Oikea älynväläys. Aikoinaan nuorimmaiseni tuhrasi itku silmässä kotitehtäviensä kanssa. Itse en kansakoulun käyneenä pystynyt mitenkään auttamaan. Ei hävetä ollenkaan. Pärjään hyvin ynnä-, vähennys- kerto- ja jakolaskujen kanssa.
Jossakin lienee järki vienyt voiton.
Jossakin lienee järki vienyt voiton.
Vastaukset 54
Vanhimmat
Yliopistossa oleva lapseni sanoi että , matematiikkaan uhrataan liikaa aikaa lukiossa.
Lukio on oikein törkeä esimerkki siitä, kuulemma.
Perusjutut, ynnä,vähennys,kerto,jakolaskut, %- laskut ,laskut missä opetettaisiin
miten lainan korot ,tavaroista saatavat alennukset ym lasketaan.
Nykynuorison pää on sekaisin kun jossain tavarassa on 30 % alennus,niin ei osata yhtään hahmottaa paljonko se on euroissa.
Matematiikka on sitten Kauppatieteilijöiden, Insinöörien,Lääkäreiden ym juttuja.
Lukion lyhyt matematiikka on jo ihan kauheeta. Katsokaa oppikirjoja ,voin joskus etsiä kirjoista muutaman laskuesimerkin. Ihan huuhaata.
Jaa, paras olla väheksymättä.
Matematiikka oli aikoinaan koulussa ainut aine josta en mielestäni mitään tolkkua saanut. Siksi meninkin yliopistoon sitä lukemaan ihan vain ymmärtääkseni siitä jotakin.
En välttämättä ymmärrä siitä mitään vieläkään mutta parikymmentä vuotta työurastani on ollut pelkkää laskemista. tarpeeseen oli siitäkin oppi hakea.
Kyllä noi kurssit on suunniteltu keskiverto-opiskelijalle sopiviksi. Itse suoritin aikoinaan lukion pitkän matikan, eikä sen vaativuus ollut mitenkään ylimitoitettua. Hyvän pohjan sain, kun opiskelin insinööriksi. Nykyään moni lähtee insinööriopintoihin, vaikka ei ole suorittanut pitkää matikkaa. Lukion tarkoituksena on luoda pohja jatko-opintoihin, ja nykyään lukion käyneistä melkein kaikki jatkavat ammattikorkeaan tai yliopistoon. Suuri osa tulee tarvitsemaan muutakin kuin käytännön matematiikkaa.
Kieli- ja taide ym opintoihin suuntautuville vois tietenkin olla oikeesti lyhyt matematiikka. Korkeamman tason matematiikan puuttuminen kokonaan voisi kuitenkin koitua harmiksi, jos ei esimerkiksi pääsisikään taideopintoihin, mutta koneinsinööriopintoihin olis mahkuja.
Ammattikoulussa opetetaan käytännönläheisempää matematiikkaa. Kannattaa valita amis, jos ei aio jatkaa vaativiin opintoihin.
On heitä, jotka eivät tiedä vielä lukioon pyrkiessään, mitä haluavat opiskella jatkossa. Se voi olla kohtalokasta tai ainakin suuresti hankaloittavaa. Jos sitten huomaisikin haluavansa vaikka lääkäriksi, hammaslääkäriksi jne., niin onpa kurjaa, jos on lyhyen matikan valinnut.
Olen hullu humanisti, joten minua ei haittaa, että tyttökoulun lukiossa minulla oli vielä lyhyttäkin matikkaa niukempi ns. tynkämatikka. Siitäköhän myös johtunee jonkinlainen loogisen ajatuksen puutos meikäläiseltä? :))
"tinat"
Oikeastaan, oikeasta kulmasta katsottuna olet viehättävä.
Naisellinen.
Hyvinkään syöminen ei naisen aivoihin saa yleensä energiaa jaettua, putkisto on naisella laaja-alainen.
Niin laaja-alainen että naisen on aina hyvä keskittyä siihen mihin hänet on luotu.
Hoivaamiseen tai kirjastoon.
Valitettavasti sossujutut eivät kiehdo miehiä joilla olisi uskallusta johtaa naiset oikealle tielle.
