3. luokan katsastusvaatimus; veneessä on oltava
-2 punasoihtua ja 2 rakettia
TAI
-4 punasoihtua
Katsastaja komppasi tätä, eikä kuulemma hyväksy 3 soihtua ja 1 rakettia. Olen koko kesän miettinyt että mikä hiton logiikka siinä on??
Asia on kuitenkin pakko loogisesti tulkita niin, että soihtu on tärkeämpi kuin raketti, koska niitä on aina oltava. Ja kaksi soihtua "hyväksytään" vaihdettavaksi raketteihin. Mutta 1 3 ei käy?
Eihän kumpiakaan pareittain käytetä, johan siinä vene palaa kun on soihdut molemmissa käsissä.
Hätäraketit ja soihdut
inssilogiikka
45
2369
Vastaukset
- y66y63
jos katsastus ottaa pattiin, eroa seurasta, jos et skabaa. Meikä kypsyi 15 vuodessa rakettien ja sammutimen päivitykseen.
- väärä luulo...
Niinpä, mutta sammuttimien suhteen asia onkin lakisääteinen eikä riipu minkään seuran jäsenyydestä.
- hhjlhvghjghj
väärä luulo... kirjoitti:
Niinpä, mutta sammuttimien suhteen asia onkin lakisääteinen eikä riipu minkään seuran jäsenyydestä.
Jep, juuri näin. Lisäksi veneet maksaa 100t ja sitten itketään jonkun sammuttimen tarkastuksesta (
- 54377
väärä luulo... kirjoitti:
Niinpä, mutta sammuttimien suhteen asia onkin lakisääteinen eikä riipu minkään seuran jäsenyydestä.
Suurempi todennäköisyys on voittaa lotossa kuin että itämerellä purjevene joutuu tarkastukseen kommunistien taholta. Kommunisteilla menee aika mm. kadulla olevien vehnäjauhokasojen selvittämiseen.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194692844859/artikkeli/helsingissa huolestuttanut valkoinen jauhe sai selityksen.html - 3456346teg
hhjlhvghjghj kirjoitti:
Jep, juuri näin. Lisäksi veneet maksaa 100t ja sitten itketään jonkun sammuttimen tarkastuksesta (
Raketisetti on 80 euroa, sammuttimen tarkastus 6 eur. Seilaat 30 vuotta, raketteihin menee tällöin 400 eur ja 180 euroa sammutimen tarkastukseen, 580 euroa total. Paljon järkevämpää käyttää nuo rahat vaikka 25 yöhön maarinhaminassa.
Tälle junttikansalle on tyypillistä kaikenlainen ylivarustelu, koska ei ole tietoa. Ilma tietoa juntti pelkää ja sitten ylivarustellaan kaikkea. Junteille avuksi:
http://www.google.fi/ - -pimppen-
3456346teg kirjoitti:
Raketisetti on 80 euroa, sammuttimen tarkastus 6 eur. Seilaat 30 vuotta, raketteihin menee tällöin 400 eur ja 180 euroa sammutimen tarkastukseen, 580 euroa total. Paljon järkevämpää käyttää nuo rahat vaikka 25 yöhön maarinhaminassa.
Tälle junttikansalle on tyypillistä kaikenlainen ylivarustelu, koska ei ole tietoa. Ilma tietoa juntti pelkää ja sitten ylivarustellaan kaikkea. Junteille avuksi:
http://www.google.fi/Hmmmm.
Onkos Maarianhaminassa sellaisia taloja joissa kannattaa olla yötä...
Voi olla että tässä syssyn mittaan tulee veneiltyä sielläpäinkin.
- kohta entinen jäsen
No se nyt on yks hailee mitä se katsastaja sanoo, koska laki ei määrää noista raketeista mitään ninn on täysin venenomistajan käsissä millaiaisia raketteja/soihtuja käyttää tai on käyttämättä. Jos jättää ruksin laittamatta siihen paperiin niin mitä sitten.
Ihan vaan tilastomielessä, kuinka monta kertaa viimeaikoina on apua merellä pyydetty raketilla. Ja jos sellaisen kesävaloisassa ampuu niin kukaan ei sitä näe.
Muutenkin tuo katsastusvarustus vaatisi päivittämistä.
- ilmapuntari
- varakompassi jos venessä on plotteri ja ohjauskompassi
- suuntimakompassi
- yms sälää- ollaan erilaisia!
Ihmettelen juttuasi. Jokaisella on tietysti oikeus mielipiteeseen, joten kerron omani. Tilastoa hätäraketeista en ole etsinyt enkä nähnyt. Kuluneena kesänä kyllä luin SAR-viestin veneeni navtexista, jossa annettiin merellä havaitun hätäraketin koordinaatit ja kehotettiin tarkkaamaan. Onnettomuuspaikka oli oman vhf:n kuuluvuusalueen ulkopuolella. En tiedä kyseisestä pelastusoperaatiosta sen enempää.
Toinen ihmetykseni aihe on se, että mainitset hätärakettien ampumisen "kesävaloisassa". Kannattaisi sinunkin miettiä/lukea missä tilanteissa hätäraketteja eniten tarvitaan!
Minulle ilmapuntari on tärkeä edelleen. Vertaan oman ilmapuntarini (joka on kalibroitu) lukemaa säätietoihin. Kaukana avomerellä ilmanpaineen seuraamisella on käytännön merkitystä säätilan ennakoinnissa.
Suuntimakompassia käytän yhä aika usein. Sillä tsekkaan tavallisimmin sitä, onko lähestyvä alus törmäyskurssilla vai ei. Tietysti voit korvata tämän toiminnon AIS:n hankkimisella.
Varakompassini on tavallinen suunnituskompassi, jota olen tottunut käyttämään metsässä liikkuessani. Sen otan vieläkin mukaan, kun lähden jollalla maihin.
Minulla nämä halveksimasi varusteet ovat veneessä mukana aivan riippumatta siitä, mitä katsastusvarustus edellyttää.
- Paukku-Pete
Mun mielestäni on jo toinen vuosi, kun raketteja ei enää vaadita. On tietysti hyvä pitää ne mukana, mulla on ylimääräisinä vanhoja raketteja, jotka erään eläkeläismerivartijan mukaan toimivat vuosikausia, parasta ennen päivän mentyä. Tietysti säilytyksestä riippuen.
- inssilogiikka
Mutta mikä se idea on, miksi 3 soihtua ja 1 raketti ei käy? Onko se joku aivopieru?
Lähinnä niistä voisi olla hyötyä jossain ukkosmyrskyssä, kun gsm-verkko kaatuu. Vhf:ää ei vielä ole, harkinnassa.
Ps. ostin raketit jo vanhaan veneeseen, vaikka en sitä edes katsastanut.- gsk00e
Väitän logiikaksi että yhdellä raketiila ei käytännössä tee mitään.
Ensimmäinen raketti herättää huomiota, tonen , kolmas .. raketti saadaan suunnittua/paikallistettua.
- mainsaill
Logiikka lienee, että soihdut ovat huomattavasti raketteja halvempia hankkia. Näin 3-luokassa oleva voi säästää hankinnoissa huomattavasti (kolme soihtua saa yhden raketin hinnalla), jos tietää ettei liiku kuin kuin rannikon läheisyydessä, johon 3-luokan vene on pääsääntöisesti tarkoitettu. Jos tietää menevänsä Tallinnaan tai Ruotsiin Ahvenanmaalta, kannattanee harkita raketteja. Rannikon läheisyydessä matkapuhelinverkko toimii hädän hetkellä ja lähellä on usein paljon veneitä, jotka näkevät soihdutkin. Myös ranta on lähellä, johon voi ajaa veneen alkaessa vuotamaan. Soihtu on myös turvallisempi käyttää itselle kuin raketti.
- osaaminen tärkein
"Mainsaill", en ymmärrä logiikkaasi enkä sanomasi pointtia. Väität mm., että rannikon läheisyydessä on "usein paljon veneitä, jotka näkevät soihdunkin". Tämä taitaa koskea ainoastaan kesälomasesongin huippua ja silloinkin lähinnä Suomenlahtea ja Saaristomeren aluetta.
