Kierrätyksen edelläkävijä

"Firman" johtajan kannatas käydä jonkinlainen yritys tai markkinointikurssi, tuo on liiketoimintaa surkeimmasta päästä.

USKOMATONTA JA NYT ELETÄÄN JO 2000-LUKUA JA kierrätyskeskus elää Neuvosto-aikaa ( 1970 )

Kaksi asiaa:

Kierrätystavaran osto on ostajan vastuulla. Hän tietää tavaran käytetyksi ja aina on olemassa mahdollisuus ettei laite toimi tai tavara ole kunnossa. Pitää tutkia ja koekäyttää, luulen siihen olevan mahdillisuuksia. Sitä ei voida kieltää tai estää muuten. Jos et voi todeta laitteen kuntoa, älä osta. Ei ole ostopakkoa. Kun lapussa lukee "testattu" pitää selvittä, kuinka laite on testattu. Ellei testillä ole voitu todeta laitteen todellista kuntoa, ÄLÄ OSTA.

Toinen asia on sitten kierrätyksen markkinointi- ja teknillisen tietämyksen taso.
Voidaanko vanhan tavaran kierrättäjältä vaatia samaa ammattilaisen tasoa, kuin esim uuden tavaran myyjiltä ja markkinointijohdolta? Ei minun mielestäni. Se olisi kuitenkin kierrätyksen etu, jos olisi jonkinlainen haju markkinoinnin alkeista ja yleensä liiketoiminnasta. En katsoisi vanhan tavaran kierrätyksen olevan uuden tavaran myyjien kanssa samalla viivalla "markkinoidessaan" käytettyä ja mahdollisesti viallista tavaraa. On kysymys kahdesta täysin erilaisesta "liikeideasta", joista toisen tavoite on saada vanha roju pois ihmisten nurkista ja toisen tavoitteena on saada asiakkaille korkealaatuisia TOIMIVIA laitteita ja muita tuotteita, joista asiakas on valmis jopa maksamaan hänelle sopivan hinnan ja voi jopa vaatia korkealaatuista palvelua ja asiantuntemusta vastineeksi maksamastaan hinnasta ja tuotteesta.

Asiakkaankin on ymmärrettävä näiden kahden "myyntipisteen" tasoero.

Huh, huh huokaus......En tämän selvemmin osannut asiaa selittää, vaikka selvä olenkin.

Muuten olen kanssasi samaa mieltä, mutta asiakkaalle ei voi laittaa vastuuta rikkinäisen laitteen ostamisesta.

Eli olisiko asiakkaan siis ostettava "henkensä kaupalla" joku laite ja olla valittamatta jos jotakin tapahtuu?

Kyllä hyllyyn laitetut tavarat pitäisi olla testattuja, toimivia ja ennenkaikkea turvallisia.

Olen myös käsittänyt että kierrätyskeskusta pyörittää työn vuoksi, ja että työntekijät eivät saa kk palkkaa vaan ovat pääasiassa työllistettyjä, korjatkaa jos olen väärässä.

Siksipä ihmettelenkin että mikä tulosvastuu, rojut lähtisi nurkista kun laskisivat hintoja.

Vaitettavasti asia on niin, että asiakkaalla on vastuu ostamastaan käytetystä tuotteesta. Kierrätykset eivät kuulu kuluttajalain tarkoittaman kuluttajansuojan piiriin. Sinun pitää vain testata itse käytetty laite ennen ostopäätöstä.

"Kyllä hyllyyn laitetut tavarat pitäisi olla testattuja, toimivia ja ennenkaikkea turvallisia."

Olen kanssasi samaa mieltä, että laitteet PITÄISI olla kaikkea tätä edellä mainittua, mutta mikään laki ei sitä kierrätykseltä edellytä. On aivan sama ostatko yksityiseltä vai kierrätyksestä, molemmilla on sama vastuu myydystä tuotteesta, eli olematon.
Kierrätyksellä ei ole sitä asiantuntemusta ja ammattitaitoa mikä on huoltoliikkeillä. Huoltajalta vaaditaan luvat, että voi korjata sähkö- ym laitteita. Kierrätyksellä ei ole varaa palkata erikseen huoltomiestä kierrtettäviä laitteita huoltamaan ja toisaalta huoltoon ei kannata vanhoja koneita viedä, koska huoltoveloitukset ovat korkeat. Jo pelkkä testaaminen huollossa maksaa useita kymppejä.