Tie voi olla laveakin, Marie Curiellakin oli fiksu mies.
H.
Looginen ajattelu on omittu vähän yksipuolisesti matematiikkaan. Eiks maalaisjärki ja kaikenlainen päättely ole loogista ajattelua. Jos ottaa vähästä opista kaiken hyödyn irti, niin lopputulos voi olla parempi kuin että etsisi suuresta tietomäärästä vaikeata ratkaisua yksinkertaisiin asioihin. Siitähän meitä insinöörejä usein syytellään. No, onneks mussa on luova ja irrationaalinenkin puoli ja ihan hyötykäytössä.
Moni haluaa ,mutta harva pääsee ammatikorkeaa pidemmälle.
Yliopiston ovet aukeavat harvoin tavallisen pulliaisen lapsille.
Tosin poikkeustapauksiakin on.
Juu, oikeasta kulmasta katsominen on tärkeää. :)
Tämä loogisen ajattelun rajoittuneisuus ei suinkaan koske koko naissukukuntaa, ihan minua vaan, kiitos! Niin kuin varmaan ymmärsitkin. Ei pesuvettä lapsen mukana vai mitenkä se nyt menikään. En ole havaintoesimerkki kaikista, yksi poikkeus säännöstä vaan, yksi onneton yksilö parka. Yhden kerran tosin vain minulla oli koulussa matikasta nelonen, mutta se oli välitodistuksessa, joten en kerro siitä kenellekään, ikinä, missään.
Loogista varmaan on sekin, että rahoittaakseni hullun humanistisuuden opiskeluani työskentelin muutaman vuoden markkinointisihteerinä osapäiväisesti - tällä matikkapohjalla! Ihan tyhmä en voi olla, koska selvisin hengissä ja sain jopa palkkaa. Myös jonkin hetken hoidin tullausjuttuja sijaisena samassa firmassa, enkä juuri mitään asiasta tiennyt kun ei kukaan opettanutkaan, mutta sain kuin sainkin tavarat tullista varastoon. En vieläkään ymmärrä, miten se onnistui vaikken osannut. :) Tuuti ohittaa logiikan tullen mennen! Yhden kesän laskutin, mutta eihän siinä laskutaitoa tarvinnut, kymmensormijärjestelmä riitti.
Niin, siitä laskutuksesta. Lähetin kolmesataa laskua kirjoittaen maksuehtoihin: viimeinen maksupäivä silloin ja silloin, piti olla 14 pv ...jne. Nenä valkoisena menin pomon juttusille. Hänellä oli tapana karjua otsasuonet pullollaan alaiselle, joka oli tehnyt virheen. Odotin läksytystä, kun rupesin ääni vapisten kertomaan, mitä tuli tehdyksi .... Olin ilmeisesti niin säälittävän katuvainen kuin voi tyttöraasu olla, joten pomo rupesi hyvin lämpimällä lohduttavalla äänellä pohtimaan, mitä tehtäisiin, lähetettäisiinkö vaikka kolmesataa kirjettä perään. Oli siis viksua käydä tunnustamassa eikä jäädä kiinni asiakkaan soiton jälkeen. Logiikkaa? Kerrankin.
Oli vähän tylsä pitkä tarina tämä, mutta anteeksi suokaa! En poikkea tänne joka päivä, lupaan pysyä paremmin pilttuussani. )
Tiivistunnelmaista tiistaita!
p.o. tuuri ohittaa
Kirjasto ei olisi ollut minun haavetyöpaikkani, vaikka kirjoista pidänkin. :) Meidän kirjastossapa on miehiäkin. Ehkä heillä on sitten feminiiniset aivot - hunksin logiikalla.
Siivoojan lapsena pääsin yliopistoon 70-luvulla. Pääsykokeissa ei kyselty vanhempien ammattia.
