Eräs paljon spekuloitu aihe viime sodissamme on se olisiko Suomen pitänyt vallata Sorokka ja katkaista siten lopullisesti Muurmannin rata tai miksi me emme tehneet sitä.
Sanon mielipiteenäni suoraan, että sen kokokuokan sotatoimi olisi ollut meille täysi mahdottomuus ja tämän ainakin Mannerheim tajusi täysin. Sorokka oli kohteena niin tärkeä Neuvostoliitolle, että se ei olisi voinut millään hyväksyä sen menetystä. Karjalan korpea me saimme vallata mutta siinä oli tietyt rajat ja yksi tällainen raja olisi ollut Muurmannin rautatieyhteys.
Jo pelkkä valtaus olisi vaatinut liikaa verta kuten Kiestingissä opimme. Ja jos uhreista välittämättä olisimme saaneet sen vallattuksi niin sen jatkuva hallussa pitäminen olisi käynyt pienelle Suomelle liian kalliiksi.
Ihan oikea valinta kun emme edes yrittäneet sitä emmekä samalla perusteella muuten Leningradiakaan. Viimeistään sodan jälkeen jo pelkästään näistä yrityksistäkin olisi seurannut kova kosto.
Sorokan valtaus - mahdottomuus Suomelle
52
1538
Vastaukset
- pruikku-Ville
Siinä puuhassa Suomi olisi saanut oman Verduninsa. Onneksi edes ukolla oli järkeä eikä suostunut yrittämäänkään. Vanhana venäläisenä tiesi ja tunsi Venäjän todellisen voiman.
- Anonyymi
Se oli täysin kiellettyä aluetta , liittoutuneet muistivat miten -18 suomalaiset heimosoturit sikailivat karjalassa suur suomi aatoksissaan - ei ne ketkut mitään suurta tartte ,englanti kaveerasi vähän blemheimeilla talvisodan päätteeksi ,että joosep tajuaa. ....
- Soromnoo
-Jo pelkkä valtaus olisi vaatinut liikaa verta kuten Kiestingissä opimme.-
Katselehan karttaa ja mieti kuinka helposti Raappanan 14.D lisäjoukoilla vahvistettuna Rujajärven suunnasta olisi sen vallannut. Tästä oli tehty selvät suunnitelmat 1942 keväällä. Saksalaiset olisivat sen kyllä pitäneet hallussaan.
Kiestingin hyökkäys meni poskelleen kun sen ei haluttukaan onnistua ja saksalaisten hämäämiseksi sitä ei heti lopetettukaan ja lopussa sen jopa annettiin joutua mottiin. Vasta tuolloin saatiin vetäytyä, ilman että "aseveli'" alkaisi epäillä mitään vilunkia.- pruikku-Ville
,,,,, mieti kuinka helposti Raappanan 14.D lisäjoukoilla vahvistettuna Rujajärven suunnasta olisi sen vallannut,,,,,,
Kerro ihmeessä kuinka helposti. Kartta kun ei näytä paljonko siellä olisi meitä vastassa ollut naapurin joukkoja sitten kun niitä olisi sinne oikein tosissaan alettu siirtää.. Minulla ei ainakaan ole sellaista ihmekarttaa käytössäni. - tovcx pain kirja
pruikku-Ville kirjoitti:
,,,,, mieti kuinka helposti Raappanan 14.D lisäjoukoilla vahvistettuna Rujajärven suunnasta olisi sen vallannut,,,,,,
Kerro ihmeessä kuinka helposti. Kartta kun ei näytä paljonko siellä olisi meitä vastassa ollut naapurin joukkoja sitten kun niitä olisi sinne oikein tosissaan alettu siirtää.. Minulla ei ainakaan ole sellaista ihmekarttaa käytössäni.Ja mistähän ryssä näitä "joukkoja" sinne olisi siirtänyt. Moskovasta ja Leningradistako? hahahahs
- Soromnoo
VALMISTAUTUMINEN SOROKAN VALTAUKSEEN
"Siinä oli välillä semmoinen kohta, jossa menin vapaaehtoisena uuteen perustettavaan prikaatiin. Sinne tarvittiin myös sähköttäjää ja minä kelpasin. Tarkoitus oli hyökätä Sorokkaan ja vallata se. Sitten kun suomalaiset olisivat vallanneet Sorokan, se olisi annettu saksalaisten haltuun. Saksalaiset olivat siellä aika lähellä, mutta eivät pystyneet hyökkäämään. Tämä uusi yksikkö olisi varmaan pystynyt. Viestipuoli oli järjestetty ja pioneerit olivat jo valmiina. Muut yksiköt vielä puuttuivat. Meille annettiin kaikki uudet varusteet. Vanhat lumput jätettiin pois. Mutta Marski sanoi "ei" tähän yritykseen. Se olikin jonkinlainen poliittinen juttu. Marski ei hyväksynyt sitä ja niin meidät palautettiin kahden viikon päästä takaisin omiin yksiköihimme. Luovutimme varusteemme pois ja saimme vanhat lumppumme tilalle. Se oli jouluna 1941."