Oletko aivan varma matkapuhelinverkon kattavuudesta, kun vakuuttelet sen "toimivan hädän hetkellä"? Oma kännykkäni on ilmeisesti huono, koska se ei löydä kenttää läheskään kaikkialla, vaikka rannikko näkyisi. Entäpä jos veneesi saa vuodon vaikkapa Selkämerellä, mihin rantaan syysmyrskyssä ajelet?
Jos oikeasti on merihädässä (=hengenvaarassa), pitääkö mieluummin käyttää soihtuja kuin ampua punaisia laskuvarjoraketteja, koska "soihtu on turvallisempi itselle"?
Soihdut, raketit, matkapuhelin tai johonkin katsastusluokkaan katsastaminen eivät tietenkään korvaa puutteellisia merimiestaitoja ja arviointikykyä. - soihtu turvallinen?
Luin viestiketjua tänään ja jäin ihmettelemään moniakin väitteitä ja käsityksiä. Mainsaill väittää, että soihtu olisi turvallisempi käyttää kuin raketti. Onko soihtu turvallinen??
Kannattais varmaan osallistua meripelastusseurojen järjestämiin harjoituksiin edes kerran.
Panen tähän yhden linkin. Toivottavasti se herättää jotain ajatuksia:
http://www.espoonmeripelastajat.fi/tiedotteet.php
"Esimerkiksi oranssin käsisoihdun palava massa on niin kuumaa, että se menee läpi myös alumiini- ja teräsveneestä, eikä soihtua saa vedellä sammumaan, se palaa vedessäkin". - ffeedfds
soihtu turvallinen? kirjoitti:
Luin viestiketjua tänään ja jäin ihmettelemään moniakin väitteitä ja käsityksiä. Mainsaill väittää, että soihtu olisi turvallisempi käyttää kuin raketti. Onko soihtu turvallinen??
Kannattais varmaan osallistua meripelastusseurojen järjestämiin harjoituksiin edes kerran.
Panen tähän yhden linkin. Toivottavasti se herättää jotain ajatuksia:
http://www.espoonmeripelastajat.fi/tiedotteet.php
"Esimerkiksi oranssin käsisoihdun palava massa on niin kuumaa, että se menee läpi myös alumiini- ja teräsveneestä, eikä soihtua saa vedellä sammumaan, se palaa vedessäkin".Voidaan tietysti kysyä, onko soihtu turvallinen, mutta on se nyt ainakin turvallisempi kuin raketti.
- kohta eninen jäsen
Hyvä "ollaan erilaisia"
Tuon hätäraketin paikantaminen avomerellä on joksenkin mahdoton tehtävä ellei sa siihen ristisuuntimaa (tarvitaan kaksi havaintoa) joten esimerkkisi ei kerro mitään vaikka kuinka SAR viesteissä on oletettu paikka.
Ja jos luokkaan 3 katsastetu vene on niin kaukana ettei kännykkä kuulu niin on lähdetty yltiöpäiselle matakalle..
Tuo lähestyvän veneen suuntiman otto kpmpassilla on tuota pulpettilogiikka, kyllä sen näkee jos vene on edelleen tuon mantoogitolpan takana niin keulasuuima ei ole muuttunut. Ei tarvita suuntimakompassia, mutta voihan sen kanssa leikkiä. Puhun nyt veneilystä en laivan ohjaamisesta. Ilmapuntari ei ennusta myrskyn tuloa vaikka niin monet meriseikkailuromaanit väittävätkin, ilmapuntarista näkeee sen ilmanpaineen jossa ollaan ei ennakkoon. Mutta pilvien liikkeestä ja tuulen suunnasta voi ennakoida matalapaineen liikkeet.
Voihan sinne saariretkelle ottaa mitä tahansa sälää mukaan kuten viidakkoveitsen, yökiikarit, 100 kompponentin selviytymispakkauksen yms, mutta ei niitä tervita veneen kuljettamiseen.
Minullakin on veneessä enemmän vapaehtoistarvikkeita mitä katsastus määrää. Mutta tuo katsastuslista on syntynyt aikojen saatossa kun joku höyrypää on keksinyt mitä sinne lisätään, mutta olosuhteet ovat muuttuneet. Nyt sitten joku virkaintoinen katsastaja lukee sitä kuin piru raamattua ja "vi...uilee" veneen omistajalle. Yleensä kyllä nyo katsatajat ovat reilua porukkaa ja heiltä saa hyviä vinkkejä kun van keskustelee asiosita.- 16
Pari sivuheittoa: olen kyllä jokseenkin samaa mieltä sekä rakettien että suuntimakompassin tarpeellisuudesta ja ilmapuntarinkin näkisin Itämerellä lähinnä leluksi. Ja siitäkin olen samaa mieltä, että katsastusvarusteiden lista on vähän yliampuva noin kokonaisuutena.
Mutta tuosta yltiöpäisyydestä olen eri mieltä. Se, mihin luokkaan vene on katsastettu, ei todellisuudessa kerro, millaiselle matkalle/vesille se soveltuu. Mikään ei pakota katsastamaan venettä niin "ylös" kuin se rakenteensa puolesta kelpaisi ja ainakin meidän seurassamme katsastetaan kolmoseen kaikki ne, joiden omistaja ei jostain syystä nimenomaan halua ylemmäs. Toisaalta meillä katsastajat eivät jousta turvallisuusvarusteiden kohdalla lainkaan eikä heillä oikeastaan ole siihen oikeuttakaan. Liitto on määritellyt katsastusvaatimukset. - ilmapuntarista ym
Hyvä "kohta eninen jäsen"!
Halusit opettaa ja vähätellä esittämiäni pointteja, joten vastaan kommentteihisi.
- Navtexin SAR-viesteissä ei yleensäkään selosteta, millä mentelmällä hätäraketit on paikannettu. Esimerkkitapauksessani hätäraketteja ilmoitettiin havaitun Kristiansandin lounaispuolella (Skagerrakilla). Itse olin jossain Listan ulkopuolella tuolloin. En ole kirjoittanut SAR-viestejä muistiin, joten en ole aivan varma muistanko kyseisen sijainnin oikein. Viime kesäkuussa oli muitakin SAR-viestejä, mm. man-over-board. Myös vhf:ssä oli. Ehkäpä Pohjanmeren toistuvien matalapaineiden takia sattui tavallista enemmän havereita samaan aikaan kun Suomessa oli heikkotuulinen ja helteinen korkeapaine.
- Tietenkin voit, niinkuin jokainen tekee, käyttää summittaiseen suuntimiseen mantookin tolppaa tai mitä tahansa kiintopistettä. Itse olen havainnut Autohelm-merkkisen elektronisen suuntimakompassini hyvin hyödylliseksi varsinkin tilanteissa, joissa samanaikaisesti näkyy useita aluksia tai niiden valoja. Jos alat turhaan väistää yhtä, saatat joutua toisen kanssa törmäyskurssille. Tämä ei ole ollut harvinainen tilanne esim. Englannin kanaalissa purjehtiessani (useita reissuja). "Mantookitolppametodi" on aika epämääräinen varsinkin, kun on merenkäyntiä tai on pilkkopimeää.
- Ilmapuntarin hyödyllisyydestä en rupea kinaamaan. Itse olen oppinut käyttämään ja hyödyntämään sitä meriä ylittäessäni (samoin kuin sääfakseja HF-radion kautta). Yksittäistä ilmanpainelukemaa oleellisempaa on seurata paineen muutosta aikayksikköä kohti. Sillä on ennustearvoa rannikkopurjehduksillakin. Suosittelen perehtymään muista tietolähteistä kuin seikkailuromaaneista!
- Pikkukompassistani (veneen varakompassi) on muuten ollut käytännön hyöty jopa lyhyehköllä jollamatkalla, kun tiheä sumu on yllättänyt. Voin suositella sinullekin, jos joskus lähdet pitkille purjehduksille.
Halusit virnuilla jopa viidakkoveitsestä. Sattuu tässä tapauksessa niin, että ensimmäisen macheteni ostin veneeseeni Porveniristä. Se maksoi muistaakseni 2 USD. Machete ei todellakaan kuulu meikäläisiin katsastusvarusteisiin, joista nyt keskusteltiin! Hätävarustepakkaus sen sijaan on turvallisuusvaruste valtamerillä, vaikka se ei meikäläisissä katsastuksissa ole pakollinen.
