska se sulaa huonosti ja kerää ulostemassaa.
Kuitulisät, kuitu ruuat, psylium yms. on todettu useiden lääkäreidenkin mielestä jopa haitallisiksi. Ainakin meillä ne vain tuntuvat kovettavat ulosteen.
Pelkästään märkäruokaa. Kuten aiemmin mainitsin se sisältää nestettä ja nesteytys on tässä tapauksessa erittäin tärkeää.

Näin meillä. Toivotan onnea .
Kissamme on nyt 12v ja kärsinyt ongelmasta monta vuotta.
Kannattaa tehdä lääkelista niin muistaa mitä lääkkeitä on antanut.

Moikka. Mun kissalla nyt sama ollut noin 1.5 viikkoa ja näyttää että peräruislu vain auttaa. Kaikkia lwvolakkua ym kokeiltu, kissa 1.5v . Lääkärissä otettiin 2 kertaa röntgen kuva enne ja jälkeen peräruiskeen.