Työn Vuoksi on valtion osarahoittamaa toimintaa ja rahoitus on tiukalla, joten jostain sitä rahaa on revittävä mikäli aikoo pyörittää toimintaa siinäkin laajuudessa, missä laajuudessa se Imatralla tapahtuu. En ole tarkemmin perillä Työn Vuoksen rahaliikenteestä, mutta kokemuksen mukaan näin pitäisi olla.

Työn Vuoksi on julkinen laitos, joten tieto rahoituslähteistä ja sen rahan käyttö pitäisi olla kaikkien veronmaksajien saatavilla.

Tulosvastuu on vastuu toiminnasta ja siitä saatavan tuoton käytöstä. Mihin se tavarasta saatu raha menee, ellei toiminnan pyörittämiseen, mukaanlukien palkat. Osan rahoittaa valtio.

Miksi pitää ostaa epävarma laite kierrätyksestä? Miksi et osta liikkeestä, jotka myyvät vaihtokoneita ja laitteita?

Onko vain hinta sinulle tärkeä?

ei varmaankaan. kyse varmaan siitä et ne ei kaikkea paskaa viitti keräillä mitä "avuliaat" imatralaiset antais kierrätykseen ja hyväntekeväisyyteen. katsos kun niitä hyväntekeväisyysjuttuja käytetään aika törkeesti jäteasemina.

Työn Vuoksihan ei ole hyväntekeväisyyttä varten perustettu. Sillä on lähinnä työttömien "työllistämisvelvollisuus", mitä ei toistaiseksi katsota hyväntekeväisyydeksi, olen käsittänyt.

Vai onko niin, että niille jotka on työmarkkinoilta "vapautettu" työmarkkinoiden käytettäväksi???? Työn Vuoksella on velvoite hyväntekeväisyyttään työllistää heidät

Miten"kierrätyskukkane", sinun mielestäsi Työn Vuoksi tekee hyväntekeväisyyttä?

Itse en näe siinä mitään siihen viittaavaa. Ennemminkin tavaraa sille antavat tekevät hyväntekeväisyyttä, koska veloituksetta saadusta tavarasta T-V:si ottaa hinnan myydessään sitä eteenpäin ja ilmeisesti tällä rahalla maksaa kuluja, joita tulee ajokalustosta, tiloista ja kuuluuko tähän myös johdon palkka tai muut bonukset? ym. Siellähän on monia ns normaalissa työsuhteessa olevia, muitakin työntekijöitä, kuin "työllistettyjä".

Hinta on se mistä on tullut polemiikkia, että se on liian korkea. Työkustannuksethan valtio maksaa ainakin osalle työntekijöistä työllistämistuella.

itse en tällä syömisellä, enkä seuraavallakaan hyväksy työttömien hyväksikäyttöä, on ns "työllistäjä" millä nimikkeellä tahansa toimiva.

Työntekijälle pitäisi ja pitää maksaa aina käypä palkka työstään, teki hän työtä missä tahansa. Nyt nämä työn Vuokset ja muut siihen verrattavat puljut tekevät juuri sitä, mistä heidän taustavoimansa syyttävät markkinoilla toimivia yrityksiä, eli alipalkkaus ja harmaatalous. Mitä muuta se on, kuin ihmisen hyväksikäyttöä?