Veneiden katsastusjärjestelmä on luotu veneilyn turvallisuuden lisäämiseksi. Meitä veneilijöitä on monenlaisia eikä jokainen meistä ehkä hoksaa tarkastaa toimiiko rungon läpivientihanat tai onko veneessä kunnolliset tyhjennyspumput jne. Katsastusvarustus ei ole "pulpettilogiikkaa". Vahinko, jos katsastajien joukossa on nipottavia byrokraatteja. Vaikka ei kuuluisi mihinkään pursiseuraan, katsastusvaatimusten/varusteiden listaa ei kannattaisi tyrmätä. - 29
ilmapuntarista ym kirjoitti:
Hyvä "kohta eninen jäsen"!
Halusit opettaa ja vähätellä esittämiäni pointteja, joten vastaan kommentteihisi.
- Navtexin SAR-viesteissä ei yleensäkään selosteta, millä mentelmällä hätäraketit on paikannettu. Esimerkkitapauksessani hätäraketteja ilmoitettiin havaitun Kristiansandin lounaispuolella (Skagerrakilla). Itse olin jossain Listan ulkopuolella tuolloin. En ole kirjoittanut SAR-viestejä muistiin, joten en ole aivan varma muistanko kyseisen sijainnin oikein. Viime kesäkuussa oli muitakin SAR-viestejä, mm. man-over-board. Myös vhf:ssä oli. Ehkäpä Pohjanmeren toistuvien matalapaineiden takia sattui tavallista enemmän havereita samaan aikaan kun Suomessa oli heikkotuulinen ja helteinen korkeapaine.
- Tietenkin voit, niinkuin jokainen tekee, käyttää summittaiseen suuntimiseen mantookin tolppaa tai mitä tahansa kiintopistettä. Itse olen havainnut Autohelm-merkkisen elektronisen suuntimakompassini hyvin hyödylliseksi varsinkin tilanteissa, joissa samanaikaisesti näkyy useita aluksia tai niiden valoja. Jos alat turhaan väistää yhtä, saatat joutua toisen kanssa törmäyskurssille. Tämä ei ole ollut harvinainen tilanne esim. Englannin kanaalissa purjehtiessani (useita reissuja). "Mantookitolppametodi" on aika epämääräinen varsinkin, kun on merenkäyntiä tai on pilkkopimeää.
- Ilmapuntarin hyödyllisyydestä en rupea kinaamaan. Itse olen oppinut käyttämään ja hyödyntämään sitä meriä ylittäessäni (samoin kuin sääfakseja HF-radion kautta). Yksittäistä ilmanpainelukemaa oleellisempaa on seurata paineen muutosta aikayksikköä kohti. Sillä on ennustearvoa rannikkopurjehduksillakin. Suosittelen perehtymään muista tietolähteistä kuin seikkailuromaaneista!
- Pikkukompassistani (veneen varakompassi) on muuten ollut käytännön hyöty jopa lyhyehköllä jollamatkalla, kun tiheä sumu on yllättänyt. Voin suositella sinullekin, jos joskus lähdet pitkille purjehduksille.
Halusit virnuilla jopa viidakkoveitsestä. Sattuu tässä tapauksessa niin, että ensimmäisen macheteni ostin veneeseeni Porveniristä. Se maksoi muistaakseni 2 USD. Machete ei todellakaan kuulu meikäläisiin katsastusvarusteisiin, joista nyt keskusteltiin! Hätävarustepakkaus sen sijaan on turvallisuusvaruste valtamerillä, vaikka se ei meikäläisissä katsastuksissa ole pakollinen.
Veneiden katsastusjärjestelmä on luotu veneilyn turvallisuuden lisäämiseksi. Meitä veneilijöitä on monenlaisia eikä jokainen meistä ehkä hoksaa tarkastaa toimiiko rungon läpivientihanat tai onko veneessä kunnolliset tyhjennyspumput jne. Katsastusvarustus ei ole "pulpettilogiikkaa". Vahinko, jos katsastajien joukossa on nipottavia byrokraatteja. Vaikka ei kuuluisi mihinkään pursiseuraan, katsastusvaatimusten/varusteiden listaa ei kannattaisi tyrmätä.Taas kerran tulee esiin, että jos perusteluissaan ja linjauksissaan nojaa valtameripurjehduksen kokemuksiin, olisi se järkevää tuoda esiin heti alussa. Suomalaiset katsastusvaatimuksethan on periaatteessa laadittu Itämerelle, ei lainkaan valtameripurjehdukseen. Saattaa olla jotenkin kytköksissä siihen, että suomalaiset vakuutusyhtiöt eivät juuri myönnä vakuutuksia Itämeren ulkopuolelle.
Itämeren olosuhteisiin vaatimukset ovat kyllä yliampuvia. - tsekkaa luokat!
29 kirjoitti:
Taas kerran tulee esiin, että jos perusteluissaan ja linjauksissaan nojaa valtameripurjehduksen kokemuksiin, olisi se järkevää tuoda esiin heti alussa. Suomalaiset katsastusvaatimuksethan on periaatteessa laadittu Itämerelle, ei lainkaan valtameripurjehdukseen. Saattaa olla jotenkin kytköksissä siihen, että suomalaiset vakuutusyhtiöt eivät juuri myönnä vakuutuksia Itämeren ulkopuolelle.
Itämeren olosuhteisiin vaatimukset ovat kyllä yliampuvia.Tarkistapa väitteesi!
Se vesialue, jota kukin katsastusluokka koskee, mainitaan katsastusohjeissa. Lainaus:
Katsastusluokka 1: Avomeri
Avomeriolosuhteisiin rakenteeltaan ja kunnoltaan soveltuvat veneet, jotka pystyvät olemaan tarvittavan omavaraisia. Purjehdusalue kattaa Itämeren lahtineen, Pohjanmeren, Ruotsin, Norjan ja Kuolan niemimaan rannikot, Brittein saaret, Biskajan, Espanjan ja Portugalin rannikon sekä Välimeren (= Euroopan rannikkovedet ja Välimeri).
http://www.purjehtija.fi/index.php?sivu=34841
Itselläni on vakuutus suomalaisesta yhtiöstä (Alandia) ja normaali vakuutusmaksu kattaa kulkualueen myös Itämeren ulkopuolella, esim. Norjan rannikolla napapiirille asti. Kulkualueen laajentamisesta esim. Välimerelle on lisämaksu. En usko, että suomalaisten vakuutusyhtiöiden määrittelemät kulkualueet ovat missään tekemisissä katsastusvaatimusten kanssa eivätkä vakuutusyhtiöt taida edellyttää veneen katsastamista.
Jos jollakin on purjehduskokemusta valtameriltä ja näkemystä siitä, mitä katsastusvarusteita Itämeren tai Pohjanmeren alueella tarvitaan, miksi se koetaan negatiiviseksi? Varsinaisista valtameriluokan katsastusvarusteista ei ollut kysymys eikä sellainen varustelista edes kuulu kotimaisiin katsastusluokkiin. - 29
tsekkaa luokat! kirjoitti:
Tarkistapa väitteesi!
Se vesialue, jota kukin katsastusluokka koskee, mainitaan katsastusohjeissa. Lainaus:
Katsastusluokka 1: Avomeri
Avomeriolosuhteisiin rakenteeltaan ja kunnoltaan soveltuvat veneet, jotka pystyvät olemaan tarvittavan omavaraisia. Purjehdusalue kattaa Itämeren lahtineen, Pohjanmeren, Ruotsin, Norjan ja Kuolan niemimaan rannikot, Brittein saaret, Biskajan, Espanjan ja Portugalin rannikon sekä Välimeren (= Euroopan rannikkovedet ja Välimeri).
http://www.purjehtija.fi/index.php?sivu=34841
Itselläni on vakuutus suomalaisesta yhtiöstä (Alandia) ja normaali vakuutusmaksu kattaa kulkualueen myös Itämeren ulkopuolella, esim. Norjan rannikolla napapiirille asti. Kulkualueen laajentamisesta esim. Välimerelle on lisämaksu. En usko, että suomalaisten vakuutusyhtiöiden määrittelemät kulkualueet ovat missään tekemisissä katsastusvaatimusten kanssa eivätkä vakuutusyhtiöt taida edellyttää veneen katsastamista.
