Kirjoitin jo viestin suhteet palstalle. Lyhyesti siis. Olen hieman sekaisin, koska luulen olevani ihastunut ystävääni.Aivan samanlaisia tunteita kuin jotakin miestä kohtaan. En tiedä mitä tekisin. Olenko bi? Olenko seonnut vai mikähän minua vaivaa...? Kun olen kuitenkin ihan turvallisesti naimisissa... Tapahtuuko muille tällaista?
Ihastunut naiseen......?
Eräs äiti
113207
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Laitoin tämän jo tuonne suhteet-palstalle aiemmin..
Et varmasti ole ainoa äiti tai naimisissa oleva, joka noin tuntee. Mutta älä nyt välitä noista "olet sairas"-kommenteista, kannattaa jättää omaan arvoonsa tuollaiset. =)
Voi kun olisin tuo nainen kehen olet ihastunut!
Nauti tuosta tunteestasi täysillä.. en osaa oikein muuta sanoa! Ja vaikka mitään ei ikinä tapahtuisi, niin se on jotain aivan ihanaa! Ehkä olet huomannutkin jo... ;)
Olen kyllä nauttinut tunteesta ja sille tasolle tämä todennäköisesti jääkin, sillä en osaisi sitä ystävälleni ilmaista. Mistä voisinkaan tietää olenko oikeassa kun tunnen,että välillämme olisi jotakin... liian suuri riski kysyä suoraankaan...
Kiitos kuitenkin.
Mitä luulet että tapahtuisi jos kertoisit? Enpä usko että mitään kauheaa, päinvastoin ystäväsi saattaisi olla kovin otettu ja parhaassa tapauksessa tuntea samoin. Joskus elämässä kannattaa ottaa riski; jos ystäväsi on kypsä ja avarakatseinen, kykenette kohtaamaan tämänkin asian.
Ihan sama tilanne mulla.
Haluisin kans neuvoja, miten tällaisista asioista kannattaisi kertoa, ettei pelästytä toista?
Kuitenkin tuntuu siltä, että tästä pitäisi puhua, vaikka toinen suhtautuisi miten.
Onks hyviä neuvoja, miten jutun voisi saada alkuun?
Kun vain tietäisikin miten voisi aloittaa.. ja mitä se toinen oikeasti ajattelee. Pitäisi kai ensin hieman tiedustella mitä mieltä toinen on "ei ihan heteroista"...
Nyt ei tunnu kuitenkaan mahdolliselta kertoa ystävälleni tuntemuksistani. Jos hän olisi mies ja välillämme olisi tällaista kuin nyt, olettaisin hänen olevan kiinnostunut. Mutta kun on nainen niin otapa selvää. Enkä itsekään ole varma kaikista tunteista. Jos olenkin vain jotenkin hairahtanut. Tosin tällaisia outoja tuntemuksia on ollut jo vuosia, heti kun tavattiin.
Olisin kyllä itsekin saattanut joku vuosi pelästyä, jos joku nainen olisi kertonut ihastuneensa minuun... Nyt olen hieman avartanut näkökulmaani... =)
Ihan sama. Jos kysessä olisi mies, en epäilisi hetkeäkään. Ja pahinta on kun ei tiedä olenko kuvitellut tai ymmärtänyt väärin. Mutta eikö tuollaiset asiat pitäisi vaistota.
Tai vaikka olisikin tulkinnut oikein, niin ei näitä asioita aina ääneen myönnetä.
Sama on tilanne mullakin. Olen ihastunut ellen sitten rakastunut naiseen vaikka ajattelin ettei nyt ihan näin voimakkaita tunteita naista kohtaan syntyisi meikäläisellä. Luulin että ne ovat vain seksuaalisia. Mutta ei, nyt olen lääpälläni ystävääni. Hänen tunteista en tiedä, ovatko ne seksuaalisia vain. No ainakin niitä. En tiedä. Ajattelen häntä jatkuvasti. Näen unta hänestä joka yö. Liitän hänet joka ajatukseeni.
Ja elän miehen kanssa, olen elänyt kauan. En tiedä mitä tunnen enää miestäni kohtaan? Mitähän minulle on tapahtumassa? Miten saada lapset hyväksymään asia? Jos meillä vaikka synkkaisikin. Tai yleensäkkin suku ja lähipiiri?
Ei helvetti miksi en voi elää hänen kanssaan vain ja olla ajattelematta muita??? Vai voinko?
Ihastuin ja rakastuin työtoveriini joka oli naimisissa.Tunsin ja vaistosin hänen tuntevan samoin.Mielestäni katse kertoi jo paljon.Hän oli tuolloin naimisissa.Minua ei häirinnyt ajatus hänen miehestään tai lapsistaan,kunhan tietäisin hänen ajatuksistaan.Yllättäen vuoden tuntemisen jälkeen kuulin hänen olevan eroamassa miehestään.Syitä en tiedä vieläkään.Ero oli raskas ja annoin aikaa hänelle selviytyä.Omasta tiukenneesta elämäntilanteestani hätääntyneenä menin kertomaan hänelle tunteistani ja sen koomin en ole hänestä kuullut.Tilanteesta on 2kk aikaa.Olen yrittänyt tavoitella häntä-turhaan!
Olkaa varovaisia kertoessanne tunteistanne ja varautukaa mihin tahansa mitä tulemaan pitää.Ehkä onnistaa,ehkä välirikko on ikuinen,koskaan ei voi tietää.Rakkaus ja ihastus maailman ihanin tunne,mutta myös suurin riski.Itse en luultavastikaan toipune tästä ihmisestä koskaan.Jäi liikaa selvittämättömiä asioita välillemme.Enkä tiedä mitä hän tunsi vai tunsiko mitään.So heavy,so heavy!
Miten kerroit tunteistasi ja miten hän silloin siihen suhtautui? Kommentoiko mitenkään?
Voihan olla että jotain oli välillänne, mutta kaikki ihmiset eivät pysty/halua sitä myöntää.
Kertomisen jälkeen en tiedä mitkä ovat hänen tunteensa asiaa kohtaan.En ole kuullut mitään ja suhtautumisesta en tiedä.Ei ole mitenkään kommentoinut.Muutaman kerran olen puhelimella yrittänyt tavoittaa,mutta turhaan.
Viestittelen,kun jokunen aika sitten tunteeni olivat aika rikki naisen takia ,jolle kerroin syvimmistä tunteistani.Mutta tilanne on muuttunut ja parempaan suuntaan,paljon.Soitin hänelle ja selvitimme asiaa ja kaiken tämän jälkeen olemme ystäviä.Millaisia,sen näyttää aika.Mulle se riittää nyt,koska tulipahan todettua,että ilman tätä ihmistä elämässäni en jaksa....olipa hän Ystävä tai Rakastettu.Hyväksyy ainakin rakkauteni häneen vaikkakaan ei ehkä pysty vastaamaan tunteisiini.Aika näyttää...