Knaapi Veikko
http://www.salonseudunsotaveteraanit.fi/muistelmatknaapiveikko.htm
Olisikohan tuo prikaati ollut se 3.Pr, joka mainitaan perustetun 18.10.1941 Päämajan käskyllä? - Ei ollut
Soromnoo kirjoitti:
VALMISTAUTUMINEN SOROKAN VALTAUKSEEN
"Siinä oli välillä semmoinen kohta, jossa menin vapaaehtoisena uuteen perustettavaan prikaatiin. Sinne tarvittiin myös sähköttäjää ja minä kelpasin. Tarkoitus oli hyökätä Sorokkaan ja vallata se. Sitten kun suomalaiset olisivat vallanneet Sorokan, se olisi annettu saksalaisten haltuun. Saksalaiset olivat siellä aika lähellä, mutta eivät pystyneet hyökkäämään. Tämä uusi yksikkö olisi varmaan pystynyt. Viestipuoli oli järjestetty ja pioneerit olivat jo valmiina. Muut yksiköt vielä puuttuivat. Meille annettiin kaikki uudet varusteet. Vanhat lumput jätettiin pois. Mutta Marski sanoi "ei" tähän yritykseen. Se olikin jonkinlainen poliittinen juttu. Marski ei hyväksynyt sitä ja niin meidät palautettiin kahden viikon päästä takaisin omiin yksiköihimme. Luovutimme varusteemme pois ja saimme vanhat lumppumme tilalle. Se oli jouluna 1941."
Knaapi Veikko
http://www.salonseudunsotaveteraanit.fi/muistelmatknaapiveikko.htm
Olisikohan tuo prikaati ollut se 3.Pr, joka mainitaan perustetun 18.10.1941 Päämajan käskyllä?"Olisikohan tuo prikaati ollut se 3.Pr, joka mainitaan perustetun 18.10.1941 Päämajan käskyllä? "
3. Prikaati siirrettiin kyllä Maaselän kannakselle, mutta se ei kuulunut Sorokan valtaukseen suunniteltuihin juokkoihin.
Knaapi saattaa tarkoittaa 6. D:n joukoista suunniteltua prikaatia. Sen numero olisi ollut 12. Lisäksi olisi ollut Jääkäriprikaati ja 14.D:n joukoista muodostettu prikaati. Airo uskoi näillä joukoilla pärjättävän. Marski kyllä suunniteli vain sivuraiteen päässä olevan Parandovan aseman valtausta.
"Saksalaiset olivat siellä aika lähellä, mutta eivät pystyneet hyökkäämään."
Ei olleet lähelläkään, vaan ainakin sadan kilometrin päässä. - Kiestingissä totuus
tovcx pain kirja kirjoitti:
Ja mistähän ryssä näitä "joukkoja" sinne olisi siirtänyt. Moskovasta ja Leningradistako? hahahahs
,,,,Ja mistähän ****** näitä "joukkoja" sinne olisi siirtänyt. Moskovasta ja Leningradistako? hahahahs ,,,,,
Kyllä neukulla joukkoja löytyi tärkeitten kohteitten puolustamiseen kuten Kiestingissä nähtiin. Eikä Sorokan puolustukseen koko Puna-armeijaa olisi tarvittukaan. - Panssariseminaari
Soromnoo kirjoitti:
VALMISTAUTUMINEN SOROKAN VALTAUKSEEN
"Siinä oli välillä semmoinen kohta, jossa menin vapaaehtoisena uuteen perustettavaan prikaatiin. Sinne tarvittiin myös sähköttäjää ja minä kelpasin. Tarkoitus oli hyökätä Sorokkaan ja vallata se. Sitten kun suomalaiset olisivat vallanneet Sorokan, se olisi annettu saksalaisten haltuun. Saksalaiset olivat siellä aika lähellä, mutta eivät pystyneet hyökkäämään. Tämä uusi yksikkö olisi varmaan pystynyt. Viestipuoli oli järjestetty ja pioneerit olivat jo valmiina. Muut yksiköt vielä puuttuivat. Meille annettiin kaikki uudet varusteet. Vanhat lumput jätettiin pois. Mutta Marski sanoi "ei" tähän yritykseen. Se olikin jonkinlainen poliittinen juttu. Marski ei hyväksynyt sitä ja niin meidät palautettiin kahden viikon päästä takaisin omiin yksiköihimme. Luovutimme varusteemme pois ja saimme vanhat lumppumme tilalle. Se oli jouluna 1941."
Knaapi Veikko
http://www.salonseudunsotaveteraanit.fi/muistelmatknaapiveikko.htm
Olisikohan tuo prikaati ollut se 3.Pr, joka mainitaan perustetun 18.10.1941 Päämajan käskyllä?Tässä mielenkiintoisessa artikkelissa mainitaan mm. näin:
http://yhdistykset-akaa.fi/reservilaiset/panssarihistoriaseminaari2009.pdf
"Kevättalvella 1942 1. Jääkäriprikaati valmistautui hyökkäämään Seesjärven länsipuolelle. Tavoitteena oli Sorokan valtaus ja siten Muurmanskiin johtavien rautatie- ja maantieyhteyksien katkaiseminen. Ylipäällikkö Mannerheimin esitellessä suunnitelman presidentti Rytille, tämä jätti ratkaisun Mannerheimille itselleen. Kuten tunnettua, Mannerheim ei antanut hyökkäyskäskyä, mikä oli siinä tilanteessa operatiivisesti huono ratkaisu, mutta osoittautui myöhemmin poliittisesti hyväksi valinnaksi."
- von braun
Kas kummaa. Etkö sinä ole viime vuosina tällä palstalla yrittänyt todistella miten mitätön Sorokka ja koko Murmanskin rautatie oli. Saksalla oli Norjassa 300 000 ukkoa joten kyllä se oltaisi saatu Saksan tuella vallattua jos Hitler olisi halunnut.
Leningradiahan ei yritettykään vallata elokuun jälkeen vaan piirittää. Opettele perusasiat oikein. Toisaalta ei Hitler piiritystäkään ottanut vakavasti. Koko Itämeri muuttui mielestäni Hitlerille siitä lähtien sivurintamaksi kun Hoepner vedettiin pois Moskovaan. Tällaisena se säily suurin piirtein Helsingin ja Tallinnan pommituksiin asti vuoden 1944 alussa.- höpner ikun bates
Hoepner oli Hothin lisäksi yksi parhaimmista kenraaleista. Moskovassa sai paljon vahinkoa aikaan. Talvi kuitenkin kulutti voimat loppuun. Tappioita toki tuli Leningradissa mutta Syvärille pääseminen ei tälle miehelle mikään ongelma ollut. Tämä mies jos kuka pystyi muun muassa elämän tien valtaamaan.