Jos jollakin on purjehduskokemusta valtameriltä ja näkemystä siitä, mitä katsastusvarusteita Itämeren tai Pohjanmeren alueella tarvitaan, miksi se koetaan negatiiviseksi? Varsinaisista valtameriluokan katsastusvarusteista ei ollut kysymys eikä sellainen varustelista edes kuulu kotimaisiin katsastusluokkiin.Kas peijakasta, muistin todella väärin ykkösen. Pitää vähän kaivella historiaa, oliko muistikuvani todella täysin väärä vai onko noita joskus muutettu. Vakuutusyhtiöistä osa muuten antaa vakuutuksesta alennusta, jos vene on katsastettu. Urbaanilegenda myös väittää, että rokottaisivat korvauksissa, jos vahinko sattuu katsastusluokan mukaisen purjehdusalueen ulkopuolella, mutta siinä ei tiettävästi ole perää. Joka tapauksessa seison edelleen sen näkemyksen takana, että kolmoseen kelpaava vene on täysin kelvollinen koko Itämeren alueella käytettäväksi, myös varustelunsa puolesta.
Mutta siis se negatiivisuus. Pointti oli siinä, että kun Suomessa suomalaisella palstalla keskustellaan veneiden varustuksesta yms., niin onhan aika luonnollista, että keskustelun oletetaan keskittyvän näihin lähellä oleviin vesialueisiin ja enintään Itämereen. Siksi, jos joku alkaa argumentoida valtamerivarustuksella ja vieläpä mainitsematta sitä, joutuu kyllä aika herkästi naurunalaiseksi. Tässäkin tapauksessa syntyi väistämättä todella outo vaikutelma.
Ei se ole ollenkaan huono asia, että joku kertoo kokemuksiaan Itämeren ulkopuolelta. Pitää vain osata sen verran viestintää, että ottaa tuon yllämainitun tulkintajutun huomioon :)
Kumma juttu muuten, vaikka SPV:n pitäisi nyt olla sekä purje- että moottoriveneilijöiden liitto ja jälkimmäisiä taitaa olla vähän enemmän, niin nuo katsastusohjeet olivat selvästi se SPL:n aikainen versio. Nimittäin rakennevaatimukset oli vain purjeveneistä. - ei ihme
29 kirjoitti:
Kas peijakasta, muistin todella väärin ykkösen. Pitää vähän kaivella historiaa, oliko muistikuvani todella täysin väärä vai onko noita joskus muutettu. Vakuutusyhtiöistä osa muuten antaa vakuutuksesta alennusta, jos vene on katsastettu. Urbaanilegenda myös väittää, että rokottaisivat korvauksissa, jos vahinko sattuu katsastusluokan mukaisen purjehdusalueen ulkopuolella, mutta siinä ei tiettävästi ole perää. Joka tapauksessa seison edelleen sen näkemyksen takana, että kolmoseen kelpaava vene on täysin kelvollinen koko Itämeren alueella käytettäväksi, myös varustelunsa puolesta.
Mutta siis se negatiivisuus. Pointti oli siinä, että kun Suomessa suomalaisella palstalla keskustellaan veneiden varustuksesta yms., niin onhan aika luonnollista, että keskustelun oletetaan keskittyvän näihin lähellä oleviin vesialueisiin ja enintään Itämereen. Siksi, jos joku alkaa argumentoida valtamerivarustuksella ja vieläpä mainitsematta sitä, joutuu kyllä aika herkästi naurunalaiseksi. Tässäkin tapauksessa syntyi väistämättä todella outo vaikutelma.
Ei se ole ollenkaan huono asia, että joku kertoo kokemuksiaan Itämeren ulkopuolelta. Pitää vain osata sen verran viestintää, että ottaa tuon yllämainitun tulkintajutun huomioon :)
Kumma juttu muuten, vaikka SPV:n pitäisi nyt olla sekä purje- että moottoriveneilijöiden liitto ja jälkimmäisiä taitaa olla vähän enemmän, niin nuo katsastusohjeet olivat selvästi se SPL:n aikainen versio. Nimittäin rakennevaatimukset oli vain purjeveneistä.Vastahan liitot yhdistyivät, mutta katsastusmääräykset ovat olleet yhteiset jo todella kauan, olisiko jostain 80-luvulta lähtien. Vieläpä niin, että Moottoriveneliitolla oli enemmän paukkuja pelissä niitä kehitellessä.
Rakennemääräysten purjevenepainotteisuus saattaa johtua siitä, että purjeveneillä tehdään pidempiä matkoja. Jo Itämeren eteläosissa suomalainen moottorivene on harvinainen näky. Toisekseen avomerikilpapurjehdus vie veneet usein vaativiin olosuhteisiin ja yleensä rakennemääräyksiä on aina kokemusten mukaan rukkailtu kansainvälisesti. Suomen säännöthän mukailevat purjeveneiden kansainvälisiä määräyksiä, joita ei moottoriveneille taida ollakaan. Tai on, mutta ne koskevat kilpaveneitä, joilla ei ole yhtymäkohtia tavallisten matkaveneiden kanssa. - 29
ei ihme kirjoitti:
Vastahan liitot yhdistyivät, mutta katsastusmääräykset ovat olleet yhteiset jo todella kauan, olisiko jostain 80-luvulta lähtien. Vieläpä niin, että Moottoriveneliitolla oli enemmän paukkuja pelissä niitä kehitellessä.
Rakennemääräysten purjevenepainotteisuus saattaa johtua siitä, että purjeveneillä tehdään pidempiä matkoja. Jo Itämeren eteläosissa suomalainen moottorivene on harvinainen näky. Toisekseen avomerikilpapurjehdus vie veneet usein vaativiin olosuhteisiin ja yleensä rakennemääräyksiä on aina kokemusten mukaan rukkailtu kansainvälisesti. Suomen säännöthän mukailevat purjeveneiden kansainvälisiä määräyksiä, joita ei moottoriveneille taida ollakaan. Tai on, mutta ne koskevat kilpaveneitä, joilla ei ole yhtymäkohtia tavallisten matkaveneiden kanssa.Kyllä katsastusohjeissa on sekä purje- että moottoriveneille ne rakennevaatimukset eri luokkiin. Mutta tuo nimenomain sivu SPV:n saitilla on näköjään päivittämättä eli se on edelleen samassa asussa kuin SPL:n aikaan.
- huolellinen kippari
Noista välineistä vielä.
On totta, että kunnollisesta suuntimalaitteesta on hyötyä. Mutta katsastuksessa hyväksytään sellainen muovinen läpyskä jolla ei nimenomaan veneen keinuessa tee yhtikäs mitään kun kompassiruusu heiluu 20 -astetta puolelta toiselle.
Avomerikilpailuun osallistuvat veneet katsastetaan ennen kisaa ja se varustelista sisältää pelastuslautat yms todella tarpeellisen.
Minäkin kritisoin sitä, että kaikenlainen sälä on katsastuslistalla mutta todelliset turvallisuuteen vaikuttavat asiat jätetään huomiotta.
- nestekaasualitteiden tarkistuksia ei vaadita (matkailuautoissa pakollinen)
- paukkuliivien tarkistuksia ei vaadita (tosin viimeaikaiset testit totevat ne muutenkin jopa hendenvaarallisisksi)
- Tutkaheijastin ei ole pakollinen mastossa (riittää kun on mukana)
- polttoainejärjetelmän tiiviys
- öljyvuodot moottorissa
- yms
On tietenkin niin että aluksen päällikkö vastaa veneensä merikelpoisuudesta ja turvallisuudesta, mutta miksi katsastus ei kiinnitä huomiota oikeisiin asioihin vaan takertuu noihin lillukanvarsiin kuten avauspuhekin osoittaa.- minkä mahtaa
Nestekaasuasennusten tarkastus oli jonkin aikaa takavuosina pakollinen, mutta siitä luovuttiin, koska siinä oli käytännön vaikeuksia, eikä tulos vastannut muutenkaan aiheutuneita kustannuksia.
