Onko neuvoa kun 6kk ikäinen koira laittaa meidän perheen lapsia ihan kuusnolla.
Kun minä tai mieheni paikalla koira tottelee ja tietää hyvin paikkansa.
Kun lapset mm aamuisin on koiran kanssa keskenään hyppii se niitä vasten. Leikkii niin että puree käsistä ja jaloista. Jos he yrittää komentaa kusasee se lattialle. Nyt ihan viimepäivinä on tullut vielä "nylkyttäminen" kuvioon.
Esim kun tyttäreni laittaa kenkiä jalkaan hyppää koira selkään ja alkaa tapapuolen heiluttamisen. Eli kaikki viittaa siihen että se haluaa alistaa lapset ja tulla ylemmäksi heitä.
Olen yrittänyt lapsia neuvoa olemalla tiukka ja komentamaan, mut ei tunnu auttavan.
Jos me aikuiset ollaan kotona ja tekee jotain äsken mainitsevia juttuja ei tarvi kun tulla paikalle lopettaa koira toiminnan heti ja on lasten kanssa normaali. Ja taas kun silmä välttää tekee se samaa.
Olisko vinkkejä miten opastan lapsia ja koiraa. (lapset 8 ja 11 v)
Kun minä tai mieheni paikalla koira tottelee ja tietää hyvin paikkansa.
Kun lapset mm aamuisin on koiran kanssa keskenään hyppii se niitä vasten. Leikkii niin että puree käsistä ja jaloista. Jos he yrittää komentaa kusasee se lattialle. Nyt ihan viimepäivinä on tullut vielä "nylkyttäminen" kuvioon.
Esim kun tyttäreni laittaa kenkiä jalkaan hyppää koira selkään ja alkaa tapapuolen heiluttamisen. Eli kaikki viittaa siihen että se haluaa alistaa lapset ja tulla ylemmäksi heitä.
Olen yrittänyt lapsia neuvoa olemalla tiukka ja komentamaan, mut ei tunnu auttavan.
Jos me aikuiset ollaan kotona ja tekee jotain äsken mainitsevia juttuja ei tarvi kun tulla paikalle lopettaa koira toiminnan heti ja on lasten kanssa normaali. Ja taas kun silmä välttää tekee se samaa.
Olisko vinkkejä miten opastan lapsia ja koiraa. (lapset 8 ja 11 v)
Vastaukset 7
Vanhimmat
et maininnut lainkaan minkä rotuinen koira on kyseessä? Jos nimittäin joku pittbulli, rotikka, dobberi tai vaikka edes noutaja tai pystykorva, niin ehkä olisi parasta luovuttaa ENNEN vahingon sattumista. Saattaa nimittäin sitten kun huonosti käy, sattua todella pahasti. Jotkut pienet chihut ja perhoskoirat sun muut nyt tuskin ainakaan hengiltä saa.
Jotenkin vaikea uskoa että kun tilanne on päässyt tuohon pisteeseen mistä kerroit, voisi sitä ainakaan nettineuvoilla saada järjestykseen johon voisit luottaa.
Siis onko se niin innoissaan lasten kanssa että kuseksii, nylkyttää ja hyppii vasten? eli hallitsee tilannetta/lapsia innostuneena. Onko koira oikeasti rauhallinen lasten keskuudessa teidän ollessa paikalla vai lopettaako koira enemmänkin vaan fyysisen kanssakäynnin mutta on edelleen innostunut? Lasten ei pitäisi antaa ainakaan koiralle enempää tilaa vaan vaatia sitä itselleen ja aikuisten avustuksella varsinkin alkuun. Peruuttelemalla sitä ei saa vaan ottamalla askel eteenpäin.
Onko tämä provo? Pakko olla.
Ei ole tullut mieleesi, että lapsissa voi olla vikaa. Miten sanovat koiralle? Miten elekieli? Vnahempien kuuluu opettaa lapsille miten koiran kanssa ollaan, ei sille vain kiljuta, tuijoteta, taputeta päästä, ym.
