saisinko mielipiteen seuraavasta asiasta?

Ai niin tää mies on sellanen noin 60v. ja tosi snobin oloinen. Tosi räätälöidyt vaatteet ja vaimolla aina tosi prameat vaatteet.

Voi raasua. Vai että pelkäät hänen "voittavan"?!
Ottamatta sen suuremmin kantaa asiakkaan tökeröön käytökseen, niin minusta voisit olla itse hiukan järkevämpi. Anna nyt toisen valita sen farmaseutin jonka hän tahtoo! Farmaseutinkin työ on asiakaspalvelua, jos asiakas ei juuri sinun kanssasi halua asioida, so what!
Lue tuo kirjoittamasi viesti ihan rauhassa. Huomaat itsekin, että sinulla on nyt jostain syystä tullut pakkomielle tähän asiakkaaseen. Koita jättää asia taaksesi, siten kasvatat itsellesi henkistä pääomaa, etkä jatkossa menetä järkeäsi jonkun täysin vieraan ihmisen takia.

Ai niin, suutari pysyköön lestissään. Farmaseutit hoitavat OMAN työnsä, ja teknikot hoitavat OMANSA. Et ole millään tavoin muita parempi tehdessäsi toisten töitä.

Jokaisella on oikeus valita kenen kanssa haluaa asioida. Hän ei pidä sinusta ja sille et voi mitään. Lisäksi olet unohtanut asemasi ja tehtäväsi. Olet työssä palvelemassa asiakkaita, etkä hakemassa terapiaa itsetuntosi kohottamiseen.

Minun mielestäni tuo miesasiakas käyttäytyy todella törkeästi!! Olet osoittanut kyllä ammatillisuutta siinä, että olet jaksanut olla ystävällinen jopa hänelle.

Älä anna vaikean asiakkaan pilata elämääsi ja viedä omanarvontuntoasi! Muutoin annat liian suuren vallan hänelle.

Asiakaspalvelutyö vaatii välillä kovaa nahkaa, jotkut asiakkaat ovat ikäviä. Toivon sinulle voimia!

Tuntuu kuin asiakkaallasi olisi ongelma ja se ongelma on siitynyt sinuun, tai ainakin olet alkanut ajatelemaan sitä liikaa.

Minullakin on kerran käynyt asiakas joka suureen ääneen julisti ettei tahdo minua myyjäkseen, täysin tuiki tuntematon.

Törppö, ei siitä mihinkään pääse.

Itse toimin niin kun näen kassalla tms. myyjän jonka luo en tahdo, siirryn vaivihkaa toiseen jonoon.
Näin käy vain harvoin, esimerkiksi tosiaan apteekissa jossa on jokin tuttu kassalla.
Pienen kaupungin tilanteet jossa kaikki tuntee kaikki.

Olet varmasti kirjoittanut tuon tekstin syvien tunteiden vallassa, mutta anteeksi nyt, se alkoi vähän huvittaa minua. Mitä ihmeen väliä on jollain yhdellä asiakkaalla? Siis ihan totta! Asiakas voittaa? Kannattaako käydä moiseen kilpaan asiakkaan kanssa?

Minäpä tässä vuorostani kerron, että tuossa lähiapteekissa on yksi farmaseutti, joka rientää usein miltei ovelle kysymään, mitä minä haluan. Yleensä haluaisin katsoa tuotteita yksin - siinähän ne ovat nähtävillä ja joskus haluamani tuote voi olla vähän intiimikin. Peijakas - kumpi meistä voittaa? Olenko seuraavalla kerralla häntä nopeampi? Ehdinkö syöksyä hyllylle ennen häntä? Ehtiikö hän taas ärsyttää minua kysymyksellään? Se nähdään seuraavassa jaksossa.

:D :D :D haah.
Olemmekohan asioineet samassa apteekissa!
Niin, liika avuliaisuus saattaa kääntyä vastaan.

Sanoisin, että olisi ollut hyvä, jos sinulla olisi ollut pohjalla vaikka pari vuotta päivittäistavarakaupassa työskentelystä. Saisit vähän perspektiiviä siitä, mihin raameihin kannattaa tuollainen tapahtuma laittaa. Kaupassa vanhemmat asiakkaat menevät aina kysymään asiat vanhemmilta myyjiltä tai juuri noin kuin kerrot - kysyvät ensin nuoremmalta mutta eivät usko saamaansa vastausta. Toisinaan tietysti vanhemmat myyjät tietävät jotkut asiat paremmin, toisinaan taas ei..Nykyään voi olla, että vanhempi myyjä ei ole ollut talossa kauemmin kuin nuorempi eikä tiedä asioita.