Nykyaikana tärkeintä kai on se, kannustetaanko kotoa opiskeluun. Aikoinaan oli suuri riski ottaa opiskeluvelkaa voidakseen opiskella, motiivin piti olla vahva. Itse tein töitä opiskellessani. Omilla lapsilla on ollut jo paljon helpompaa tuo opiskelun rahoitus opintorahoineen, tosin omat tyttäreni kävivät silti tuntityössä siivoamassa vakuutusfirmaa saadakseen lisätuloja. Olin iloinen, että oppivat tekemään työtä.
Tavallinen pulliainen tai ei, sillä ei ole merkitystä. Suomessa yleisisvistävässä koulutuksessa eri yhteiskuntaluokat ovat ihan samalla viivalla, ja opiskelemaan mennään todistuksella ja pääsykokeella. Joillekin yliopistolinjoille on helpompi päästä opiskelemaan kuin suosituimmille amk-linjoille. AMKssa pääsee helposti yhteyksiin työelämän kanssa, ja jos on tarvetta säännölliselle palkkatulolle, jatko-opiskelut eivät ehkä kiinnosta.
AMK ei ole sama kuin opistoaste ennen vanhaan. Koulutuksen pituus on sovitettu alemman korkeakoututinnon mittaiseksi ja yleisisvistäviä aineita on lisätty, jotta koulutuksen taso täyttäisi korkeakoulutukselle asetettavat vaatimukset. Koulutusohjelmittain on kuitenkin tasoeroja.
Alempi Amk-tutkinto luokitellaann alemman korkeakoulututkinnon kanssa vastaavalle tasolle, ja AMK:sta voi jatkaa maisterintutkintoon samassa asemassa yliopiston alemmankorkeakoulututkinnon suorittaneiden kanssa. Jatko-opiskelupaikka pitää erikseen hakea, ja opintomenestyksellä AMK:ssa on vaikutusta. Käsittääkseni AMk:n valinnut voi edetä vaikka tohtoriksi asti, jos on kykyä ja intoa.
Sitten on olemassa toi ylempi amk-tutkinto, jonka voi suorittaa koulutusta vastaavassa ammatissa toimimisen jälkeen. Ei ole mulle tuttu asia.
Koskaan en ottanut opintolainaa, vaikka siihen aikaan tuntui, että sitä jopa tyrkytettiin. Kesät olin hyvässä työpaikassa. Nekin palkkarahat sain laittaa pankkiin, joilla sitten naimisiin mennessämme pitkälle rahoitettiinkin ensimmäinen talomme.
Joululomilla lajittelin joulukortteja postissa.
:)
'Tarinasi' oli upea!
Älä vaan lopeta niitä pilttuittesi potkimista!
Siis - ihailuni tinat'ille ja tekstilleen!
:)
Oi, miks oot mennyt piiloon!? Olisin katsellut profiiliasi, kun tunnut olevan äärimmäisen äärimmäisen fiksu ihminen. :D Kaikki eivät suinkaan ihaile tekstejäni - varsinkaan tuolla omassa pilttuussa. :/ Olet harvinainen herkkupala. :)
Kodin kannustusta ei voi aliarvioida myöskään. Kaikille ei kotona kannustusta suoda.
"Hyvinkään syöminen" sai minut ensin ajattelemaan, että miten se onnistuisi ja mitä ajanet takaa. Kotkankin syöminen ehkä onnistuisi, jos muuta ei olisi tarjolla.
Totta. Sisarukset ja sukulaiset voivat kateuksissaan pilkata opiskelijaa ja perheen ja suvun 'älykköä'. Saattavat jopa yllyttää keskeyttämään opinnot, jos tulee jotain vaikeuksia.
Kun minä aikoinaan valmistuin insinööriksi, minua onnitteli eräs lähistöllä asuva iäkäs rouva sekä taksikuski, joka oli nähnyt lehdessä oppilaitoksesta valmistuneiden listassa minun nimeni. Rouva antoi minulle 150 mk ja käski ostaa jotain kivaa itselleni. Oma kotiväki jätti valmistumiseni kokonaan noteeraamatta.
Pienviljelijän lapsena minäkin pääsin ja meissä oli monenlaisia jo 1960-luvulla. Suurimmalla osalla ei ollut itsestään selvää, että vanhemmat rahoittavat opiskelun.
Sveitsistä saa tuhdin alkupalan...