Paukkuliivien tarkastus vaaditaan. Sen vain voi tehdä itsekin.
Tutkaheijastimen hyöty on hyvin kyseenalainen. Niitähän on mittailtu useassakin yhteydessä ja ainoastaan aktiiviset ja ison fendarin kokoiset on todettu toimiviksi. Ennen kaikkea se viiden sentin halkaisijainen pötkylä näkyy itse venettä paremmin tutkassa vain tietyssä asennossa, mikä hyvin harvoin toteutuu veneissä. Perinteinen koottava toimii kohtuullisesti ison kokonsa ansiosta, mutta on toivottoman iso ja kulmikas kaiken aikaa ripustettuna.
Polttoainejärjestelmän ja moottorin tiiveys on erittäin vaikeasti todettavissa katsastuksessa, eikä alkukaudesta tehty tarkistus välttämättä ole pätevä enää edes juhannuksena, vuodothan tulevat käytöstä.
Osittain järjestelmiä ja rakenteita voidaan tarkastaa peruskatsastuksen yhteydessä, mutta rajallisia ne mahdollisuudet ovat. Varustus on monin verroin helpompi kirjata ja tarkastaa. Käytännössä kokenut katsastaja näkee helpolla sen tason, millä omistaja venettään ja varusteitaan pitää yllä. Sellainen varsinainen veneen "survey" on sitten toinen juttu, siihen käyttää alan ammattilainen puolen päivää ja tietenkin laskuttaa sen mukaan. Sen tapaiseenkaan ei vapaaehtoistyönä päästä. - dsdserew
Enpä ole parinkymmenen veneilyvuoden (Itämerellä, niin saaristossa kuin avomerelläkin) vielä tarvinnut mitään erityisen tarkkaa suuntimalaitetta, vilkaisu veneen kompassiin ja karkea arvio "jotakuinkin luoteessa" on riittänyt. Laivaliikenne on täällä kuitenkin sen verran harvaa suhteessa tilaan, ettei liikkuvia kohteita ole mitään tarvetta suuntia "mantookitolppamenetelmää" tarkemmin.
Nestekaasutarkastuksesta olen taipuvainen olemaan samaa mieltä. Meidän seurassa on oma suositus, että samalla tiheydellä kuin peruskatsastukset. Paukkuliivit pitää tarkastaa, mutta sen saa tehdä itse eikä siihen todellakaan mitään ammattilaisen tarkastusta tarvitakaan. Tutkaheijastinvaatimus on todella vähän hassu; mitä hyötyä siitä jossain punkan alla lojumassa on?
- Seawint
Takaisin alkuperäisen kysymyksen pariin. Ihmettelen miksi määräystä on muutettu, koska tuo muutos ei missään nimessä paranna veneilyturvallisuutta. Ellei parannuksena pidetä räjähteiden määrän vähenemistä, kun yksi kaksi rakettia jää pois. Jos veneilytyrvallisuus on lähtökohtana ja hätätilanteen tarpeet, katson 2 2 olevan parempi kuin 0 3 (raketit soihdut).
- 34
Se uusi on 0 4. Mutta viis siitä, itse asiasta: ei tuo muutos ainakaan olennaisesti heikennä veneilyturvallisuutta. Etenkään, jos katsotaan niitä kolmosluokalle määriteltyjä purjehdusalueita (jotka minunkin mielestäni ovat kyllä naurettavan suppeat). Raketit ovat niillä alueilla turhia, samaa hyödyllisuusluokkaa kuin pitää kypärää päässä, ettei avaruusromua kopsahda kalloon...
Jos haluat väittää rakettien mukanaolon lisäävän turvallisuutta, pitäisi se kyetä jotenkin faktoilla perustelemaan. Ilmeisiä kriteereitä olisivat ainakin rakettien vuoksi pelastuneet ihmishenget ja vastaavasti rakettien puuttumisen vuoksi menetetyt. Ensinmainituista voidaan melkoisella varmuudella väittää, että Suomen aluevesillä lukema on viimeisten 15-20 vuoden, ehkä pidemmältäkin, ajalta pyöreä 0. Jälkimmäistä ei tietysti voida aivan vedenpitävästi osoittaa, mutta tiedossaolevien matkaveneilyssä hukkuneiden määrän perusteella on melko perusteltua väittää senkin olevan 0.
Tiedossani ei ole, löytyisikö jostain Etelä-Itämereltä viime vuosikymmeniltä tapauksia, joissa ilmeisestä hengenvaarasta olisi pelastuttu hätärakettien avulla.
Soihtujen vaatimisessa on hiukan enemmän järkeä. Ajatellaanpa vaikka tilannetta, jossa hälytys on tehty sillä ylivoimaisesti yleisimmällä konstilla eli kännykällä (kts. meripelastustilastot): kun hädässäolija näkee itse muita aluksia, helikopterin tms., hän voi soihduilla osoittaa sijaintinsa.- annatko väärää infoa
Laitapa faktaa siitä, että kännykkä muka olisi yleisin (tai suositeltavin??) hätävaruste. Pikaisella nettisurffauksella en löytänyt. Anna osoite, josta kännykkätilasto löytyy! Olisiko niin, että merihätään joutuneilla veneilijöillä kännykkä on ollut ainoa väline avun pyytämiseen? Puuttuvaa hätävarustusta tuskin voi pitää minään suosituksena!
Meripelastustehtävistä löytyy päivitettyä tietoa, mutta niissä ei ollut mainintaa käytetyistä hätäviesteistä eikä soihduista/raketeista.
http://www.meripelastus.fi/rss/tehtavat-gmaps.php
Edelleenkin suositellaan ensisijaisesti VHF:ää avunpyyntöön merihädässä:
http://www.helsinginmeripelastusyhdistys.fi/halyohje.php
Minkä takia meripelastusyhdistykset järjestävät hätärakettiharjoituksia, jos niillä ei olisi merkitystä meripelastuksen kannalta?
Engelsmannien suositukset raketeista ja soihduista löytyy täältä:
http://www.sailtrain.co.uk/seamanship/flares.htm
Tilastoa hätärakettien merkityksestä en minäkään löytänyt. Uutisjuttuja kyllä löytyi varsinkin ilkivaltaisista hätärakettien ampumisista, mutta myös tositilanteista Itämerellä. Paljon enemmän haaksirikkouutisia oli Pohjanmereltä, mutta kaikissa uutisissa ei mainittu ammuttiinko raketteja vai käytettiinkö soihtuja. Toukokuussa SAR-alus paikansi uppoavan saksalaisen kalastuskutterin punasoihdusta Itämerellä. - 28
annatko väärää infoa kirjoitti:
Laitapa faktaa siitä, että kännykkä muka olisi yleisin (tai suositeltavin??) hätävaruste. Pikaisella nettisurffauksella en löytänyt. Anna osoite, josta kännykkätilasto löytyy! Olisiko niin, että merihätään joutuneilla veneilijöillä kännykkä on ollut ainoa väline avun pyytämiseen? Puuttuvaa hätävarustusta tuskin voi pitää minään suosituksena!
Meripelastustehtävistä löytyy päivitettyä tietoa, mutta niissä ei ollut mainintaa käytetyistä hätäviesteistä eikä soihduista/raketeista.
http://www.meripelastus.fi/rss/tehtavat-gmaps.php
Edelleenkin suositellaan ensisijaisesti VHF:ää avunpyyntöön merihädässä:
http://www.helsinginmeripelastusyhdistys.fi/halyohje.php
Minkä takia meripelastusyhdistykset järjestävät hätärakettiharjoituksia, jos niillä ei olisi merkitystä meripelastuksen kannalta?
Engelsmannien suositukset raketeista ja soihduista löytyy täältä:
http://www.sailtrain.co.uk/seamanship/flares.htm
Tilastoa hätärakettien merkityksestä en minäkään löytänyt. Uutisjuttuja kyllä löytyi varsinkin ilkivaltaisista hätärakettien ampumisista, mutta myös tositilanteista Itämerellä. Paljon enemmän haaksirikkouutisia oli Pohjanmereltä, mutta kaikissa uutisissa ei mainittu ammuttiinko raketteja vai käytettiinkö soihtuja. Toukokuussa SAR-alus paikansi uppoavan saksalaisen kalastuskutterin punasoihdusta Itämerellä.Valitettavasti en minäkään enää sitä tilastoa löytynyt. Sellainen on aiemmin ollut Merivartioston sivuilla. Kaipa se vieläkin löytyisi, kun osaisi oikeat hakusanat keksiä.
