Sijaishuolto ei takaa pysyviä tai turvallisia kasvuolosuhteita

Lehdistötiedote 22.6.2010
Pohjoismaiset lapsiasiavaltuutetut huolissaan sijaishuollon laadunvalvonnasta
Pohjoismaiden lapsiasiavaltuutetut ovat havainneet puutteita huostaanotettujen lasten oikeuksien toteutumisessa.

Kesäkuun alussa Kööpenhaminassa kokoontuneet valtuutetut kehottavat maidensa viranomaisia huolehtimaan, että
huostaanotettujen lasten oikeudet toteutuvat YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti.
Yhteisessä kannanotossaan pohjoismaiden lapsiasiavaltuutetut ilmaisevat huolensa sijaishuollon laadunvalvonnasta.

Sijaishuollossa asiakkaana olevat lapset tarvitsevat enemmän tietoa omista oikeuksistaan. Lapsiasiavaltuutetut
haluavat esimerkiksi kohentaa huostaanotettujen lasten mahdollisuuksia tehdä kanteluita ja valituksia tilanteissa,
joissa he kokevat omien oikeuksiensa tulleen loukatuiksi. Myöskään näiden lasten yhtäläiset mahdollisuudet
koulutukseen eivät eri pohjoismaissa aina toteudu riittävästi.
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaiset oikeudet koskevat myös sijaishuollossa olevia lapsia.

Monethuostaanotetut lapset ovat kasvaneet väkivallan ja hyväksikäytön leimaamassa ympäristössä ja he ovat joutuneet
pettymään lähellään oleviin aikuisiin kerta toisensa jälkeen. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että viranomaiset toimivat
aktiivisesti ja oma-aloitteisesti huostaanotetun lapsen oikeuksia kunnioittavasti.
Pohjoismaissa on eroja lastensuojelun sijaishuollon järjestelyissä. Näistä eroista huolimatta
lapsiasiavaltuutetut haluavat nostaa esille kolme yhteistä vakavaa haastetta huostaanottoon liittyvissä käytännöissä
lapsen oikeuksien näkökulmasta.
1) Sijaishuollon laadunvalvonnasta puuttuu lapsen oma näkökulma. Lasta itseään ei johdonmukaisesti kuulla
tarkastusten ja valvontatilanteiden yhteydessä. Tällöin yksi lapsen keskeisistä oikeuksista eli oikeus kertoa
mielipiteensä itseään koskevista asioista jää toteutumatta.
2) Lapsilla on vain vähän tietoa omista oikeuksistaan ja mahdollisuudestaan valittaa tai tehdä kanteluita
tilanteissa, joissa he kokevat oikeutensa tulleen loukatuksi. He eivät myöskään tiedä, miten kantelu tai valitus
käytännössä tehdään ja kenen puoleen heidän tulisi asiassaan kääntyä. Valvontaviranomaiset eivät tiedota omasta
toiminnastaan lapsille ja nuorille.
3) Oikeus koulutukseen ei toteudu yhtäläisesti kaikkien huostaanotettujen lasten osalta. Tutkimukset osoittavat,
että koulunkäynti on tärkein elämänhallintaa aikuisena edistävä tekijä. Tästä huolimatta huostaanotettujen lasten
koulutuksen laatu ei aina vastaa muiden lasten saamaa koulutusta. Eri pohjoismaista on erilaisia esimerkkejä
ongelmatilanteista. Lapsiasiavaltuutetut haluavat painottaa yhtäläistä oikeutta perusopetukseen ja muuhun
koulutukseen.
Kaikissa pohjoismaissa tulee varmistaa, että huostaanotettujen ja sijaishuollossa olevien lasten oikeudet toteutuvat.
Erityinen vastuu tässä on viranomaisilla, joiden vastuulla on sijaishuollon valvonta.
Kööpenhamina, 4. kesäkuuta 2010
Fredrik Malmberg, Ruotsi Maria-Kaisa Aula, Suomi
Lisbeth Zornig Andersen, Tanska Margrét María Sigurðardóttir, Islanti
Reidar Hjermann, Norja

Lastensuojelun naivi usko perhehoitoon on kokenut kolauksen. Vanhemmuus on hukassa sijaisperheissäkin ja sijaisperheen vanhemmat ovat osoittautuneet ihan tavallisiksi ihmisiksi, jotka uupuvat yhtälailla kuin biovanhemmat palvelujen ja tuen puutteeseen vaikka heille vanhemmuudestaan maksetaankin. Valitettavasti katteeton usko perhehoidon laatuun ja pysyvyyteen on saanut lainsäädännön tuen ja tulevaisuudessa entistä suurempaa sijoitettujen määrää hoitaa valvomaton joukko satunnaisia ohikulkijoita, jotka on rekrytoitu sijaisvanhemmiksi suoraan kadulta sijaishuollon sosiaalityöntekijöiden toimesta.

