Yhdysvalloissa Texasilainen karjatilallinen haluaa myydä lihakarjansa tiettyyn hintaan tiettynä aikana, joten hän myy option Chicacon tavarapörssiin CBO:hon, joka on sopimus, jossa määritellään hinta ja milloin kauppa toteutuu. Jos optio käy kaupaksi niin karjatilallinen saa takuun hinnasta, jos ei käy kaupaksi niin hintaa on muutettava, markkinamekanismi toimii. Sama käytäntö pätee maissiin, vehnään, kauraan ynnä muihin peltokasvituotteisiin. Maito on poikkeus, koska se myydään meijeriin. Mutta esimerkiksi sianliha suuremmissa erissä myydään tavarapörssin kautta. Tietysti Yhdysvalloissa on eri osavaltioissa pikkufarmareita, joita liittovaltio joutuu tukemaan. Mutta keskilännessä ns. cornbeltin alueella maataloustuotteiden kauppa on businesstä. Sama systeemi pitäisi saada myös EU-maihin, myös Suomeen. Tällaisessa järjestelmässä tosiviljelijät erottuisivat harrastelijoista eli ne pärjäisi, jotka osaa tuotteillaan kauppaa käydä ja johtaisihan tämä myös entistä suurempaan tilakokoon mikä onkin tervettä rakennekehitystä.
Järkevä hintamekanismi maataloustuotteille.
Etelän jemmari
265
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
koko tukitalous Amerikasta peräisin, tuet ovat megloomanisia, valitettavasti vertailua vaikea tehdä koska tuki järjestelmät ovat erilaisia. OECD-maiden keskimääräinen tuottajatuki viljelijää kohti oli viime vuonna 10 000 euroa. Vastaavasti keskimääräinen hehtaarituki oli 187 euroa. Yhdysvalloissa
tuottajatukea maksettiin 17 000 euroa viljelijää kohti ja 100 euroa hehtaaria kohti.Tuki hehtaaria kohden voi tuntua pieneltä mutta siinä on mukana alueet joita ei varsinaisesti viljellä.
Ainoo juttu tuossa on,ettei oikeasti edes tarvitse niitä kantturoita.Suomalaisiakin
maajusseja yllytetään "suojaamaan satonsa" futuurikaupalla vaikka kyseessä täysin toisistaan erillään olevat systeemit.