Lukion ekaluokan fysiikkaa
Suoraan ylösheitetty kivi,jonka massa on 0,250 kg,irtoaa kädestä 1,5 m korkeudelle, nousee 22 m korkean puun latvan tasalle ja putoaa maahan.
Kuinka suuri on kiven a)lähtönopeus b)liike-energia heiton alussa c) potentiaalienergia lakikorkeudella d) nopeus lakikorkeudessa e) nopeus
maahan törmäämisen hetkellä ? Ilmanvastus on pieni.
Ja näitä asioita lapsenlapsemme lukioon mennessään ratkoo.
Fysiikan perusasioita. Sitten puhutaan pakkoruotsista.
:D, hyvä 'ajatuskirjoitus'
... ja 5 17=23...
Aikuinen ihminen voi kokemuksellaan ja oppimiensa käytäntöön soveltamisella saada aikaan 'pieniä tsunameja'!
Ei elämä ole niin loogista - ja senhän olemme jo kaikki tässä iässä oppineet - siihen on pakko soveltaa ihan omaa 'kaaosteoriaa'...
IQ 127, vaikka ei sitä ensisilmäyksellä uskoisi :)
Nojaa.
Aikanaan kaikki oli niin pirun teoriapainotteista ja kaavojen opettelua, että monikin juttu jäi vähän niinkuin sille pohjalle, että sitten on kaivellut esiin, kun sitä oikeasti on tarvinnut jossain käytännössä soveltaa. Eli jotain epämääräisiä muistikuvia.
Ja hyvä niinkin. Koulut on edelleenkin kovin teoriapainotteisia, just siks, että tietty määrä asioita nyt on päätetty, että pitää käydä läpi. Ja sitten toisaalta, täysin joutavia harjoittelujaksoja näytetään lisättävän kokoajan.
Tota, kattelin jus kaupassa, kun maksoin käteisellä, niin nuori myyjä otti taskulaskimen ja laski helpon vähennyslaskun sillä, kun piti antaa vastarahaa. Omituista kyllä, meillä piti oppikoulussa olla taskulaskin ja laskutikku, tietämyskoneita ei vielä ollut. Seuraus, mä lasken paperilla ja kynällä, jos päässä ei onnistu :DDD
Mutta mieleen jäi oppikoulusta meitin matematiikan ja fysiikan ope. Se oikeesti oli innostunut asiastaan. Pari tyyppiä lähti sen innostamana aikanaan sitten yliopistoonkin matematiikkaa opiskelemaan. Ikäni muistan open bravuurin, se kun vissiin halusi jotenkin elvistellä. Laski noin esimerkin omaisesti melkein tunnin jotain ihmelaskua liitutaululle, taulu piti kahdesti käydä pyyhkinässä tyhjäksikin välillä. Harvoin nähnyt niin hölmistynyttä ilmettä kuin sillä oli, kun lopputulos olikin sitten väärä :DD
Net vaan noit matikan jutut on vähän sellaisia, jos niille ei ole soveltamista käytännössä, ei niitä oikein tahdo teoriassa tajuta. Ihan sama kuin ruotsinkieli, jos sitä ei kuule kuin koulussa, kokolailla teoriaa se sitten käytännössä on, tärkeys paljastuu vanhemmiten, keille paljastuu.
Koulussa tosiaan oli jotain asioita, mitä ikinä ei ole tarvinnut. En vieläkään tajua, mitä hyötyä patalapun virkkaamisesta kenellekkään oli. Nykyään saa erittäin hyviä silikonilappuja kaikista kaupoista varsin edullisesti.
=DW=
Esim bensakulutus ja sen kustannusvaikutus,välillä H.Ki- Levi
Nuoret miehet tiesivät paljonko on matka ja aika tarkasti myös
polttoaineen kulutuksen,mutta valmista ei meinannut tulla
sitten millään. Seurasin ja sanoin ,ettekö osaa verrantolaskua ?
Ei kukaan osannut ,ei ollut koskaan kuullutkaan.
Tulipahan pojasta nörtti Keskikoulupohjalta.