no eiks se o tarkotettu vähempi varasille, joilla ei ehkä välttämättä ole rahaa ostaa niitä tavaroita kaupasta? näin olen ainakin ymmärtäny. sitä en tiedä mitä varten se on aikanaan perustettu. ja ne hinnat varmaan muodostuu juuri mainitsemistasi asioista MUTTA myös siihen kuuluu jätemaksut ja kaikkihan tietää, että ne on suhteellisen kalliita. muutama viikko sitten oli es:ssä iso juttu siitä, miten juuri näitä periaatteessa hyvää tarkottavia yhdistyksiä nämä ns. hyväntekijät käyttävät törkeästi jäteasemina. siihen perustan ajatukseni. ja kuluthan nousee sitä mukaan kuinkapaljon on turhaa ajoa, jätettä ym. on eikö totta??
siitä olen täysin samaa mieltä, että työntekijälle pitää maksaa kunnon palkka työstä jota hän tekee, mutta eiköhän markkinatalus päätä kuka tekee töitä ja millä palkalla. näin mie tän asian ajattelen.

Hyvä kierrätyskukkanen.

Totesit: " mutta eiköhän markkinatalus päätä kuka tekee töitä ja millä palkalla. näin mie tän asian ajattelen."

Noinhan meitä opetetaan ajattelemaan, mutta olen toistamieltä.
Markkinat EI päätä kuka tekee työtä eivätkä markkinat päätä millä palkalla työtä pitää tehdä. Työtä antavat yritykset, ja yhteiskunnan muut toimijat. Palkasta sovitaan normaaleissa työsuhteissa työnantajan ja työntekijän keskinäisellä sopimuksella. Sopimisessa auttaa ammattijärjestöt, jotka ovat työnantajien kanssa sopineet työehdoista ja palkoista. Näin yleensä pitäisi olla kaikilla työntekijöillä ja työnantajilla.

Työnantajat toimivat markkinoilla, jonka toimivuus on riippuvainen kulutuskysynnästä. Markkinat toimivat, kun tuotanto tuottaa uutta tavaraa kuluttajien saataville.

Vanha tavara pitäisi saada uusiokäyttöön niin, että sitä käytetään uuden valmistukseen, energiaksi ym. ja mikäli se ei siihen sovellu siitä pitää päästä muuten eroon. EIKÄ KIERRÄTTÄÄ VIALLISENA IHMISTEN HARMIKSI.

Uuden tuotteen valmistus ja myynti ylläpitävät työllisyyttä ja kulutuskysyntää normaaleilla työsuhteilla ja palkalla. Näitä alipalkattuja työpaikkoja ei tarvittaisi, mikäli yhteiskunta toimisi normaalisti eikä sallisi harmaata taloutta ja muita siihen verrattavia keinottelijoita.

Miksi näitä kierrätyksiä täytyy ylläpitää, kun meillä on hyvin toimiva jätehuolto.

Jos välttämättä halutaan sitä rojua ostaa, niin miksi kierrätys ei vaadi tavaraa heille tuovilta vakuuksia tavaran toimivuudesta. Yleensähän he väittävät niiden toimivan.

Periaatteessa en hyväksy sellaista toimintaa, joka käyttää ihmisten hädänalaista tilaa hyväkseen.

Sign by Danasoft - Get Your Sign

no.. mitäs sitten kun nämä ammattiliitot sallivat työnantajille teettää 6 tunnin ja jopa alle sen olevia työaikoja???? ja palkka on niin naurettava, ettei sillä mennä ostamaan uutta pesukonetta tai telkkaria jos vanha rikkoutuu. eikö juuri se ole mielestäsi hädänalaisen hyväksikäyttöä? myös työtätekevä voi olla nykyään köyhä tai vähävarainen. ja sanoit,että kulutus luo työpaikkoja totta, mutta mitä jos ei ole yksinkertasesti varaa kuluttaa? ihmiset joutuu PALKKANSA lisäksi hakemaan asumis- toimeentulo-ym. tukia, kun sillä palkalla ei yksinkertaisesti tule toimeen ja kaikki tämä ammattiliittojen "siunauksella" kysyt miksi näitä kierrätyksiä täytyy ylläpitää?? ehkä juuri näitä pienipalkkaisia ja työttömiä varten, jotka ei näitä kulutusjuhlia vietä. ja nimenomaan niitä EI ole tarkotettu jäteasemiksi. myö puhutaan kyllä samasta aiheesta, mutta erikanteilta. sie puhut siltä kantilta, että rahaa on, mie siltä kantilta, että sitä ei ole vaikka työpaikka olisikin. että näin...