Kysymykseen "minkä takia meripelastusyhdistykset järjestävät hätärakettiharjoituksia" totean vain, etten pidä ko. organisaatioita sellaisen auktoriteettina, jonka sanomaan uskoisin. Toisin sanoen, en näe mitään syytä uskoa, että ko. organisaation päätöksentekijöiden ajattelukyky on riittävä. Miksipä luottaa organisaatioon, joka palkkaa johtoonsa tuomitun talousrikollisen? - 34 uudelleen
annatko väärää infoa kirjoitti:
Laitapa faktaa siitä, että kännykkä muka olisi yleisin (tai suositeltavin??) hätävaruste. Pikaisella nettisurffauksella en löytänyt. Anna osoite, josta kännykkätilasto löytyy! Olisiko niin, että merihätään joutuneilla veneilijöillä kännykkä on ollut ainoa väline avun pyytämiseen? Puuttuvaa hätävarustusta tuskin voi pitää minään suosituksena!
Meripelastustehtävistä löytyy päivitettyä tietoa, mutta niissä ei ollut mainintaa käytetyistä hätäviesteistä eikä soihduista/raketeista.
http://www.meripelastus.fi/rss/tehtavat-gmaps.php
Edelleenkin suositellaan ensisijaisesti VHF:ää avunpyyntöön merihädässä:
http://www.helsinginmeripelastusyhdistys.fi/halyohje.php
Minkä takia meripelastusyhdistykset järjestävät hätärakettiharjoituksia, jos niillä ei olisi merkitystä meripelastuksen kannalta?
Engelsmannien suositukset raketeista ja soihduista löytyy täältä:
http://www.sailtrain.co.uk/seamanship/flares.htm
Tilastoa hätärakettien merkityksestä en minäkään löytänyt. Uutisjuttuja kyllä löytyi varsinkin ilkivaltaisista hätärakettien ampumisista, mutta myös tositilanteista Itämerellä. Paljon enemmän haaksirikkouutisia oli Pohjanmereltä, mutta kaikissa uutisissa ei mainittu ammuttiinko raketteja vai käytettiinkö soihtuja. Toukokuussa SAR-alus paikansi uppoavan saksalaisen kalastuskutterin punasoihdusta Itämerellä.Kun oli nyt iltasella enemmän aikaa, niin jatkoin etsintää. En edelleenkään onnistunut löytämään varsinaisia tilastoja; muistaakseni aiemmin Merivartioston sivuilla oli edellisen vuoden Meripelastustehtävien tilasto, jossa kerrottiin myös hälytystavat. Muistelen jakauman olleen sentyyppinen, että matkapuhelimella tehtiin vuodessa satoja hälytyksiä, VHF:lla muutama kymmenen ja hätämerkeillä, joihin käsittääkseni raketit laskettaisiin, alle 20.
Löysin vuotta 2006 koskeneen tiedotteen (http://www.raja.fi/rvl/bulletin.nsf/PFBD/802D75F227E203A5C22571F600254B42?opendocument), julkaistu 27.9. 2006, jossa todetaan mm. näin:
"Apua mereltä pyydetään nykyään useimmin matkapuhelimella (70%). "
ja
"Matkapuhelinten käytön osuus avunpyynnöissä on ollut kansainvälisestikin kaikissa teollistuneissa maissa vuosia kasvussa, mutta nyt se näyttää ainakin Suomessa pysähtyneen 70-80 prosentin tietämiin."
Uskoisin noiden kuitenkin jo riittävän todisteeksi, että kännykkä on nykyään ylivoimaisesti yleisin avunpyyntöväline Suomen vesillä.
Kuriositeettina mainittakoon, että vastaan tuli HMPY:n lehdykkä vuodelta 1995, jossa todettiin VHF:n olleen tuolloin selvästi yleisin. 15 vuodessa on siis VHF:nkin merkitys romahtanut marginaaliseksi. - vääriä päätelmiä!
34 uudelleen kirjoitti:
Kun oli nyt iltasella enemmän aikaa, niin jatkoin etsintää. En edelleenkään onnistunut löytämään varsinaisia tilastoja; muistaakseni aiemmin Merivartioston sivuilla oli edellisen vuoden Meripelastustehtävien tilasto, jossa kerrottiin myös hälytystavat. Muistelen jakauman olleen sentyyppinen, että matkapuhelimella tehtiin vuodessa satoja hälytyksiä, VHF:lla muutama kymmenen ja hätämerkeillä, joihin käsittääkseni raketit laskettaisiin, alle 20.
Löysin vuotta 2006 koskeneen tiedotteen (http://www.raja.fi/rvl/bulletin.nsf/PFBD/802D75F227E203A5C22571F600254B42?opendocument), julkaistu 27.9. 2006, jossa todetaan mm. näin:
"Apua mereltä pyydetään nykyään useimmin matkapuhelimella (70%). "
ja
"Matkapuhelinten käytön osuus avunpyynnöissä on ollut kansainvälisestikin kaikissa teollistuneissa maissa vuosia kasvussa, mutta nyt se näyttää ainakin Suomessa pysähtyneen 70-80 prosentin tietämiin."
Uskoisin noiden kuitenkin jo riittävän todisteeksi, että kännykkä on nykyään ylivoimaisesti yleisin avunpyyntöväline Suomen vesillä.
Kuriositeettina mainittakoon, että vastaan tuli HMPY:n lehdykkä vuodelta 1995, jossa todettiin VHF:n olleen tuolloin selvästi yleisin. 15 vuodessa on siis VHF:nkin merkitys romahtanut marginaaliseksi.En epäile lukujasi matkapuhelimen käytöstä avunpyyntöihin, mutta kritisoin päätelmiäsi.
Etkö itse koskaan veneile edes muutamia kymmeniä maileja kauempana rannikoista? Jos niin tekisit, huomaisit joutuvasi kännykän kuuluvuusalueen ulkopuolelle tuon tuostakin Suomen rannikoilla liikkuessasi. Samoin käy muidenkin maiden rannikoilla, matkapuhelin toimii vain näköyhteyden päähän. Yleensä, kun ranta häipyy horisonttiin, matkapuhelin on täysin arvoton avunpyyntöväline.
VHF on monin verroin varmempi ja parempi. Se ei suinkaan ole vanhanaikainen hätävaruste, päinvastoin. DSC-VHF on nykyaikaa. Monissa VHF-puhelimissa on lisäksi jopa AIS-toiminto. Ymmärrän kyllä, että VHF ei ole kovin yleinen varsinkaan pikkuveneissä, koska sen käyttö edellyttää VHF-tutkinnon läpäisemistä ja aluksen radiolupaa sekä vuosimaksua. Jos veneilee rantaa kauempana, kannattaa harkita lupien hankkimista ja kiinteän VHF:n ja antennin asentamista. Purjeveneessä mastonhuippuantenni on tehokkaampi kuin takakaiteeseen kiinnitetty. Heikkotehoinen käsi-VHF toimii käytännössä vain 5 mpk etäisyyksillä. Silti sekin on avomerellä parempi kuin matkapuhelin, koska muut lähettyvillä olevat alukset voivat kuulla VHF-hätäviestit. Matkapuhelimella et saa mitään yhteyttä, jos olet maa-asemien kentän ulkopuolella. - 34
vääriä päätelmiä! kirjoitti:
En epäile lukujasi matkapuhelimen käytöstä avunpyyntöihin, mutta kritisoin päätelmiäsi.
Etkö itse koskaan veneile edes muutamia kymmeniä maileja kauempana rannikoista? Jos niin tekisit, huomaisit joutuvasi kännykän kuuluvuusalueen ulkopuolelle tuon tuostakin Suomen rannikoilla liikkuessasi. Samoin käy muidenkin maiden rannikoilla, matkapuhelin toimii vain näköyhteyden päähän. Yleensä, kun ranta häipyy horisonttiin, matkapuhelin on täysin arvoton avunpyyntöväline.