Mutta jos ryssää lohduttaa Hoepner erotettiin tammikuussa 1942 ja katkeroitui. Vuonna 1944 teloitettiin Hitlerin vastaiseen salaliittoon osallistumisesta. - Anonyymi
Hitler olisi halunnut alunperinkin painopisteen etelään Ukrainan suunnalle.
- hyvä kun ei yritetty
Neukku olisi raapinut näin tärkeän kohteen puolustukseen ainakin 5 divisioonaa tai enemmänkin vaikka mistä ihan ongelmitta. Se määrä joukkoja sijoitettuina Rukajärven ja Sorokan väliin järvikapeikkoihin olisi riittänyt järjestämään hyökkääjälle täyden verilöylyn. Hyvä kun ei yritetty, olisi tullut monta sotaorpoa enemmän Suomeen.
- Syyt sepitettiin
Mannerheim kieltäytyi hyökkäämästä elokuun lopulla. Tässä syy miksi kaupunki säästyi.
"Leningradiahan ei yritettykään vallata elokuun jälkeen vaan piirittää."
Virallinen tiedote saksalaisille - kieltäytyminen hyökätä Leningradia kohti 27.8.1941. Erfuth ei voinut kuin valittaa tehtyä päätöstä, mutta totesi kantanaan, ettei päätöksellä ole sotilaallisia perusteita koska Kannaksen venäläinen on jo lyöty, ja vain rippeiden olevan jäljellä. Nämä eivät voisi miehittää puolustuslinjaa kunnolla.
Mikäli nämä saavat aikaa tilanne muuttuu oleellisesti. Erfurt toteaa poliittisten motiivien vieneen voiton sotilaallisten sijaan. Mannerheimin ja Rytin harkinnassa.
Mikä vaikutus suomalaisten itsepäisyydellä oli. OKH:n operatiivisen osaston päällikkö eversti Heusinger oli ( tuleva NATO.n kenraali)on merkinnyt Erfurthin edellä mainittuun raportin reunaan huomautuksensa.” Vihdoinkin tulee esiin jo vapaussodasta tuttu Mannerheim, joka oli saksalaisille hyvä niin kauan kun hänelle oli siitä hyötyä.
Ja maavoimien komentaja Brauchitcsh kommentoi ” Tämä suomalaisten kiitos on sopimaton ”(unanständig )
Mihinkähän tässä viitataan kiitoksella?
Erfuth esittää Aunuksessa olleen saksalaisen divisioonan siirtoa Kannakselle yksin hyökkäämään tavoitteenaan Leningradia ja maanmiehiään kohti Ajatuksesta luovutaan OKH:ssa.
Erfurth raportoi kuitenkin seuraavana päivänä asiasta Mannerheimille, joka suhtautui ajatukseen täysin torjuvasti koska divisioonan kuljetukset vaatisivat liian paljon aikaa vallitsevissa olosuhteissa.
Mannerheimin perimmäinen motiivi on nytkin löydettävissä. Jos Leningradia vastaan ei Suomesta menty, eivät saksalaisetkaan saisi sitä tehdä tätä kautta.
Vielä Leeb yritti suomalaisten mukaan saamista hyökkäyksessään Leningradiin: Kaiken lisäksi v.Leeb raportoi 15.9.1941 Okh:lle vastustajan irroittavan joukkojaan Kannaksella, ja heittävän niitä Heeresgruppe Nordia vastaan. Jos vain suomalaiset aloittaisivat uudelleen offensiivinsa Kannaksella Leningradin kohtalo ratkeaisi v.Leebin mielestä muutamassa päivässä. Pyydettyään kolmea vuorokautta myöhemmin uudelleen suomalaisten apua hän sai Halderilta vastaukseksi hyökätä ensin itse Nevan ylitse. Vielä ei Hitler ollut valmis nöyrtynyt niin pitkälle että vastahakoisilta suomalaisilta pyydetty apua.
Kirjeessään ylipäälikölle 22.9.1941 Keitell selosti laajasti Heeresgruppe Nordin hidasta etenemistä. Vastauskirjeessään Keitelille ( Hitlerille ) marsalkka laajasti selitti niitä ylivoimaisia vaikeuksia joiden keskelle Suomen ylirasitettu talouselämä oli joutunut. Vanhempien ikäluokkien kotiuttaminen oli välttämätöntä elinkeinoelämän palvelukseen täydellisen romahduksen estämiseksi - Erich von
Perusasiota Leningradin valtaamisen päivämääristä.
Hitler määräsi Leningradin valtaamisen Heeresgruppe Nordin tehtäväksi 23.7.1942. Hitler lupasi tehtävään lisävoimia viisi divisioonaa sekä raskasta piiritystykistöä ( mm.400 – 600 millimetrin haupitseja ) vastikään Sevestopolin vallanneelta 11.Armeijalta. Armeijakunnan komentaja marsalkka von Küchler
joka oli jo aiemmin nimetty Von Leebin seuraajaksi saapui Johtajan päämajaan tekemään selkoa hyökkäyksestä. Saamistaan vahvistuksistaan huolimatta marsalkka ilmoitti saamistaan vahvistuksistaan huolimatta suhteen olevan 1:2. Hitler totesi ettei hänellä ole antaa enempää divisioonia, sitä paitsi Küchler oli saanut käyttöönsä tykistöä niin mittavat määrät jota koko maailma ei ollut kokenut sitten Verdunin päivien.