Tässä on asian ydin, jonka jätit huomiotta. Sanoin: "Uuden tuotteen valmistus ja myynti ylläpitävät työllisyyttä ja kulutuskysyntää .......normaaleilla työsuhteilla ja palkalla........... Näitä alipalkattuja työpaikkoja ei tarvittaisi, mikäli yhteiskunta toimisi normaalisti eikä sallisi harmaata taloutta ja muita siihen verrattavia keinottelijoita."

SAK:lainen ammattiyhdistysliike on viimeisinä vuosina ja vuosikymmeninä joustanut sille aikanaan jäsentensä vaatimuksista ja liitoille antamista valtuuksista pitää huolta työntekijöiden eduista. Hyvänä esimerkkinä tästä on PAM, eli liikealan ammattiliitto, josta itselläni on ollut kokemusta vuosien ajan. Pettymystä, pettymyksen perään. Asia korjautui ainoastaan keskusjärjestöä ja liittoa vaihtamalla. (Akava) Edellytyksenä oli tietysti monivuotinen korkeakouluttautuminen.

Nyt kun hallitus on saanut ministereitä ja ministerien avustajia joilla on voimakas SAK:lainen tausta, voidaan odottaa myös korjauksia työntekijöiden asemaan ja edunvalvontaan työmarkkinoilla ja työpaikoilla.

Viimein on alettu myös EK:n puolella puhua "työhyvinvoinnin johtamisesta", kun työnantajapuolikin on huomannut, että työntekijöiden työhyvinvoinnilla on vaikutusta yrityksen tulokseen.

Tätä ei huomattu viimeisinä vuosina edes työväenliikkeestä alkunsa saaneessa osuustoimintaliikkeessä, Tradekassa. Siellä se on jo myöhäistä vähittäiskaupan puolella, mutta on toivoa antavaa, että edes kilpailijoilla on mahdollisuus olla tekemättä samoja virheitä henkilöstön työhyvinvoinnin saralla, mitä entinen Tradeka teki.

Pyydän, jos kommentoitte niin älkää mainitko maailmanlaajuista- tai edes eurooppalaista lamaa minkään suomalaisen työpaikan ongelmien aiheuttajaksi. Kiitos.

eli kuinka kauan se pienipalkkainen vielä joutuu odottamaan, että asiat saadaan kuntoon??? kauniita puheita on kuunneltu jo vuosikaudet ja odoteltu lupausten toteuttamista ei kuulu ei näy.. olen myös siitä kanssasi samaa mieltä, että alipalkattuja pätkä-ja osa-aikatöitä ei pitäisi edes olla, mutta niin se vaan ikävä kyllä nykyään on, koska voittojen tavottelu on yhä röyhkeämpää ja tuotot sijoitetaan mielummin vaikka suomen rajojen ulkopuolelle, kun omien työntekijöiden hyvinvointiin saati pienimpien palkkaryhmien tulotason nostoon. palkkaa maksetaan just sen verran kun on PAKKO. haluasin niin takaisin ne ajat kun työntekijä oli arvokas voimavara, eikä vaan alistettu ja alipalkattu rahantekokone. mutta...kiitos asiallisesta keskustelusta mark voima

Totesit: "eli kuinka kauan se pienipalkkainen vielä joutuu odottamaan, että asiat saadaan kuntoon??? kauniita puheita on kuunneltu jo vuosikaudet ja odoteltu lupausten toteuttamista ei kuulu ei näy."

Kun tätä samaa kyselivät työntekijät omassa työpaikassani, pääluottamusmies totesi "jäsenet on liitto, miksi ette itse tee mitään."