VHF on monin verroin varmempi ja parempi. Se ei suinkaan ole vanhanaikainen hätävaruste, päinvastoin. DSC-VHF on nykyaikaa. Monissa VHF-puhelimissa on lisäksi jopa AIS-toiminto. Ymmärrän kyllä, että VHF ei ole kovin yleinen varsinkaan pikkuveneissä, koska sen käyttö edellyttää VHF-tutkinnon läpäisemistä ja aluksen radiolupaa sekä vuosimaksua. Jos veneilee rantaa kauempana, kannattaa harkita lupien hankkimista ja kiinteän VHF:n ja antennin asentamista. Purjeveneessä mastonhuippuantenni on tehokkaampi kuin takakaiteeseen kiinnitetty. Heikkotehoinen käsi-VHF toimii käytännössä vain 5 mpk etäisyyksillä. Silti sekin on avomerellä parempi kuin matkapuhelin, koska muut lähettyvillä olevat alukset voivat kuulla VHF-hätäviestit. Matkapuhelimella et saa mitään yhteyttä, jos olet maa-asemien kentän ulkopuolella.Kysymyshän oli nyt nimenomaan siitä, mikä on yleisin väline, jolla Suomen vesillä pyydetään apua. Todistettavasti se ei ole VHF eikä etenkään hätäraketti. Ja kyllä niillä tilastoilla pitäisi jotain painoarvoa olla, kun mietitään katsastusvaatimuksia.
Itse en pane VHF:lle kovin suurta painoa turvallisuusvälineenä. Jos haluaisin laitteen, jolla varmasti saa yhteyden, se olisi satelliittipuhelin. kakkosena SSB-radio, jonka kantomatka on ihan toista tasoa. Mutta olennaista on se, että yhteys pitää saada viranomaisiin eikä luottaa siihen, että joku siviili kuulee ja välittää.
Joka tapauksessa on raudanluja fakta, että VHF:n osuus hälytyksistä on romahtanut. - 34
vääriä päätelmiä! kirjoitti:
En epäile lukujasi matkapuhelimen käytöstä avunpyyntöihin, mutta kritisoin päätelmiäsi.
Etkö itse koskaan veneile edes muutamia kymmeniä maileja kauempana rannikoista? Jos niin tekisit, huomaisit joutuvasi kännykän kuuluvuusalueen ulkopuolelle tuon tuostakin Suomen rannikoilla liikkuessasi. Samoin käy muidenkin maiden rannikoilla, matkapuhelin toimii vain näköyhteyden päähän. Yleensä, kun ranta häipyy horisonttiin, matkapuhelin on täysin arvoton avunpyyntöväline.
VHF on monin verroin varmempi ja parempi. Se ei suinkaan ole vanhanaikainen hätävaruste, päinvastoin. DSC-VHF on nykyaikaa. Monissa VHF-puhelimissa on lisäksi jopa AIS-toiminto. Ymmärrän kyllä, että VHF ei ole kovin yleinen varsinkaan pikkuveneissä, koska sen käyttö edellyttää VHF-tutkinnon läpäisemistä ja aluksen radiolupaa sekä vuosimaksua. Jos veneilee rantaa kauempana, kannattaa harkita lupien hankkimista ja kiinteän VHF:n ja antennin asentamista. Purjeveneessä mastonhuippuantenni on tehokkaampi kuin takakaiteeseen kiinnitetty. Heikkotehoinen käsi-VHF toimii käytännössä vain 5 mpk etäisyyksillä. Silti sekin on avomerellä parempi kuin matkapuhelin, koska muut lähettyvillä olevat alukset voivat kuulla VHF-hätäviestit. Matkapuhelimella et saa mitään yhteyttä, jos olet maa-asemien kentän ulkopuolella.Kaivoin huvikseni uudelleen esiin sen HMPY:n vanhan lehdykän, jossa kerrottiin vhf:n olleen 1995 ylivoimaisesti tärkein hälytysväline. Kokonaistehtävämäärä oli tilaston mukaan aika lähellä nykyistä eli satakunta. Tämä on kiinnostava tieto, koska se viittaa vahvasti siihen, että vhf-hälyjen määrä koko maassa on pudonnut ehkä jopa kymmenykseen tai alle.
Samainen lehdykkä muuten kertoi LA:n merkityksen kadonneen, sillä oli tuolloin tehty vain kolme avunpyyntöä koko vuonna. - so what
34 kirjoitti:
Kysymyshän oli nyt nimenomaan siitä, mikä on yleisin väline, jolla Suomen vesillä pyydetään apua. Todistettavasti se ei ole VHF eikä etenkään hätäraketti. Ja kyllä niillä tilastoilla pitäisi jotain painoarvoa olla, kun mietitään katsastusvaatimuksia.
Itse en pane VHF:lle kovin suurta painoa turvallisuusvälineenä. Jos haluaisin laitteen, jolla varmasti saa yhteyden, se olisi satelliittipuhelin. kakkosena SSB-radio, jonka kantomatka on ihan toista tasoa. Mutta olennaista on se, että yhteys pitää saada viranomaisiin eikä luottaa siihen, että joku siviili kuulee ja välittää.
Joka tapauksessa on raudanluja fakta, että VHF:n osuus hälytyksistä on romahtanut.Mitä se todistaa, että kännykkä on yleisin väline, mitä sillä voi argumentoida? Sellainen nyt vain löytyy jopa soutuveneilijän taskusta. Minua ei lohduta vähääkään tietää, että useimmat muut ovat onnistuneet kännykällä, jos itse satun olemaan kentän ulottumattomissa hädän hetkellä. Se kenttä kun katoaa monessa paikassa myös saaristossa, ei ainoastaan avomerellä horisontin takana. Jopa oma kotilaiturini Helsingissä on ollut tähän kauteen saakka niin katveessa, että usein on ollut pakko nousta vähintään kannelle puhumaan. Nytkin vain yksi isoista operaattoreista kuuluu kunnolla. Onko 90 %:n varmuus hätäviestin perillemenoon riittävä? VHF on Itämeren piirissä käytännöllisesti katsoen sataprosenttinen, isommille vesille sitten sitäkin järeämmät välineet.
On ilmiselvää, että kännykkää käytetään, jos mahdollista. VHF:llä tehdyt ilmoitukset polttoaineen loppumisesta ja muista omista hölmöilyistä kuuluvat kaikille. Useimmat kivilleajotkin ovat ohikulkijoiden mielestä tyhmän näköisiä. - 7648
so what kirjoitti:
Mitä se todistaa, että kännykkä on yleisin väline, mitä sillä voi argumentoida? Sellainen nyt vain löytyy jopa soutuveneilijän taskusta. Minua ei lohduta vähääkään tietää, että useimmat muut ovat onnistuneet kännykällä, jos itse satun olemaan kentän ulottumattomissa hädän hetkellä. Se kenttä kun katoaa monessa paikassa myös saaristossa, ei ainoastaan avomerellä horisontin takana. Jopa oma kotilaiturini Helsingissä on ollut tähän kauteen saakka niin katveessa, että usein on ollut pakko nousta vähintään kannelle puhumaan. Nytkin vain yksi isoista operaattoreista kuuluu kunnolla. Onko 90 %:n varmuus hätäviestin perillemenoon riittävä? VHF on Itämeren piirissä käytännöllisesti katsoen sataprosenttinen, isommille vesille sitten sitäkin järeämmät välineet.
On ilmiselvää, että kännykkää käytetään, jos mahdollista. VHF:llä tehdyt ilmoitukset polttoaineen loppumisesta ja muista omista hölmöilyistä kuuluvat kaikille. Useimmat kivilleajotkin ovat ohikulkijoiden mielestä tyhmän näköisiä."VHF on Itämeren piirissä käytännöllisesti katsoen sataprosenttinen, isommille vesille sitten sitäkin järeämmät välineet"
Pienillä sisäjärvillä, kuten itämeri, huvipurjeveneesä ei tarvita mitään radiopuhelimia ja raketteja. Sään seuraaminen ja kunnioittaminen, virkeä navigointi- ja tähystystaitoinen miehistö riittää. - kuka gastiksi?