Kaiken huipuksi Küchler totesi ettei hyökkäystä voi aloittaa ennen lokakuuta. Jodl puuttui nyt tilanteeseen todeten ajankohdan liian myöhäiseksi. Operaatio Nordlicht ei ollut itsetarkoitus vaan operaatio Lachsfangin edellyttämä alkunäytös. Niinpä Hitler määräsikin muitta mutkitta Nordlichtin alkamaan viimeistään syyskuun 10 päivänä 1942. Neuvottelun tulos johti siihen että Jodl ehdotti operaation luovuttamista Krimiltä saapuvalle sotamarsalkka von Mansteinille. Kauan epäröityään Hitler suostui ehdotukseen. Johtaja päämajaan kutsuttuna von Manstein sai 24.8.1942 tehtäväkseen hoitaa Leningradin valtaaminen. Tutustuttuaan tehtävään Mansteinin näkemykset eivät poikenneet von Küchlerin näkemyksistä, tykistön mahdollisuuksia hän piti Leningradia vastaa huonoimpina kuin Sevestopolin valtauksessa, ja samoin jalkaväkeä ei ollut hänenkään näkemyksen mukaan riittävästi.
Mansteinin näkemyksen mukaan jos Nordlicht toteuttaminen on lainkaan mahdollista niin hyökkäyksen piti tapahtua Suomen puolelta joka tapauksessa hyökkäyksen on tapahduttava saman aikaisesti sekä etelästä että pohjoisesta. - Erich von
Leningradin valtaamisen dilemma.
Kaupunki piti vallata -42, koska Leningradin suunnalta vapautuisi suomalaisia ja saksalaisia joukkoja vapautuisi pohjoiseen. Viittaus - lainaus.
" Kaiken huipuksi Küchler totesi ettei hyökkäystä voi aloittaa ennen lokakuuta. Jodl puuttui nyt tilanteeseen todeten ajankohdan liian myöhäiseksi. Operaatio Nordlicht ei ollut itsetarkoitus vaan operaatio Lachsfangin edellyttämä alkunäytös. Niinpä Hitler määräsikin muitta mutkitta Nordlichtin alkamaan viimeistään syyskuun 10 päivänä 1942. "- Erich von
Selvennän vielä operatio Nordlichia joka oli tässä tapauksessa Leningradin valtauksen peite-operation nimi eikä se operatio mitä suomalainen Wikipedia kertoo..
http://en.wikipedia.org/wiki/Operation_Northern_Light
- Suomi toiselta puole
Luin taannoin Tauno Kuosan kirjan Airosta ja siinä hän kertoo, Airoa useasti haastateltuaan, tuon Sorokan valtaussuunnitelman. Ryti olisi sen hyväksynyt, jos se kerran sotatoimien vuoksi on tarpeellista. Mannerheim sanoi, Rytin lähettämää kirjettä Airolle näytettyään, Rytin ottaneen siihen kielteisen kannan eikä Sorokkaan siiis hyökätty. Aihetta käsitellään useamman sivun verran ko. kirjassa.
Sorokan valtausssuunnitelma tehtiin 1942 alkuvuodesta. Dietl pyysi tammikuussa 1942 kirjeellä Marskia hyökkäämään Sorokkaan. Lagus, Raappana ja Airo tekaisi suunnitelman, mutta reissun anniksi jäi vaan se hirvipaisti...
Airo sanoi että yhden iltapäivän aikana suunnitelma tehtiin Rukajärvellä Raappanan ja Laguksen kanssa. 14.D ja yksi prikaati sekä panssariprikaati siihen olisi kuulemma tarvittu... Panssaridivisioonaahan ei Suomessa tuolloin vielä ollutkaan.
Kuosa Tauno: A. F. Airo. Legenda jo eläessään. Päämajoitusmestari kenraaliluutnantti A. F. Airo operaatioiden johtajana 1939-1945. , Wsoy, 1979, 282 s.
Ryti ei hyökkäyssuunnitelmaa hylännyt vaan Mannerheim! Mannerheim taisi olla se Suomen tulppa Sorokkaan ja sitä kautta esti saksalaisten suunnitteleman Muurmanskin ja kenties koko Kuolan niemimaan valtauksen. Miten Saksan sota olisikaan mennyt tuon jälkeen?
Airon mielestä USAn liittyminen sotaan olisi tarkoittanut vain yhtä sopijapuolta lisää rauhansopimukseen. Olihan niitä siellä jo muutenkin riittävästi...
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/19470020
Rauhansopimus Suomen kanssa.
"Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta, Australia, Valko-Venäjän Sosialistinen Neuvostotasavalta, Kanada, Tsekkoslovakia, Intia, Uusi-Seelanti, Ukrainan Sosialistinen Neuvostotasavalta ja Etelä-Afrikan Unioni, valtioina, jotka ovat sodassa Suomen kanssa ja jotka huomattavin sotavoimin aktiivisesti osallistuivat sotaan eurooppalaisia vihollisvaltoja vastaan, ja joista jäljempänä käytetään nimitystä "Liittoutuneet ja Liittyneet Vallat", toiselta puolen,
ja Suomi toiselta puolen"- Erich von
"Ryti ei hyökkäyssuunnitelmaa hylännyt vaan Mannerheim!"
Marsalkka edellytti Muurmannin radalle menoa ensiksi Leningradin
valtaamista saksalaisten voimin, jolloin suomalaisten voimia voitaisiin suunnata Sorokkaan suunnattavaan hyökkäykseen. Lisäksi hän vaati voimakkaita saksalaisia ilmavoimia tukemaan tuota hyökkäystä sekä tuntuvaa polttoaine täydennystä Saksasta. Mannerheimin taktiikka oli suostua näennäisesti ja samalla esittää mahdottomia vaatimuksia saksalaisille.
