Minä olen, ja oli todella hieno paikka. Historiaa oikein kunnolla.
Mitä sinä pidit paikasta?
Mitä sinä pidit paikasta?
Oletko käynyt Turkin Efesoksessa?
maunomatkailija
2777
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
kuka se mauno on DDDD
joku tekee itselleen mieleisiä aloituksia. Miksei niitä voi tehdä tavanomaisella nikillään ?
Mitä sinä höliset!
millä nikillään? Mulla ei ole mitään tavanomaista nikkiä.
kai saan kirjoittaa millä nimimerkillä tahdon. En ole rekisteröitynyt. Tuohan on vaan nimimerkkini, hölmöt!
Hieno paikka, paljon nähtävää historian puitteissa ja muutenkin, maisemat ovat ihanat. Kyllä siinä historian siivet havisevat, kun entistä Efeson kivettyä pääkatua kävelee. Olin siellä vuodenaikana, jolloin sattui olemaan todella kuuma, jotakin paljon päälle 30 celsiusta auringossa. Muistakseni siellä on myös museo, jossa on Artemiin patsas ym. mielenkiintoista vai oliko museo Iraklionissa? Harvinaisen hyvin säilyneet rauniot ovat Efesossa. Se oli aikoinaan satamakaupunki ja nyt hurjan matkan päässä rannikosta sisämaassa. Niin paljon maa on noussut vuosisatojen aikana.
Muistaakseni Pamukkale on siinä lähellä ja sekin on nähtävyys sinänsä.
Voisin mennä toistekin, mutta pelkään sitä kuumuutta ja iltaisin mäkäröitä. Sain noista pikkusiivekkäistä antihistamiinista huolimatta sellaiset paiseet, että oksat oli pois. Paranivat vasta Suomessa. Hyönteisten pistoille allergisen pitää hankkia mukaan tarpeelliset tropit ennekuin iho alkaa kukkia. Mäkistä ja vaikeahkoa maastoa riittää, joten ihan huonojalkaisille ei paikka ole paras mahdollinen. Kepin tai muun tuen kanssa tulee liikkuminen olemaan vaikeaa. Eikä sydänvikaisille, sillä seisoskelu kuumassa paahteessa kuuntelemassa vaikka kuinka mielenkiintoista oppaan esitystä on aika kaukana nautinnosta.
Efeso olisi takuulla hieno paikka käydä! Siihen liittyy paljon historiaa. Hienoja paikkoja maailmassa on tosin niin paljon, että ikinä ei kaikkiin haluamiinsa pääse, eikä se eläkeläisen tuloilla olisi mahdollistakaan. Mutta haaveillahan saa. :)
Tosi mahtava paikka jotain sentään siitä muista, aamusta lähdettiin Kusadasista
jo se matkakin oli mielenkiintoinen.
Paljainkäsin rakennettua kivistä on siinä muutama mies vanhentunut sitä valmistettaessa, taitavia ovat olleet silloiset arkitehdit.
Onhan se yksi maailman seitsemästä ihmeestä.
Silloin siellä nuoret uroot kansallispuvuissaan tanssivat jotain, aikaakin on reilusti yli 20v siitä reissusta.
Taistelin nestevajauksen kanssa, ensin luulin vain normaaliksi matkapahoinvoinniksi kun aamusta lähdettiin Kusadasista, mutta opas oli kiltti ja osti jotain tarkoitukseen tehtyä 'suolajuomaa'.
Kaikesta huolimatta matkailu avartaa, pitänee kaivaa valokuvat esille muistuu paremmin mieleen.
Riittäisikö alttarin ihailu?
No kylläpä oli kurja paikka. Siellä syö ötökät, menee huonot jalat. kärsitään nestevajauksesta, ja kuollaan kuumuuteen. Ja vielä matkapahoinvointia. Kyllä taidan olla kotona, ja katsella niitä kiviraunioita kuvasta!
Käyty on useiammillaki vanhoilla historiallisilla raunioilla ja taisteluarenoilla, useammassa maassa, valitettavasti muisti tekee tepposen, ei enään osaa yksilöidä historiallisia kohteita muuten kuin valokuvista, muisti kuvia tietnki kohteista, eräs kaivettu vanha kaupunki ( kaivaukset on vielä kesken ) oli pitkälle kehittyny, siellä oli kylpylöitä kuten nykyään ja valtavia yhteisiä kämälöitä, reikä rivineen, joissa päättäjät oli istunu kokouksiaan heh, tietenki viemäri järjestelmät ei ollu niin kehittyneitä kuin nykyään, arvaa sen " muhkeat tuoksut " sen aikaisella tekniilalla.