Usein unelmoin että olisin käynyt kouluni ja olisin säilyttänyt poikuuteni opiskelemalla ahkerasti matematiikkaa.
Vaan onneksi oli Ptolemaios kirjoittanut kirjoja.
Vielä tänäpäivänäkin, tarvitsevat huippumatemaatikot ja Insinöörit esimiehekseen hullun hatuntekijän.
On aina hyväksi että tietää montako astetta torni kallistuu jos rakenne on heikolla pohjalla, mutta parempi on suunnitella mitä sitten tapahtuu, tuleeko maksavia asiakkaita vai ei.
H
Älysi olisi takuulla riittänyt vaikkapa nyt kirurgiksi, mutta onneksi sinusta ei sitä tullut. En esim. kauheasti tykkäisi, jos poloista polveani operoisi hulluksi hatuntekijäksi itsensä luonnehtinut kirurgi. Ties, mitä polvesta loistaisi pimeällä ihon läpi ... tai jotain.
Nykynuorilla on rajoitetumpi taistelukenttä. 1970-luvulla pankin sivukonttorin vastuulliselle hoitajalle riitti pelkkä keskikoulu. Pankinjohtajaksi pääsi keskikoulu-kauppaopisto taustalla. Keskisuurten tehtaiden tekniset johtajat olivat teknikoita ja työteknikoita. Viimeiset teknikot sijoittuvat nykyään vuorotyönjohtajiksi tai kympeiksi. Nuoren polven on pakko opiskella itselleen joku loppututkinto vaikka sitten hampaat irvessä, etteivät jää jalkoihin.
Taitaa niitä poikkeuksia olla edelleenkin. Jos on tosi välkky, niin erottuuhan sitä joukosta tummasta ja etenee uralla. Uskon, että edelleen jyvät erottuvat joukosta. Tosin sitten varmaan joutuu kurssittelemaan lisää sitä sun tätä, joten opiskeluksi se kuitenkin menee.
" hunksz"
12-vuotiaana annoin tukan kasvaa
vaihdoin verkkarit kitaraan.
Pari vuotta myöhemmin möin
ja join sen
viimeiseen pisaraan.
-Ilkka Alanko, neljänruusun albumilta " Haloo ".
on päässäni hiljaista ,tahtoisin kiljaista,mutta keskikoulunkäyneenä en kiljaise.
"kari"
Iso koo...sori
Esimerkiksi 61v. antaa täyden oikeuden kiljuun.
Jos olisin saanut mukaani, sanotaan nyt vaikka meriläisen, olisin lähtenyt Rihannan keikalle.
Siinä olisimme kiljuuntuneet, mutta ihan eri syistä.
Nuorena juominen tekee aina miehen.
Ja se opettaa naisillekin mitä äitiys ja hoivaaminen todella merkitsee.
H.
Pehmentäähän se aivot, tuskinpa sydämen, kovan kuin kivi.
Vaikka kuinka vatuloisi.
H. Ihan asian vierestä vedän,mutta kysyn sulta vieläkö satumaassa on yhtä
kovat karaoket kuin 10 vuotta sitten ? Vai onko paikka ollenkaan tuttu ?
Laitteet olivat hyvät ja lauluvalikoima laaja, kuin joutsenlauluineen, jota tykkään esittää aina uudestaan ja uudestaan.
"Kari"
Satumaa ei ole onkelmani, muuten kuin siten että en ole siellä ollut koskaan, muistaakseni.
Muistaakseni se on jossain Allin ja Kustin nurkilla?
Kallio on ihmisten aluetta.
H.
Ihmisten aluetta. Kolmannelta linjalta tuli hankittua Renault R8 aikoinaan.
http://www.youtube.com/watch?v=oCk-12SOY0A
Kurvissa olin muutaman kerran entisen luokkakaverin luona yötä, kun Bottan tansseista palattiin. Aina sovittiin, että saattajia ei sitten oteta, mutta joka kerta tää kaverini sortui johonkin pösilöön, jota saatettava sitten sai taluttaa, että saattaja pysyi jaloillaan. Sisään ei sentään repinyt.
Aloitukseen.
Ehkä ihan vähän nolottaa, mutta tunnustan silti.