Kun jäsenet äänestävät omia pää- ynnä muita luottamushenkilöitä edustamaan ja ajamaan työntekijän etuja liittojen pelipaikoille, tämän jälkeen vielä odotetaan, että jäsenet lähtevät joukolla ajamaan asioitaan, jokainen henkilökohtaisesti. Tämän olen itse kokenut käytännössä.

Ammattiyhdistys on joukkovoimaa, mutta ei se tarkoita sitä, että koko poppoo lähtee yhtenä joukkona omien etujensa valvontaan, mikä kuuluu kaiken järjen mukaan näille jäsenten valtuuttamille edusmiehille ja naisille = henkilöille.

Jokainen "taukkikin" ymmärtää, että näiden edushenkilöiden takana piilee joukkovoima, joka on tarvittaessa vaikka käyttämässä sitä kuuluisaa lakkoasetta. (ei piileksi vaan piilee. Huom. ero.)

Sitten on erikseen ne joiden henkilökohtaisia työsuhdeasioita ei periaatteessakaan oteta käsittelyyn, kun se naamavärkki ei miellytä. Tai muuten ei ole toimittu näiden edunvalvoja-rouvien tahdon tai halun mukaisesti. Tästäkin on kokemusta.

Tästä olisi kerrottavaa yhden romaanin verran, mutta tässä tämä täältä tälläkertaa.

juu.. pam:han esimerkiks on suuri liitto ja yhä vaan niitten jäsenien palkat laahaa suunnilleen samassa kun työttömyyskorvaus eli????? mikä mättää?? joukkovoimaa luulis löytyvän, mutta eikö sielä sitten ole yhtään neuvottelutaitosta ihmistä? tuntuu, että sielä niellään kaikki, minkä työnantajapuoli sattuu sanomaan.kuuluin kans joskus aikoinaan pam:iin ja jouduin työsuojelupiirejä myöten soittelemaan joskus räikeistäkin epäkohdista ja vastaus yleensä oli, että liitto on hyväksyny tämmöset sopimukset??!! ja niin miekin sitten erosin mokomasta "virkkuukerhosta". luulis et niinki isolla liitolla ois sananvaltaa, mut kai se sit niin menee et piipitetään vaan poteroissa ja sit kun ois aika ja mahollisuus vaikuttaa ni kaikki käy..

Kuten jo aiemmin olen todennut, vaihdoin PAM:sta akavalaiseen liittoon. Työnantajalla (valtakunnallinen monialayritys) alkoi 90-luvun alussa mennä alamäkeen, johon vaikutti silloinen talouslama ja ulkoa tulleet, lähinnä poliittiset paineet.

Tässä yhteydessä toivottiin, ei vaadittu työntekijöiltä solidaarisuutta, jota työläistaustaisen yrityksen työntekijöillä oli ennestäänkin iso annos selkärangassa.Vaihtoehtoja ei tosin ollut. Palkan leikkaukset hyväksyttiin ilman erillisiä sopimuksia siitä, että taloudellisen tilanteen parantuessa palataan entiseen palkkatasoon. Mikä olisi ollut työnantajan puolelta solidaarisuutta työntekijää kohtaan. Olihan työnantaja taustaltaan työläisten "omistama." Tässä työntekijät tekivät virheen. Olisi pitänyt vaatia sopimuksia paperille.

Kun pää oli saatu auki, näille palkan alennuksille, osa-aikaistamisille ym:lle, työehtojen heikennyksille ei tullut loppua. Uutta työntekijää palkattiin, vaikka entisillä työntekijöillä oli voimassa olevat osa-aikaiset sopimukset. Työsopimuslain mukaan olisi heille pitänyt tarjota lisätyötä ennen uusien palkkaamista.

Vanhoja työntekijöitä painostettiin ja työntekoa vaikeutettiin kaikilla mahdollisilla tavoilla. Syytettiin olemattomista virheistä ja teoista. Tavoitteena saada työntekijä luopumaan paikastaan työnantajalle "edullisemman" työntekijän hyväksi. Kaiken kaikkiaan sairasta toimintaa johdon taholta, mikä aiheutti yritykselle turhia kuluja lisääntyneinä sairauspoissaoloina.