Veljen vaimo sanoi joillakin raunioilla etelässä kerran: Samanlaisia kivikasoja joka paikassa! Jäi mieleen. Hän oli jo kyllästynyt, kun oli nähnyt useita raunioituneita paikkoja, joille retkiä tavataan tehdä.
Mutta olen joskus istuskellut "kivikasoilla" ja antanut mielikuvituksen lentää, kuvitellut sinne elämää, jota on ollut siellä ennen paikan tuhoa. Semmoista aikamatkailua ... sekin on antoisaa. :)
Mutta jos on käynyt Efesoksella, niin sen kyllä muistaa, eikä sekoita muihin. Ei todella ole mikään kivikasa, vaan kaupunki.
Aivan mahtava paikka. Haluaisin sinne vielä uudestaan.
juu, oliko sinun kaupunkisi jo kokonaan kaivettu esiin, se jossa me puolison kanssa kävimme oli kaivaukset pahasti kesken, mutta kylpylät ja valtavat käymälät oli jo esillä .
On toki moniakin, joita ei sekoita muihin, mutta silloin on tallella paljon entistä rakennuskantaa. Kuka unohtaisi Ateenan Parthenonin tai Rooman tunnetut rauniot esim., jos on ne nähnyt. Ne muistaa jokainen jo historian kuvistakin.
Puolison kanssa hararrastettiin opastettuja retkiä historiallisiin kohteisiin, enää ei muista nimejä joten mielikuvia on paljon raunioista ja arenoista, muhkeaa katsottavaa. Ihania oli reissut.
täällä on äänessä sellaiset jotka ei ole siellä käyneet.
mistä sinä tiedät olemmeko käyneet just siellä, meikä ei muista nimiä enään, mutta mielikuvia rauniosta on.
kerroppas sinä tarkemmin , mitä muistat ??
Luulin että vastaaminen on vapaata, olipa käynyt tai ei. :)) Oletko itse käynyt vai kirjoitteletko myös muuten vain?
Kerroin jo aikasemmin olemme käyneet monilla historiallisilla raunioilla puolisoni kansaa elämäni aikana, vanhuus tekee tepposen ei enään muista nimi, sori,
Mikä lienee varsinainen syy kysymykseesi?
Liittyykö se johonkin teemaasi tai harrastukseesi?
Eri aihepiirin monumentteja on rutkasti enemmän kuin ihmisiässä ehtii katsastamaan.
Joku rajallinen teema lienee hyväksi?
Eräs tuttavani "keräili" itsenäisiä valtioita tavoitteenaan täysi lista. Kaveri oli erittäin pitkällä ennen terveyden pettämistä.
Onko Berliinin museosaarella olevalla Pergamon alttarilla mitään yhteyttä Efesoksen Artemkiin temppaliin? Efesos muistaakseni kuuluin Pergamon valtakuntaan?
Efesos on ennakkotiedot hankkineelle, historiasta kiinnostuneelle varmasti käymisen arvoinen kohde mutta kun se on Turkissa!
Tuo loppu kuvaa mielipidettäni maasta.
Turkki on myös paikka, johon minulla olisi enemmänkin sanottavaa. Viimeiseen illanviettoon oli säästellyt pitkää hametta. Siinä se oli nätisti koko viikon vaatekaapissa, mutta juuri siinä viimeisen täyden päivän aamuna hame hävisi siivoojan mukaan. Kai oli vahtinut, että koko viikko siinä käyttämättömänä, ei siis ilmeisesti aio käyttääkään eikä huomaa jos viedään. Varhan aamulla olisin jo poissa ennen siivousta ja hame viety mukana. Resepsuunissa ei otettu valitustani ollenkaan tosissaan, oli heistä hyvä vitsi. Turkkilaista huumorintajua kait. (Alania)
Seurueemme naisen pyllylihas nipistyi ensin rikkonaisen vessanistuimen halkeamaan, sitten istuinkappale katkesi kokonaan. Hotelli vaati puoltatoista miljoonaa senaikaista turkinliiraa korvausta, siis istuinrenkaasta, joka oli ollut valmiiksi rikki ja saanut aikaan vielä särkevän pyllylihaksen. Tapahtuma sattui alkupäivinä, ja rahaa vaadittiin joka siunattu päivä, kun resepsuunin ohi mentiin. Sitä ei maksettu, opas tuli viimeisenä päivänä selvittämään asiaa ... en tiedä miten ratkesi, ei kai kukaan maksanut lopulta mitään.
(Alania)
Hotellin hissi reistaili, mutta kun sitkeästi painelimme nappeja, hissi lähti. Menimme huoneisiini, minä ja systeri miehensä kanssa. Menin vessaan ja siinä istuessa ihmettelin vessapaperitelineen paikkaa, oli jotenkin kuin eri paikassa kuin tavallisesti. Katsahdin huoneeseen, kaikki tavarat poissa!!!