Varmaankin tuo sinunkin ikävä asiakkaasi kuvittelee, että kokeneempi farmaseutti osaa palvella häntä paremmin (tietää esim. jotain, mitä et tiedä huolimatta siitä, että osaisit hommat aivan yhtä hyvin). Tai sitten hän vaan kokee niin. Voihan olla, että tuntevat toisensa jo vuosien ajalta ja asiakas haluaa mennä siksi tutulle farmaseutille. Tulee vaikka kuinka monta tuollaista asiaa mieleen. Jotkut apteekin asiakkaista haluavat avautua vaivoistaan ja tietysti vanhemmat työntekijät ovat parempia kuuntelijoita noissa asioissa, koska heillä on elämänkokemusta. Syitä siis voi piisata. Toisekseen ärsyttäviä asiakkaita on eikä sille voi mitään. Olet mielestäni voiton puolella asiassa siten, että tiedät, kuinka asiakkaalla on tapana käyttäytyä eikä tarvitse siksi provosoitua liikaa.

Sitä ihmettelen, miksi ette henkilökunnan kesken puhu noista asiakkaista, kaupassa ainakin puhutaan, varsinkin hankalista. Ymmärrän ihan hyvin, että sinulla on paha mieli tuosta. Koet, että asiakas kyseenalaistaa osaamisesi. Olen samaa mieltä kuin joku edellinenkin kirjoittaja, ei sitä tarvitse niin henkilökohtaisesti ottaa. Sitä vaan tosiaan ihmettelen, eikö sinulla olisi jotain työkaveria, jolle voit ihmetellä tätä asiaa.

Itse kohtasin kiusaamista viimeksi ala-asteella. Sen jälkeen vasta asiakas-palvelutyössä. Vähättelyä ym. saa jatkuvasti. Esimerkkinä korttitilanne. Rouva tunkee korttia ja painelee nappuloita liian aikaisin sirukortinlukijassa. Kun yritän opastaa rouva haukkuu minut idiootiksi ja että hän osaa laitetta käyttää ja minä en, vaikka vehje toimii itsestään ilman että minä siihen vaikutan.

Aina on ihmisiä jotka haluavat tuntea itsensä paremmiksi kuin muut ja kun löytävät sopivan kohteen joka siihen alistuu niin sitten antaa palaa. Niitä tyyppejä näkee täällä netissä, liikenteessä, asiakkaina ja työpaikoilla. Heidän itsetuntoaan toisen lyttääminen kohottaa. Ajattele vaan että miten surkeaa tuollaisen ihmisen elämä on kun pitää olemattomilla asioilla päteä ja kohottaa itseään.

Yks paikka missä tuntoja voi purkaa, sillä kyllähän se monesti loukkaa ja jää mieltä kaivelemaan kun sinua moititaan syyttä, niin on aasiakas.net.

minua ainakin ärsyttää >liian tietävä< ja >kauppaava tyyppi

Noniin, tämä hra on 1 asiakas, meistä jokainen kohtaa sellaisen. Tässä sinun tapauksessasi siinä on kuitenkin myös muita jotka näkevät sen.

Sinuna juttelisin kollegoidesi kanssa, koska tuo tekee hallaa myös apteekille. Se on teidän kaikkien asia huolehtia, ei yksin sinun. Ovatko duunikaverisi huomanneet? Jos eivät, voisit vaikka vinkata heille asiasta ja ottaa sen puheeksi.

Fiksu työyhteisö PAKOTTAISI tämän asiakkaan hoitamaan asiansa aina sinun kanssani. Jos asiakas yrittäsi lähestyä jotain toista farmaseuttia, tällä toisellqa olisi luonnollisesti jookin todeeella tärkeä asia kesken ja näinollen asiakas joutuisi hoitamaan AINA asiansa sinun kanssasi. Jos duunikaverisi ovat reiluja sinua kohtaan ja ovat edes vähänkään kiinnostuneita yrityksen maineesta, he huolehtisivat siitä, ettei joku yksi kusipää pilaa mainetta keneltäkään.

Teillä on käsittääkseni kylän paras apteekki? JOTEN??? Vetäkää yhteen hiileen. Jos kaverit eivät suostu, voin sanoa, että sinut halutaan pois. Olet jollekin vaaratekijä, eli siis liian hyvä!

Olen itse kokenut asiakaspalvelutyössä tiskin takana kannukseni hankkinut. Minusta tuntuu, että otat työsi liika vakavasti. Miksi matsata asiakkaiden kanssa tuolla tavalla? Ajattele, että oma hommasi on vain se, että annat asiakkaalle hänen tarvitsemat lääkkeet ja tavarat, ja that's it! Ota työ vain työnä ja jätä ihmissuhdedraamat työn ulkopuolelle. Ketään asiakasta ei kannata jäädä murehtimaan, varsinkaan niitä ikäviä asiakkaita. Mukavista asiakkaista kannattaa ottaa taas kaikki irti.