Lisäksi Mannerheim vaati Heeresgruppe Nordin etenevän Äänisjärven eteläpuolelle jolloin suomalaisia joukkoja voitaisiin ottaa sieltäkin suunnalta ” lohenpyyntiin ”.
OKW yritti parhaansa, Jodl tiedotti yhteysupseerille kenraali Talvelalle 15.8.1942 Mannerheimin kaikkiin ehtoihin suostuttavan, mutta Ääniselle etenemiseen oli mahdoton suostua.
Saksalaiset eivät pystyneet ylittämään edes Olhavaa, puhumattakaan tunkeutumisestaan Ääniselle. Mikäli Mannerheim pitää ehdottomasti kiinni vaatimuksistaan, oli koko Lachsfang – operaatiosta luovuttava.
Tästä Mannerheimin "neuvosta" sitten Hitler kehitti operatio Nordlichin johon Kücler ja viimein von Menstein komennettiin josta kerroin jo ylempänä. - Marsalkka mietti
Erich von kirjoitti:
"Ryti ei hyökkäyssuunnitelmaa hylännyt vaan Mannerheim!"
Marsalkka edellytti Muurmannin radalle menoa ensiksi Leningradin
valtaamista saksalaisten voimin, jolloin suomalaisten voimia voitaisiin suunnata Sorokkaan suunnattavaan hyökkäykseen. Lisäksi hän vaati voimakkaita saksalaisia ilmavoimia tukemaan tuota hyökkäystä sekä tuntuvaa polttoaine täydennystä Saksasta. Mannerheimin taktiikka oli suostua näennäisesti ja samalla esittää mahdottomia vaatimuksia saksalaisille.
Lisäksi Mannerheim vaati Heeresgruppe Nordin etenevän Äänisjärven eteläpuolelle jolloin suomalaisia joukkoja voitaisiin ottaa sieltäkin suunnalta ” lohenpyyntiin ”.
OKW yritti parhaansa, Jodl tiedotti yhteysupseerille kenraali Talvelalle 15.8.1942 Mannerheimin kaikkiin ehtoihin suostuttavan, mutta Ääniselle etenemiseen oli mahdoton suostua.
Saksalaiset eivät pystyneet ylittämään edes Olhavaa, puhumattakaan tunkeutumisestaan Ääniselle. Mikäli Mannerheim pitää ehdottomasti kiinni vaatimuksistaan, oli koko Lachsfang – operaatiosta luovuttava.
Tästä Mannerheimin "neuvosta" sitten Hitler kehitti operatio Nordlichin johon Kücler ja viimein von Menstein komennettiin josta kerroin jo ylempänä.tuolloin jo hyvin tarkasti, mihin ryhtyy. Saksan voitto alkoi olla yhä kyseenalaisempi ja Marski sitaä mukaa aina kriittisempi..
- Erich von
Erich von kirjoitti:
"Ryti ei hyökkäyssuunnitelmaa hylännyt vaan Mannerheim!"
Marsalkka edellytti Muurmannin radalle menoa ensiksi Leningradin
valtaamista saksalaisten voimin, jolloin suomalaisten voimia voitaisiin suunnata Sorokkaan suunnattavaan hyökkäykseen. Lisäksi hän vaati voimakkaita saksalaisia ilmavoimia tukemaan tuota hyökkäystä sekä tuntuvaa polttoaine täydennystä Saksasta. Mannerheimin taktiikka oli suostua näennäisesti ja samalla esittää mahdottomia vaatimuksia saksalaisille.
Lisäksi Mannerheim vaati Heeresgruppe Nordin etenevän Äänisjärven eteläpuolelle jolloin suomalaisia joukkoja voitaisiin ottaa sieltäkin suunnalta ” lohenpyyntiin ”.
OKW yritti parhaansa, Jodl tiedotti yhteysupseerille kenraali Talvelalle 15.8.1942 Mannerheimin kaikkiin ehtoihin suostuttavan, mutta Ääniselle etenemiseen oli mahdoton suostua.
Saksalaiset eivät pystyneet ylittämään edes Olhavaa, puhumattakaan tunkeutumisestaan Ääniselle. Mikäli Mannerheim pitää ehdottomasti kiinni vaatimuksistaan, oli koko Lachsfang – operaatiosta luovuttava.
Tästä Mannerheimin "neuvosta" sitten Hitler kehitti operatio Nordlichin johon Kücler ja viimein von Menstein komennettiin josta kerroin jo ylempänä.Gustav, Dora ja Karl.
Saksan ylin johto alkoi siirtämään raskasta tykistöä pääasiassa Sevastopolista, mukaan lukien piiritys tykistön patteristot Gustav, Dora ja Karl, tuhoamaan Neuvostoliiton Leningradin puolustusta ja Kronshtadin linnoitusta.
Neuvostoliiton Sinyavino Offensive 1942 tyrmäsi saksalaisten suunnitelmat kaupungin tuhoamiseksi lopullisesti.
http://www.gutenberg-e.org/esk01/maps/LageOst4Mar42_lg.jpg
http://en.wikipedia.org/wiki/Sinyavin_Offensive_(1942) - Erich von
Erich von kirjoitti:
Gustav, Dora ja Karl.
Saksan ylin johto alkoi siirtämään raskasta tykistöä pääasiassa Sevastopolista, mukaan lukien piiritys tykistön patteristot Gustav, Dora ja Karl, tuhoamaan Neuvostoliiton Leningradin puolustusta ja Kronshtadin linnoitusta.