Säntäsin vaatekaapille - tyhjä. Siinä vaiheessa alkoi tulla aavistus, etten ollut oikeassa huoneessa ja säntäsin käytävälle.Samanaikaisesti säntäsivät systerikin miehensä kanssa ulos huoneestaan silmät pystyssä. Huomasimme olevamme väärässä kerroksessa, kolmannessa, ja omat huoneemme ja tavaramme olivat neljännessä. Niinpä nousimme kerroksen ja menimme samoilla avaimilla omiin huoneisiimme. Joka kerroksen vastaaviin huoneisiin kävi siis ilmeisesti samanlainen avain. No, asiakkaista tuskin muut sitä kuitenkaan tiesivät kuin me. :)
(Marmaris)
Ai niin, yksi turkkilaismuisto vielä. Hotelliin tulimme illalla, jolloin tekusta tuli Euroviisut. Katsoimme sitä monen muun kanssa hotellin ala-aulassa. Hotelli halusi tarjota ILMAISEN drinkin, tuliaisiksi. Sitkeästi tarjottiin sitä ja lopulta kjokin juoma tilattiin.
Aamukahville mennessä meiltä tultiin perimään sen illalla ilmaisen juoman hinta. Että niin turkkilaisittain.
(Marmaris)
italiaa myöten, venetsia oli mieleen jäävä elämys. hukkuva kaupunki, maailman kalleimmat kahvit joimme, gikolon säestyksellä heh ( viulu episoodilla )
efesos ,, eikös se ole kreikassa, sielläki olemme puolison kanssa käyny näillä monellaki raunioilla, en vaan muista tuota alottajan kysymystä paikantaa, turkissakin on käyty samoin opastetuilla historiallisilla raunioilla, ja jossaki oli se kaupungin kaivaus menossa, tai espanja siellä myös, hymm,, kuka näin vanhana enään muistaa kohdentaa kaikkia retkiään en mä ainakaa.
On noita matkoja mukava muistella. Eihän niitä kaikkia muistaisi, mutta kun on tehnyt matkakertomukset ja käyttänyt kameraa niin kiva niitä välillä on katsella.
Turkissahan Efesos on, kävin siellä elokuussa -90 Marmariksen matkalla. Jos sijoitit muistissasi sen Kreikkaan johtuu kai siitä, että Kreikan puolelta sinne tehdään retkiä.
Kuumaa oli kuin hornan kattilassa, sillä mittari näytti neljää kymmentä. Se oli puuton rauniokaupunki laaksosssa, joka vietti mereen.
Mieleen jäi koiraparka, joka oli löytänyt vilvoittelupaikakseen antiikkisen vesipisteen ja siinä kivisessä altaassa makasi vedessä eikä olisi millään siitä noussut.
Kun on hyvä opas, niin rauniotkin elävöittyvät. Antiikin amfiteatterin hieno akustiikkakin tuli koettua. Oppaan puhe kantautui selkeänä katsomon yläriville asti.
Meni muistamattomaksi mutta matkusteluun liittyen.
Olen aina ihaillut muistihirviöitä jotka laukovat vaikeuksitta käyttämiensä hoitellien ja laivojen nimet.
Laivoista muistan ainoastaan Viking 1:n ja senkin vain sen poikkeavuuden vuoksi.
Kapea, parsinneulan omainen hävittäjän runko ja olematon varustelu.
Minunkin kuplani nostettiin remmeillä etukannelle yhden Kleinbussin kaveriksi.
Hotelleista muistan vain muutaman.
Pian pariin kymmeneen vuoteen en ole viitsinyt kuvata.
Vaimo kuvaa minkä kuvaa mutta kaikilla reisuilla ei hänelläkään ole kameraa mukana.
Kalkkeutuneina käpyinä emme ole katsoneet kamerakännykkää tarpeelliseksi.
Matka valokuvia katsellessa voi vain hämmästellä että olimme noin nuoria kauniita joskus, ihania muistoja tuhansia, jotka palautuu mieliin vain valokuvista. Viimmeksi olin espanjassa noin kolme vuotta sitten, siihen taisi jäädä matkailu ei ole kaveria ja vanhana ei yksin uskalla, vaikka näin paljon yksin matkailijoita, hyvin he näytti pärjäävän reissuillaan, itseltä vain rohkeus puuttuu.
Suosittelen kiertomatkoja!
Jokaisella osallistumallamme on ollut yksittäisiä ikääntyneitä.
Matkojen luonteesta johtuen samanhenkiset henkilöt ovat nopeasti löytäneet toisensa viihtyen hyvin yhdessä.
En osaa sanoa