En muistaakseni yhdessä tehtävässä edes ymmärtänyt mitä tarkoitettiin ja yhtä en pystynyt muuten vain ratkaisemaan, kysymyksessä kotona tehtävän Matematiikkadiplomi 2. luokan tehtävät. Siis alakoulun 2. luokka...:)
3. luokan matematiikkadiplomin tehtäviä en ole netistä vielä edes rohjennut katsoa. Epäilen, etten ilman opiskelua pysty lasta tehtävissä neuvomaan, enkä johdattelemaan lasta matematiikan kiehtovaan maailmaan ja yhdessä lapsen kanssa etsimään erilaisia ratkaisuja, kuten tarkoitus olisi.
Tietäisi vain, mistä saisi oppia. Ainakaan koululaisen omiin matematiikan kirjoihin perehtymällä en tullut yhtään viisaammaksi. No, toivottavasti olen vastaanottavaisempi ja keskittymiskykyisempi tänä vuonna.
"bessie*"
Tuskinpa tähän aloitukseen tarvitsee kuoliaaksi ponnistella, enää.
Kevyesti vain hoikkelihkoni.
H.
Huomaan, että ymmärryksessäni on puutteita myöskin äidinkielen ja luetun ymmärtämisen puolella, ei vain matematiikan.
Pyritkö nyt vähättelemään ja mitätöimään aloituksen ja minun mielipiteeni, vai vain minun mielipiteeni?
Tiedoksi sinulle, viestien kirjoittaminen tänne ei vaadi minulta pienintäkään ponnistelua.
Sinuun verrattuna taidan myös suhtautua koko tähän keskustelupalstaan todella kevyesti...
Mitä tulee aloitukseen ja sen aiheeseen, niin voin kertoa sinulle että hyvin monet mummit ja ukit, myös lasten vanhemmat, ovat sitä mieltä että he eivät pysty riittävästi neuvomaan ja tukemaan lapsia kotiläksyjen tekemisissä.
Olen tietenkin rupatellut näistä asioista vain ihan tällaisten itseni kaltaisten tavisten kanssa, tuolla "oikeassa elämässä", se on meille melko yleinen puheenaihe.
Nuori nainen kokeilemalla kokeili paljonko on prosentteina 56 euron alennus
186 euron nahkatakista. Sattui työpaikalla kun nuoret naiset olivat käyneet
ruokatunnilla ostoksilla. Laskentakaavasta ei ollut tietoakaan lukion käyneellä
kesätytöllä.
Tuota en ole koskaan hallinnut ja sekös on ottanut aina pannuun. Lukion tynkämatikka tyttökoulussa ei paljoa antanut matikan eväitä elämään. Laskukaavakin unohtuu joka siunatun kerran, kun sen on jostain kaivanut ja käyttänyt.
Minäpä olen ratkaissut asian niin, että samantekevää mikä se prosentti tarkalleen ottaen on, kunhan alennus vaan ohjehintaan verrattuna on ISO. Enkä kerro kellekään ettei hajuakaan prosentista.
Oli se tuossa esimerkissäsikin jo aikas ISO.
Uusia kieliä tuli sitten kyllä harva se vuosi, ekalla, tokalla, neljännellä ja lukiossa, joten siinä taas oli runsauden pulaa. Kaikkea ei voi saada. :)
Sivusta.
Laiskahkona ja huonomuistisena olen kehitellyt likimääräisiä matikan selkeyttäjiä, just prosenttilaskuihin. Jos ei laske mitään tarjousta, vaan itelleen, ei sen prossan tarkkkuudella tarvi olla.
Jostain syystä opin nuorempana urakkatöissä tehtaalla laskemaan hyvin sekunteja, kuuskytjärjestelmä. Tunnissa kun on 3600 sekuntia ja sillä sai pelkän perustuntipalkan, piti tehdä tunnissa enenpi päästäkseen urakoille. Mutta ei yli 4200 sekuntia, sitten ilmaantui kellokalle sekuntikello kädessä kiristämään urakka-aikoja....