Kun olet itse kiva muille, niin muutkin ovat sinulle. Asiakas voi olla herkässä tilassa tai kovia kokenut tai vaikka potkut juuri saanut juuri kun hän tulee tiskille. Pienikin väärin tulkittu ilme tai sana voi ärsyttää tai provosoida asiakasta.

Ole siis neutraali tai kohtele asiakkaita siten kuin haluaisit itseäsikin kohdeltavan. Sun pitää unohtaa vertailut "kauniimpiin" työntekijöihin ja hoitaa itsetuntoa muuten kuin asiakassuhteiden kautta työpaikalla.

Minulle jotenkin tämä ongelmasi tuntuu aivan yliluonnolliselle... en ikinä ole itse miettinyt tuollaisia asioita. Mutta olen vaan pyrkinyt tekemään jokaisesta asioinnista jokaiselle asiakkaalle miellyttävän ja kiva kokemuksen ja osoittanut myötätuntoa, jos hän on sellaisen tarpeessa. Ehkä osasin lukea hyvin asiakkaita ja tilanteita, tiedä häntä. Mukavaa vaan oli aina ja ikävästäkin asiakkaasta tuli ne hyvät puolet esiin kun oppi tuntemaan.

Yksi lause: älä ota sitä henkilökohtaisesti. Asiakkaan ongelmat on parempi pitää hänen ongelminaan. Niin kauan kun hän ei käy käsiksi tai sano jotain minkä voisi tulkita kunnianloukkaukseksi, et voi juuri tehdä muuta kuin kovettaa nahkasi ja purra hammasta.

Voin sanoa että jokaisessa asiakaspalvelupaikassa on asiakkaita jotka ovat "vähemmän nautittavia" palvella. Olet työnantajasi palveluksessa ja hän(se) odottaa että toimit ammattimaisesti. Ammattimaisuus tarkoittaa ettet ota asioita henkilökohtaisesti ja kuten edellä joku sanoi; annat veden valua hanhen selästä.

Sinun EI tarvitse hymyillä tekohymyä todella epäkohteliaan asiakkaan edessä. Sano silti terveyhdys, kiitos ja näkemiin mutta nämä voi lausua oikeasti niin monella tavalla että ymmärrät kyllä mitä tarkoitan. Pidä pokka, älä anna asiakkaan päästä sisääsi mitä kyllä olet jo tehnyt. Hän ei todennäköisesti tiedä mitä ajattelet, vaan on samanlainen asiakas monessa muussakin liikkeessä jossa asioi. Et siis ole "target" vaan olet yksi ns. uhri muiden joukossa.

1) pura pahanolon tunteesi jollain tavalla, esim. liikunnalla
2) opi pitämään pokka ja filosofia miten toimit ammattimaisesti etkä ole liian herkkä asiakaspalvelussa.
3) puhu asiasta, se helpottaa. Ei siis netissä välttämättä vaan naamatusten jonkun kassa. MUTTA ei tämän asiakkaan.
4) Älä puhu tästä asiakkaasa pahaa selän takana, se tekee sinusta pikkumaisen, epäammattimaisen ja pidemmän päälle juoruakan maineen saat.
5) Vaikein mutta uljain pointti: yritä päästä asiakkaan nahkoihin YMMÄRTÄMÄLLÄ että ihmiset ovat kaikki eri vaiheissa elämäänsä. Voi olla että tämä 60v äijä on todella onneton ihminen, esim. vakavasti sairas eikä osaa pitää omaa pokkaansa yllä. Voi olla myös oikeasti mielenhäiriöitä, depressioita(depressio on usein vihaisuutta ulospäin tai itseään kohtaan).

Anyways, ÄLÄ jää tuleen makaamaan ja piehtaroimaan tässä asiassa. Pahimmassa tapauksessa joudut vaihtamaan työpaikkaa jos et pääse eroon lähes pakkomielteestä.

Tiedän mistä puhun, tosin hieman erilaisia kokemuksia. Oma herkkyyteni oli myös ongelma asiakaspalvelutöissä ja tietyistä asiakkasta sain ongelmia käyttäytymiseeni. Itse ratkaisin asian vaihtamalal työpaikkaa sellaiseen jossa on huomattavasti vähemmän as.palvelua. Eli peräännyin tavallaan, mutta ymmärrän myös että parempi vaihtaa taktiikkaa kuin juosta tiilimuuria vastaan. Oma persoonani muuttaminen on paljon hankalampaa kuin ympäristön vaihtaminen(työpaikka). Uusi työpaikkani oli onnenpotku monessakin suhteessa joten en ole katunut uran vaihtoa.