Neuvostoliiton Sinyavino Offensive 1942 tyrmäsi saksalaisten suunnitelmat kaupungin tuhoamiseksi lopullisesti.
http://www.gutenberg-e.org/esk01/maps/LageOst4Mar42_lg.jpg
http://en.wikipedia.org/wiki/Sinyavin_Offensive_(1942)Niin ja vielä tarkennuksena. Kun operaatio Nordlicht kaatui Neuvostoliiton Sinyavino Offensiiviin, niin myöskään Lohenpyynnistä Sorokkaan ei tullut mitään.
Hitlerin voimat keskittyivät nyt Stalingradin suunnalle. Toki vielä 13 päivänä maaliskuuta 1943 Hitler antoi käskyn valmisteluiden aloittamiseksi Leningradin tuhoamiseksi. Suomalaisille operaatio Parkplaz jäi täysin tuntemattomaksi.
- Ei mahkuja.
Ja ne huoltoyhteydet. Sorokkaan tuli neukulla 3:sta suunnasta rautatie mutta Suomen puolelta vain pitkä ja kurjakuntoinen maantiepahanen. Sorokan suurtaistelu olisi kaatunut huolto-ongelmiin olisipa hyökkäämässä ollut Saksa tai Suomi.
- Huoltopa huolto
>>Sorokkaan tuli neukulla 3:sta suunnasta rautatie
- ________
,,,,,Sorokkaan ja Kotskomaan meni Rukajärveltä 2 eri tietä ja matka Rukajärveltä Sorokkaan ei ole kun satakunta kilometriä.,,,,
Ei sota-aikana voi sanoa, että ei ole kun satakunta km. Yksikin km on kova paikka kun on kova vastus. Niistä teistä vielä niin niitten kunto oli sitä mitä oli ja matka pitkä. Ei Suomella ollut talvea varten tarpeeksi aurauskalustoakaan eikä yleensäkään kuorma-autoja. Sen ajan tiet Itä-Karjalassa olivat lähinnä kärrypolkuja.
,,,,,,,Pitää olla sota-ajan kartat käytössä... ,,,,,,
Ne minulla kyllä on. - Soromnoo
________ kirjoitti:
,,,,,Sorokkaan ja Kotskomaan meni Rukajärveltä 2 eri tietä ja matka Rukajärveltä Sorokkaan ei ole kun satakunta kilometriä.,,,,
Ei sota-aikana voi sanoa, että ei ole kun satakunta km. Yksikin km on kova paikka kun on kova vastus. Niistä teistä vielä niin niitten kunto oli sitä mitä oli ja matka pitkä. Ei Suomella ollut talvea varten tarpeeksi aurauskalustoakaan eikä yleensäkään kuorma-autoja. Sen ajan tiet Itä-Karjalassa olivat lähinnä kärrypolkuja.
,,,,,,,Pitää olla sota-ajan kartat käytössä... ,,,,,,
Ne minulla kyllä on.> Sen ajan tiet Itä-Karjalassa olivat lähinnä kärrypolkuja. <
Nuo tiet mainitsein vain siksi, että joissakin aikaisemmissa jutuissa on juttua ihan tiettömistäkin taipaleista sinne Sorokkaan.
Eipä se tie ollut hääppöinen Suomussalmeltakaan itäänpäin Vasovaaraan ja siitä itään. Karttoihin oli tie merkitty ja kun hyökkäys 1941 alkoi, niin se ruuhkautui heti rajan takana kun oikeata tietä ei sitten ollutkaan. Näin eräässä kirjassa. Tiedustelu oli pettänyt kuulemma tosi pahasti. - _______
Soromnoo kirjoitti:
> Sen ajan tiet Itä-Karjalassa olivat lähinnä kärrypolkuja. <
Nuo tiet mainitsein vain siksi, että joissakin aikaisemmissa jutuissa on juttua ihan tiettömistäkin taipaleista sinne Sorokkaan.
Eipä se tie ollut hääppöinen Suomussalmeltakaan itäänpäin Vasovaaraan ja siitä itään. Karttoihin oli tie merkitty ja kun hyökkäys 1941 alkoi, niin se ruuhkautui heti rajan takana kun oikeata tietä ei sitten ollutkaan. Näin eräässä kirjassa. Tiedustelu oli pettänyt kuulemma tosi pahasti.,,,,Nuo tiet mainitsein vain siksi, että joissakin aikaisemmissa jutuissa on juttua ihan tiettömistäkin taipaleista sinne Sorokkaan.,,,,,
Kyllähän kylien välillä kuljettiin aina jopa kesäkelilläkin että jonkunlaisia teitä tai monestikin vain uria oli. Mutta autoliikennettä varten ne piti rakentaa kokonaan alusta uudelleen. - Soromnoo
_______ kirjoitti:
,,,,Nuo tiet mainitsein vain siksi, että joissakin aikaisemmissa jutuissa on juttua ihan tiettömistäkin taipaleista sinne Sorokkaan.,,,,,
Kyllähän kylien välillä kuljettiin aina jopa kesäkelilläkin että jonkunlaisia teitä tai monestikin vain uria oli. Mutta autoliikennettä varten ne piti rakentaa kokonaan alusta uudelleen.>Mutta autoliikennettä varten ne piti rakentaa kokonaan alusta uudelleen.<
Motti-Natti Aarnion kirjassa Talvisodan ihme, kerrotaan kuinka NL rakensi rajan pintaan ja sitä kohden, teitä, kolhooseja, sairaaloita ja Kirovin radalle lisää rautatieasemia monine sivuraiteineen. tämä rakennusurakka aloitettiin jo 1930 -luvun puolivälistä alkaen.
Olisikohan NL rakentanut teitä jo ennen Talvisotaa ja sen jälkeen korjannut romujaan ja raatojaan 1940 Välirauhan aikana. Sekin vaati teitä...