Lpaisltakin pitää ja voi vaatia, että oppivat. Vai ovatko vammaisia?
kunniaan tällä palstalla, kiitos. Huolimatta siitä olitpa miten nuori ja vihainen nainen hyvänsä. Lisäksi kehottaisin käymään myös äidinkielen tunneilla koulussa säännöllisemmin. Helpottaisi nimittäin kummasti viestisi lukemista ja ymmärtämistä.
Koira on PENTU. Se on pentu vielä pitkään. Onko asioita opetettu vai vain toistettu? Se ei ole opettamista. Miten lapset sanovat asioita koiralle? Miten käyttäytyvät ennen sanomaansa, sen aikana ja jälkeen eli onko lapsia opetettu?
Älkää vaatiko pennulta asioita, joita sen on mahdoton osata ja jos lapset eivät käyttäydy oikein. Syy ei ole koirassa, vaan... Arvaatte kai keissä?
Tuommoisen luonteikkaan pennun edessä lasten on ihan mahdoton saada auktoriteettia. Yrittäkää minimoida aika, jolloin pentu ja lapset ovat keskenään. Pentu toiseen huoneeseen? Lasten komentaminen ei useinkaan auta, vaan villitsee lisää. Neuvokaa lapsia, että ovat rauhallisia eivätkä huomioi pentua lainkaan. Ei leikkiä eikä paijauksia aamuisin. Riehujalle käännetään selkä tai se viedään toiseen huoneeseen tai kytketään tai häkitetään hetkeksi. Pennun käytös kyllä menee ohi, kun pystytte estämään sen riehumiset lasten kanssa.
Perheessä tuon ikäiset lapsetkin saavat koiran aisoihin, jos he kieltävät koiraa niin että koira sen tajuaa.
6kk:n ikäinen koira on vielä lähes pentu, muttei kuitenkaan niin nuori ettei tajuaisi kiellon merkitystä.
Jos esim. lapset ovat antaneet koiran leikillään repiä punttejaan, sukkiaan, näykkiä tms. johtaa sen tultua taloon, niin siitä tilanteesta ei hetkessä pääse eroon. En tiedä onko näin, mutta usein lapset ns. "villitsevät koiraa sen ollessa pieni pentu ja sen kasvaessa kun puruvoima ja koira kasvaa, niin se ei ole enää lapsista kivaa, koirasta edelleen on.
Vastaat tse kysymykseesi osittain, kun te aikuiset olette paikalla koira tottelee ja tietää paikkansa. Annatteko lasten itsenäisesti opetella koiran kieltämistä, ilman että itse puututte tilanteeseen (siis avaamatta ääntänne), seurailemalla taustalta.
Teidän olisi hyvä harjoitella kieltämistä ja opettamista ja palkitsemista. Alkuun helppoja tilanteita, ruokakupin maahan laitto (koira istuu ja odottaa), pannan kaulaan laitto (koira istuu), sohvalla istuminen, lapsi kieltää koiran pois (tietysti ei sitten jos itse annatte tulla sohvalle). Koiran lelun luovutus ja takaisin anto.
Kaikki nämä ilman kiljuntaa, "jalan maahan polkemista", rauhallisesti vaikka voikin vähän harmittaa kun koira ei aina tottele.
Pieniä asioita, mutta niistä on hyvä lähteä, koira oppii ymmärtämään, että lapsetkin ovat "pomoja" ja siitä se luottamus ja totteleminen lähtee.
Muistutettava kuitenkin lapsille, ettei noin nuori koira aina 100% tottele, etteivät turhaudu ja ala sitä kiljumista, ja "jalan polkemista" tms.
Ja lapsille myös koiralta se "oma" tila, aina ei tarvitse rapsuttaa. Senkin voi vaatia kiltisti, koira ei siitä nokkiinsa ota.
Selkää en neuvoisi lasten kääntämään, tuon ikäisen koiran kanssa, varsinkaan kun en tiedä rotua.