elämänmuutos - den andra livet...

jos sinulla on kerta mahdollisuus siihen ja työpaikkakin siellä... loppu on sinusta itsestäsi kiinni.

Jo pelkästään paikkakunnan vaihto tekee kuule eetvarttia.
Itse asuin yli 40 vuotta pääkaupunkiseudulla, ja kun muutin Itä-Suomeen, tuntui hyvinkin virkistävältä, kun kaikki, siis ihan kaikki oli uutta. Se kuule todellakin virkisti.

No, olosuhteiden pakosta muutin sitten 300 km länteen 5 vuotta idässä asuttuani, mutta taas on kliffa fiilis kun joka päivä löytää ja keksii uutta.

Mitä siihen tulee, että kaverit jne. jäävät sinne missä nyt asut, niin turha huolehtia, koska nykyään on auto jokaisella ja joillakin lisäksi prätkä; on twitteriä, skypeä, naamakirjaa, kännykkää jne. jne. Lisäksi julkiset kulkee, joten siinä vaiheessa huomaat kuka on todellakin kaveri ja kuka ei.
Minulla kävi just niin että jotkut katosivat, mutta tosikaverit ajavat luokseni jopa ihan vaan päiväseltään käymään ja päinvastoin; vaikka väliä on 200 - 300 km.
Ja yksi kaveri käy Ahvenanmaaltä usein kyläilemässä ja minä taas siellä.

Eli rohkeasti vaan!!! Ja lykkyä pyttyyn!

Kannattaa unohtaa suomi -äidinkielenä ja ryhtyä arjalaiseksi germaaniksi...