Ei se r y s s ä sentään lentäen itsekään liikkunut... - Noromsoo
Soromnoo kirjoitti:
>Mutta autoliikennettä varten ne piti rakentaa kokonaan alusta uudelleen.<
Motti-Natti Aarnion kirjassa Talvisodan ihme, kerrotaan kuinka NL rakensi rajan pintaan ja sitä kohden, teitä, kolhooseja, sairaaloita ja Kirovin radalle lisää rautatieasemia monine sivuraiteineen. tämä rakennusurakka aloitettiin jo 1930 -luvun puolivälistä alkaen.
Olisikohan NL rakentanut teitä jo ennen Talvisotaa ja sen jälkeen korjannut romujaan ja raatojaan 1940 Välirauhan aikana. Sekin vaati teitä...
Ei se r y s s ä sentään lentäen itsekään liikkunut...Höh, lue itse millaisessa kunnossa oli kesäsateitten aikaan tie Rukajärvelle monin paikoín. Tuskin autot läpi pääsivät kun tie oli suota. Ei ruski ollut mitään autobahnoja rakennellut. Tieverkosto oli Suomen puolella kertaluokkaa parempi vaikka eivät ne täälläkään kovin hääppösiä olleet siihen aikaan.
- resv. KAPT.
Jos nyt sovittaisiin että jos suomessa olis asunut 200miljoonaa ihmistä niin olisimme voineet hyökätä uralille ja tehdä kunnonon linnoitukset jos kerran 3miljoonalla pääsimme niinkin pitkälle.
NIIN SAISIMME NÄÄ IDOOTTIMAISET JOSSITTELUT LOPPUUN. - huijas ne meitiä
Saksa kuitenkin kiirehti Sorokan valtausta koska sillä oli kiire päästä sitä kautta Arkangeliin. Olihan niillä jo esikuntaherratkin Lieksassa valmiina odottelemassa pääsyä asemapaikalleen.
Suomalaisten vaan olisi ensin pitänyt raivata tie heille. Varsinaisia hyväksikäyttäjiä.- Lieksassa
oli ilmavoimien kenttähenkilöstöä valmiina siirtymään Tiiksjärven kentälle toimeenpanemaan Keitelin auliisti lupaamaa lentotukea. Materiaalia toimitettiin runsaasti paikan päälle. Aikanaan sitä sitten kuskattiin takaisin.
"Olihan niillä jo esikuntaherratkin Lieksassa valmiina odottelemassa pääsyä asemapaikalleen."
Muurmanskiin ja Arkangeliin varatut saksalaiset hallintoviranomaiset eivät koskaan päässeet Petsamoa pitemmälle. Lieksassa heitä ei ollut. - alan spesialisti
Lieksassa kirjoitti:
oli ilmavoimien kenttähenkilöstöä valmiina siirtymään Tiiksjärven kentälle toimeenpanemaan Keitelin auliisti lupaamaa lentotukea. Materiaalia toimitettiin runsaasti paikan päälle. Aikanaan sitä sitten kuskattiin takaisin.
"Olihan niillä jo esikuntaherratkin Lieksassa valmiina odottelemassa pääsyä asemapaikalleen."
Muurmanskiin ja Arkangeliin varatut saksalaiset hallintoviranomaiset eivät koskaan päässeet Petsamoa pitemmälle. Lieksassa heitä ei ollut.....Lieksassa heitä ei ollut....
Tietenkin unohdit mainita sen, että tietoa tuossa asiassa sinulla ei tietenkään ole, että höpiset vain omia höpinöitäsi.
Ei mahdollista Sorokan valtausta varten olisi tarvinnut Lieksassa pitää korkeita sotaherroja valmiina syksyyn -44 asti. Hanke oli kaadettu jo aiemmin joten mitä ne sotaherrat Lieksassa enää sen jälkeen tekivät? Mieti sitä.
Jos hanke olisi aktivoitu niin kyllä herroja olisi sitä varten saatu Lieksaan nopeasti ilman, että istuvat siellä vuosikaudet tyhjänpanttina odottamassa operaatiota, josta on luovuttu jo aikaa sitten. - Anonyymi
alan spesialisti kirjoitti:
....Lieksassa heitä ei ollut....
Tietenkin unohdit mainita sen, että tietoa tuossa asiassa sinulla ei tietenkään ole, että höpiset vain omia höpinöitäsi.
Ei mahdollista Sorokan valtausta varten olisi tarvinnut Lieksassa pitää korkeita sotaherroja valmiina syksyyn -44 asti. Hanke oli kaadettu jo aiemmin joten mitä ne sotaherrat Lieksassa enää sen jälkeen tekivät? Mieti sitä.
Jos hanke olisi aktivoitu niin kyllä herroja olisi sitä varten saatu Lieksaan nopeasti ilman, että istuvat siellä vuosikaudet tyhjänpanttina odottamassa operaatiota, josta on luovuttu jo aikaa sitten.Pannaan nyt vielä kerran oikeita tietoja.
Saksalla oli valmiina hallintohenkilöstöä Muurmanskiin, mutta se oli Norjassa,eikä koskaan päässyt Petsamoa pidemmälle.
Lieksassa oli Saksan ilmavoimien pieni varikko ja sen henkilöstö.
Muu on hölynpölyä.
- Kaikki mahdollista..
Suomi ja Saksa uhdessä olisivat voineet katkaista Murmanskin radan ja vallata Sorokan. Siihen Suomi ei uskaltanut ryhtyä USA:n sodanjulistuksen pelossa. Mannerheim ja Ryti päättivät välttää isompia konflikteja länsiliittoutuneita kohtaan.