7648 kirjoitti:
"VHF on Itämeren piirissä käytännöllisesti katsoen sataprosenttinen, isommille vesille sitten sitäkin järeämmät välineet"
Pienillä sisäjärvillä, kuten itämeri, huvipurjeveneesä ei tarvita mitään radiopuhelimia ja raketteja. Sään seuraaminen ja kunnioittaminen, virkeä navigointi- ja tähystystaitoinen miehistö riittää.Näin henkilö "7648" sekoilee omissa aamuöisissä kirjoitteluissaan. Hän kirjoittaa "sään seuraamisesta ja kunnioittamisesta", mutta vähättelee Itämerta nimittäen sitä "pieneksi sisäjärveksi". Ehkä hän haaveilee joskus oikeasti purjehtivansa kotirantaa kauemmaksi ja uneksii olevansa veneensä päällikkö, joka ei osoita minkäänlaista vastuuta miehistöstään: "huvipurjeveneessä ei tarvita mitään radiopuhelimia ja raketteja"!! Hän kuitenkin edellyttää miehistönsä olevan "virkeä navigointi- ja tähystystaitoinen".
Varokaa menemästä gastiksi tällaisen kipparin veneeseen Itämeren ylityksiin!
Joku voisi pitää 7648:n mielipidettä idiootin höpötyksenä tai päihteisen rehvasteluna. - selitys
kuka gastiksi? kirjoitti:
Näin henkilö "7648" sekoilee omissa aamuöisissä kirjoitteluissaan. Hän kirjoittaa "sään seuraamisesta ja kunnioittamisesta", mutta vähättelee Itämerta nimittäen sitä "pieneksi sisäjärveksi". Ehkä hän haaveilee joskus oikeasti purjehtivansa kotirantaa kauemmaksi ja uneksii olevansa veneensä päällikkö, joka ei osoita minkäänlaista vastuuta miehistöstään: "huvipurjeveneessä ei tarvita mitään radiopuhelimia ja raketteja"!! Hän kuitenkin edellyttää miehistönsä olevan "virkeä navigointi- ja tähystystaitoinen".
Varokaa menemästä gastiksi tällaisen kipparin veneeseen Itämeren ylityksiin!
Joku voisi pitää 7648:n mielipidettä idiootin höpötyksenä tai päihteisen rehvasteluna.No tää kaveri on isojen vesien tyyppejä. Se on käynyt jopa Saimaan selillä.
- samalla mitalla
kuka gastiksi? kirjoitti:
Näin henkilö "7648" sekoilee omissa aamuöisissä kirjoitteluissaan. Hän kirjoittaa "sään seuraamisesta ja kunnioittamisesta", mutta vähättelee Itämerta nimittäen sitä "pieneksi sisäjärveksi". Ehkä hän haaveilee joskus oikeasti purjehtivansa kotirantaa kauemmaksi ja uneksii olevansa veneensä päällikkö, joka ei osoita minkäänlaista vastuuta miehistöstään: "huvipurjeveneessä ei tarvita mitään radiopuhelimia ja raketteja"!! Hän kuitenkin edellyttää miehistönsä olevan "virkeä navigointi- ja tähystystaitoinen".
Varokaa menemästä gastiksi tällaisen kipparin veneeseen Itämeren ylityksiin!
Joku voisi pitää 7648:n mielipidettä idiootin höpötyksenä tai päihteisen rehvasteluna."Hän kuitenkin edellyttää miehistönsä olevan "virkeä navigointi- ja tähystystaitoinen".
Varokaa menemästä gastiksi tällaisen kipparin veneeseen Itämeren ylityksiin!
"
Varokaa edes keskustelemasta tällaisen tyypin kanssa, joka ei anna arvoa oman itsensä ja miehistön vireystilalle. Saatte varmasti vaikka turpaan kun tuo tyyppi on tarpeeksi väsynyt. - samalla mitalla
selitys kirjoitti:
No tää kaveri on isojen vesien tyyppejä. Se on käynyt jopa Saimaan selillä.
Tämä selittäjä ei ole käynyt edes saimaalla.
- vai hukunko?
Saiskohan mistään halvalla vaikka vanhaksi menneitä valopistoolin ammuksia? Minulla on ihan luvallinen valopistooli jolla en ole koskaan ampunut mitään kun ei ole ollut hätä. Voimassaolevia paukkuja ei viitsisi harjoitusmielellä ammuskella jo hintansa takia,ja eihän niitä saisi huvikseen ammuskellakkaan.
Olis hyvä jos joskus pääsisi kokeilemaan miten hätäraketti valopistoolilla ammutaan.- fhjko9
Voit ammuskella valopistoolilla huvikseen niin paljonkuin halua, kunhan et käytä punaisia ammuksia.
- vapaa veneilijä
Minä jätin koko katsastuspuuhastelun tänä vuonna kokonaan pois ohjelmistani. Mulle riittää, että tiedämme veneemme kunnon ja ajatellun reissun suhteen on vermeet mukana mitä saatamme tarvita.
Monena vuonna katsastusmies ei edes tullut veneeseemme katsomaan, onko meillä todella tarvittavia varusteita, tai onko ne hyväksyttävässä kunnossa. Pidän sitä touhua lähinnä pelleilynä. - 7
40 viestiä siittä kuka on kovin tietäjä, mutta voisko joku vastata kysymykseen?
- 16
Kumpaa kysymystä tarkoitat: sitäkö, miksi vaatimukset on kirjoitettu niinkuin on vai sitä, miksei katsastaja hyväksynyt niiden rikkomista?
Jälkimmäinen on helppo: katsastajalle ei ole jätetty harkintavaltaa asiassa. Ensinmainittua pitäisi kysyä vaatimukset laatineelta toimikunnalta. Oma arvaukseni on, että tuolla matkan varrella esitettiin jo ihan järkevä peruste: yhdellä raketilla ei tee oikeastaan mitään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jussi Halla-aho huolissaan Sofia Virrasta
Jussihan on vanha vihreä. Onko tässä kyse alkukesän kiimasta, kun aidan toisella puolella oleva vihreä alkaa kiinnostama194919Sofia Virta kadonnut....onko juomassa?
Virran poissaolo eduskunnasta on herättänyt huomiota. Esimerkiksi Ilta-Sanomat kertoi aiemmin, että Virta on ollut tällä543935Julkista rahaa ei tule antaa senttiäkään yksityisille yrityksille
Julkinen raha on meidän yhteistä rahaa, ja se raha on tarkoitettu yhteiseen käyttöön, kuten esimerkiksi tuottamaan palve603513Vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajista selvästi alle puolet on miehiä
ja silti joku punafeministi valitti kokoomuksen naiskannattajien puutteesta, vaikka siellä on enemmän naisia kuin punavi942858On tiedossa, että venäjämieliset diggaavat diktatuurista venäjää
jossa ei esim. ole sanan- ja lehdistönvapautta. Mutta keitä nämä venäjän palvojat sitten ovat, ei heitä toki paljon ole622698Ensin Henry Novak ja nyt sitten se Irlannin tapaus
jossa mustaihoinen afrikkalainen mieshenkilö puukottaa valkoihoista maassa makaavaa miestä useita kertoa pään alueelle.732658Belfastissa käynnissä kunnon persuilu
Joku random mamu tekee rikoksen, niin sikäläiset naamiopersut kostavat tuhoamalla kantaävestön omaisuutta. Liekö siellä982634Tytti Tuppurainen: Suomen pakolaiskiintiö pitäisi nostaa 10 000 vuodessa
asia on faktaa, noin Tytti sanoi aiemmin. Kun taas Orpon hallitusohjelman mukaisesti Suomen pakolaiskiintiö on pudotettu1362397Halla-aho sivaltaa edustajantyöstään lintsaavaa Sofia Virtaa
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/937c74d7-f905-4466-b9b4-abd017fe5b63 Kansanedustajan on ilmoitettava poissaolosta572289Islamovasemmistolaisuus - tälläista termiä käytetään
Termi tarkoittaa alunperin äärivasemmiston ja muslimifundamentalistien liittoa, jonka ytimessä oli antisemitismi. Isl582084