"Yhä useammin sijaisperheet väsyvät arkeen niin, että luopuvat lapsestaan ja perhesijoitus puretaan. Viime vuonna Helsingissä niitä purkautui ennätysmäärä, kun kaikkiaan 38 lasta muutti pois kodista, joihin heidät oli sijoitettu. Aiempina vuosina vastaava luku on ollut puolta pienempi.
Helsingin perhehoidossa on kaikkiaan 730 asiakaslasta noin 450 sijaisperheessä
- Suhtaudumme asiaan vakavasti. Nyt olemme tutkineet erityisesti alle kolmen vuoden kohdalla ennakoimattomasti purkautuneita sijoituksia, Helsingin perhehoidon päällikkö Ritva Mantila sanoo.
Perhesijoitusten purkuihin on monia syitä. Yksi suurimmista on sijaisperheiden voimattomuus lapsen ongelmien edessä. Vanhemmat uupuvat, parisuhde kärsii ja voi ilmetä riitoja biologisten ja sijoituslasten välillä.
Ensi vuoden alusta voimaanastuvat perhehoitolain muutokset tehostavat sijaisperheiksi haluavien ennakkovalmennusta. Perheille tarjottavaa tukiverkkoa kehitetään myös.
- Varsinkin alkuvaiheessa perheet tarvitsevat nykyistä enemmän tukea, Mantila sanoo.
Helsingissä sijaisperheitä etsitään jatkuvasti lisää, sillä laitosten sijaan lapsia pyritään sijoittamaan perheisiin."
http://www.nelonen.fi/uutiset/kaikki/kotimaa/yhä-useampi-perhe-uupuu-sijaisvanhemmuuteen

miksi sitä tukea ja taloudellsta panostuista ei voi antaa lapsen vanhemmille ?

mitä jos lapsen omassa perheessä on voimavaroja ?

Miksi tätä tukea, valtavia rahamääriä, koulutusta yms voi käyttää siihen, että lapset asuvat kotona ja vanhempien voimavaroja tuetaan ?

MIKSI RAHAA LÖYTYY SIJOITUSBISNEKSEEN?

Taas yksi sijaishuollon hellässä huomassa kasvanut lastensuojelupolitiikan hedelmä:

"Syytetty oli ottanut Länkisestä takaapäin kyynärvarsikuristusotteen kurkusta. Uhri menetti tajuntansa, jonka jälkeen syytetty oli ottanut Länkisen kankaisen niittivyön ja hirttänyt sillä uhrin.
Uhri kuoli hirttämisen seurauksena. Surmaamisen jälkeen syytetty oli piilottanut vyön lähellä sijaitsevan päiväkodin roskikseen. Ruumiin mies kuljetti auton takapenkillä kilometrien päähän ojaan ja piilotti sen. Syytetty väitti oikeudessa, että oli yrittänyt lavastaa kuoleman itsemurhaksi kuristamalla uhria vyöllä, ja oli piilottanut ruumiin paniikissa.

Rankka lapsuus
Hiljainen ja pää painuksissa oikeudessa esintynyt syytetty myönsi kuristaneensa Länkisen. Hän myöntää pahoinpitelyn tai törkeän kuolemantuottamuksen, mutta kiistää tapon. Lisäksi hän kertoi, että kuristaessaan hän yritti tappelun ja huutamisen keskellä rauhoittaa Länkistä kertomalla rakastavansa häntä.

Puolustus vetoaa syytetyn menneisyyteen ja oloihin, joissa syytetty on lapsuutensa viettänyt. Vuonna 1991 syntynyt mies oli adoptoitu seitsemänvuotiaana Romaniasta ja hän oli kiertänyt perhekodista toiseen."

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2011/08/1379574/muhoslainen-sini-kuristettiin-ja-hirtettiin---poikaystavalle-syyte-taposta

Uppia