Sellaista se Suomen sotiminen oli. - 1943
>Siihen Suomi ei uskaltanut ryhtyä USA:n sodanjulistuksen pelossa.<
On sanottu, että Suomen kannalta olisi ollut JOPA parempi, jos USA olisi julistanut meille sodan. Silloin silläkin olisi ollut enemmän sananvaltaa Suomen suhteen Teheranissa ja rauhansopimusta laadittaessa. - vähän viiveellä
Ei se olisi ollut täysin mohdotonta, se olisi saattanut jopa onnistua. Mutta mitä merkitystä sillä on sodan lopputulos olisi ollut kuitenkin sama
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74464/SM660.pdf?sequence=1 - Anonyymi
Maantie Rukajärveltä Sorokkaan on aika pitkä ja kulkee Muurmanskin radan suuntaisesti, ei kovin kaukana siitä. Siinä olisi Sorokkaan menijöillä ollut pitkä sivusta suojattavanaan mikä olisi sitonut helposti jo yhden divisioonan. Huoltoyhteys Lieksasta korpiteitä 200 km ja neukulla huoltoa varten takanaan rautatie, jota pitkin tuli läntistä sotamateriaalia virtanaan.
Aika huonot lähtöasetelmat siis kaikkiaan. Saksalla ei olisi ollut irrottaa tähän kelvollisia joukkoja suomalaisten tueksi.- Anonyymi
Siinä operaatiossa olisi Itä-Karjalan korpi ollut neukun puolella Suomea vastaan. Saksan olisi pitänyt keskittyä pommittamaan Sorokan ratapihaa, sama vaikutus kuin valtauksella.
- Anonyymi
Rautatien katkaisu olisi pitänyt tehdä yhdessä Saksan kanssa jossain siellä ylempänä. Siellä se olisi onnistunut eikä olisi kohtuuttomasti sitonut ja rasittanut Suomea yksinään.
- Anonyymi
Täytyy nyt muistaa ,että saksa oli rosvoretkellä emme me ,siis miten nyt suu pannaan ?
- Anonyymi
Jo parilla partio lennolla viikon välein olis pidetty rata toimintakyvyttömänä ,ei sitä tarttenu vallata ,niinku peräkamari sotilast luulee
Ei kukaan kuleta kallista rahtia uhatulla radalla.
- Anonyymi
Marskin tyypillistä pelokkuutta ja strategiaosaamisen puutetta.
- Anonyymi
Lykkäät pötyä. Sorokan katkaiseminen ei sotaa olisi muuttanut.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lykkäät pötyä. Sorokan katkaiseminen ei sotaa olisi muuttanut.
Niinpä, niinpä. Tietenkin tiettömien ja asumattomien korpiloukkojen miehitys on tehokkaampaa kuin vihollisen strategisten kohteiden..
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niinpä, niinpä. Tietenkin tiettömien ja asumattomien korpiloukkojen miehitys on tehokkaampaa kuin vihollisen strategisten kohteiden..
Lykkäät pötyä. Sota ei Sorokan valtaukseen olisi loppunut. Neuvostoliitolla oli runsaasti omaa teollisuustuotantoa Volgalla ja Siperiassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lykkäät pötyä. Sota ei Sorokan valtaukseen olisi loppunut. Neuvostoliitolla oli runsaasti omaa teollisuustuotantoa Volgalla ja Siperiassa.
Suurin osa läntisestä avusta tuli NL:oon muuta kautta kuin Muurmanni ja Arkangel.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suurin osa läntisestä avusta tuli NL:oon muuta kautta kuin Muurmanni ja Arkangel.
Se ei silti muuta sitä, että koko pohjoinen sitoi melko turhaan suomalaisia ja saksalaisia joukkoja joita oltaisi tarvittu muualla.
- Anonyymi
Hitlerillä ei tiettävästi ollut Sorokan suunnalla hyökkäysaikeita, vaan Tserepovetsin suuntaan. Linjaksi idässä tuli Volgan länsiranta kokonaan. Kanatalahden eteläpuolelle oli Venäjältä liian hyvät yhteydet, että Dietl sinne olisi edes harkinnut mennä.
- Anonyymi
Turhaan kuolivat siellä Tuortolan ja Siilasvuon Murha-Kustaan mielistelyn takia. Saksan pohjoisten joukkojen tehtävä oli estää brittien maihinnousu Norjaan ja varmistaa Petsamon rautamalmin saanti. Saksan Norjan joukoista puoletkin olisi kesällä 1941 riittänyt Kuolan niemimaan valtaamiseen. Suomeen siirtyi murto-osa Saksan Norjan joukoista 1941.
- Anonyymi
Louhi olisi ollut mahdollisuuksien rajoissa.
- Anonyymi
Siellä olis ollut Louhen akka vastassa, kalevan pojat pelkäsi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 753577
- 622684
- 812607
Hei........
Pelkkä sun näkeminen saa mut hymyilemään pitkin iltaa. Oot niin 🤩😘 Edellinen poistettiin.582408Mitä sanoa pituudeksi näillä mittaustuloksilla?
Jos jossain tarttee ilmoittaa pituus sentin tarkkuudella? Mitattu neljästi virallisesti ja mittaustulokset on olleet 1912337Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu2482082- 431902
- 441759
Mä en jaksa suojella sua enää
Oot osa mun tarinaa ja ensirakkaus 🩷🌈 Olisiko niin kauheata, jos muutkin ystävämme tietäisivät? Se on jo niin vanha ”t151471EU:n uusin idea - jatkossa joudut tunnistautumaan kun katsot PORNOA!
"Pornon katsominen muuttuu täysin Euroopan komissio on kehittänyt sovelluksen, jolla internetin käyttäjä voi todistaa p1491408