Ja sitten omissa hommissa laskettu linjavahvuuksia, rasterituheyksiä, pikseleitä jne. Esim resoluutio on hauska asia. Resoluutio netissä ja ruudulla on 72. Tavallisen läpyskän painolinjatiheys on 64. Pitää tehdä painofilmi, jonka rasteritiheys on sitten 2, 5 kertaa painotiheys varmuusvaroineen, elikkäs rasterin pitää olla 160. Ja kun kameralla ottaa kuvan, siinä pitää olla jotain toistakymmentä megapikselijä ja taas telkkariin tehdessä jotain ihan muuta.Ja kaikki riippuu taas vähän kaikesta, elikkäs ei nuokaan mitään ehdottomia sääntöjä ole.
Meinaan vaan, ei nuo ole mitään muistijuttuja tai lakeja tai laskukaavoja, kaikki on vähän niinkuin järkeilyn varassa. Ja vaikka matematiikka nimenomaan on täysin eksakti tiede, sitä voi käytännössä soveltaa kokolailla suurpiirteisesti monissa asioissa. Joopajoo kolme teelusikallista sokeria tai viis mottia halkoja.
Aivan eri asia laskea jotain, mikä oikeasti on korkeampaa matikkaa. Eikä sitä moni tarvitse.
=DW=
tinat
Ja kun olet myymässä jotain esim tukkuliikkeessä niin alenusprosentti voikin olla esim- 30-5-2. Ihan sen mukaan kuinka" hyvä" asiakas on. Eli varsin yleinen juttu.
Siinä moni lukiolainen funtsaa,että kuinka paljon tuo asiakas mahtoikaan saada alennusta.
Hiukka on hajua tuosta, mutta vannomaan en menisi.
Kun en tarkemmin vastaa, niin vaikutan viksummalta. ;D
Kansispohjalla kartoittajaksi, siinä oli meikälle matematiikassa tekemistä, mutta ei kaikki yo -pohjalla opiskelleet saaneet niitä samaisia matikan tehtäviä läpi, - kertoi ope, DI maanmittausinssi.:) , miulla meni, ja hyvin lisäksi.
*:/ he, kuka se kissanhännän nostasi jos..jne..*
Takuulla minä olisin ollut niitä, joka olisin siinä reputtanut, se on ihan saletti :) Ole iloinen siitä, että sulla on matikkapäätä vaikka toisille jakaa. On niin nätti häntäkin, että eihän sitä kannata hävetä. :)
Kiitos..ei siitä kuin omiksi tarpeiksi vain..., mutta olin mie vähä ylpeä silloin, mutta mitäs mie niillä matikoilla enää, kattilassa korkeintaan, ja kissalle kans :))
Jos toi profiilisi ranta veneineen on sun maisemaas, niin kateeksi pistää. :) Matikoitakin varmaan tulee ...
Jaa, kansakoulun laskennolla? Matematiikka nimitystä käytettiin oppi,- keskikoulussa.
Olen varma ettei olleet samanlaisia tehtäviä. Alkebrasta, te ette tiedä mitään.
Vähiin on jäänyt jos osaa vain miinus ja plussalaskut, kenties vielä jotenkin prosenttilaskun.
Silti ollaan niin tietäviä, osaavia tyhmiä.
Niin, sillä laskentopohjalla piti pärjätä matikassa, ilm. yoilla oli ollut lyhyt matikka..tai vain muikku.
Lyhyt matikka täälläkin ja sekin oli minulle melkein ylivoimaista :) Kielistäkin ainoastaan englanti tuntui kivalta ja kiinnostavalta. Mutta eihän meidän tupeerattujen tukkalaitteittemme alla mitään järkeä saanut ollakaan, riiti että oli ripsiväriä ja huulipunaa ja oikea kuppikoko: pingot ja nerot olivat pilkan kohteena.
Muttei silti olla tyhmiä, eihän? Kun ollaan muulla tavoin sitten niin äärettömän viksuja ja vilmaattisia. Onhan siinä jokin raja, miten paljon viksuutta voi päähänsä ahtaa, jotain on pakko rajata pois, se turhalta tuntuva kuten algebra ... yäk. :)
Muita lukematta olet oikeassa.