Työntekijöiden kannalta surullisinta tässä asiassa oli, että yrityksen luottamushenkilöt eivät puuttuneet tarpeeksi voimakkaasti asioiden kulkuun, eivätkä näin ollen vaarantaneet omia asemiaan puolustamalla työntekijöiden oikeuksia ja etuja.

Häviäjiä tässä pelissä on lopulta vähän. Moraalinen voittaja on työntekijä.

Taloudellisesti ajatellen, voittajia ovat kilpailijat ja esi-ja luottamushenkilöt, jotka voivat nauttia menneestä työstään täydellä eläkkeellä. Viimeksi mainittujen moraalista voidaan olla kahta mieltä.

Harvoin työntekijöitään huonosti kohteleva yritys menestyy hyvin markkinoilla.

aivan... eli se siitä solidaarisuudesta. tästä palaammekin aiheeseen markkinatalous päättää. liitot on viimeiset 20 vuotta mielistelly työnantajia ja polkenu omien jäsentensä etuja neuvotteluissa. ja markkinatalous on päättäny, että sitä kunnon palkkaa ei yksinkertasesti makseta. oman lisänsä on antanu tämä hysteerinen ulkoistamisen kautta saatavien säästöjen tavottelu.ja jokainenhan sen tietää, että ulkoistettu työpaikka on yleensä se kallein paikka.on vaikea kuvitella, että yhelläkään ulkoistetulla työntekijällä on minkäälaista sympatiaa sitä työnantajaansa tai työpaikkaansa kohtaan. mietihän... jos se työnantaja ottais sen työntekijän omille listoilleen ja maksais sille vaikka 1-2 euroo parempaa tuntiliksaa kun työehtosopimus MÄÄRÄÄ ni työmoraalikin luultavimmin kohoais pohjalukemista. ja niissä palkkaluokissa se ei kuitenkaan kauheita summia tee työnantajalle. nyt työntekijät tulee niitten välifirmojen kautta ja yleensä työpaikkailmotuksessa lukee työkokemuksen kohalla EI LAINKAAN!!! miten nii ei lainkaan?? onko se ihan samantekevää minkälaisen työntekijän se tilaaja saa?? ja näitä ei ollenkaan taitosia työntekijöitä tarvitaan vähintään 2 sen yhden ammattitaitosen tilalle ja lasku nouseeee.... ainoa joka näissä kinkereissä voittaa on se välifirma.

Imatran kierrätys on keräyskeskus, en usko, että niitä tavaroita on todellisuudessa edes tarkoitus siellä kierrättää. Välttyvät siirtelemästä ja kantelemasta niitä, kun pidetään hinnat yhtä kalliina, kuin uusien tavaroiden hinnat liikkeissä.
Haluaisin tietää kuka maksaa 60-100 euroa vanhoista kuvaputkitelevisioita, joita ongelmajätteenä kärrätään romuksi toisaalla?
Ja varsinkin, kun ko. rojut on testattu vain periaatteella: "johto seinään, ei polta sulaketta. siis toimii"...
Olen sitä mieltä, että se on keräyskeskus, ei kierrätyskeskus. Jos haluttaisiin tavaran vaihtavan rivakasti omistajaa, pitäisi valtaosalla tavaroista hinnassa siirtää pilkkua ainakin pykälän verran. Ehkä romutelevisiot ja risat huonekalut menisivät vielä sillä 6 eurolla paremmin kaupaksi, kuin 60 eurolla.
Äly hoi! Maailma on tavaraa täynnä, ja jos uutta tavaraa saa takuulla liki samalla hinnalla, kuin rispaantunutta sekä jo vanhaa tavaraa paikallisesta kierrätyksestä, niin kumminkohan ihmiset tekevät?
Minä ainakin äänestän jaloillani ja ostan uutta ja ehjää kaupasta. Pitäkööt rojunsa siellä, kunhan hommaan ei toivottavasti mene yhteiskunnan rahaa.