Harvinaiset nimet suomessa

En antaisi lapselleni nimeksi Estrellaa, joka on Suomessa sipsimerkki.

Omasta mielestäni ei ole mitään hienoa antaa nimeksi ulkomaista nimeä, joka on muualla hyvin tavanomainen. Mielestäni nimen arvoa ei lisää se, että se on ranskan- tai englanninkielinen "Pirjo" tai "Pekka".

Mielestäni myös kertoo henkilön sivistymättömyydestä, jos hän haluaa nimetä lapsensa jollakin raamatusta peräisin olevalla nimellä, mutta hän haluaa nimelle ulkomaankielisen kirjoitusasun. Esim. Luukas ei kelpaa mutta Luca tai Lucas ovat olevinaan hienompia:)
Esimerksi Nathan on suomalaisittain Natanael, nimi ei ole vain vakiintunut suomalaiseen nimistöön kuten jotkut muut raamatusta peräisin olevat nimet.

Harvinaisia nimiä on myös suomenkielisinä, kuten Hilla tai Ohto. Aina ei tarvitse hakea muualta.

No sepä se. Makuasioistahan ei voi kiistellä... Itselläni on erikoinen nimi, mutta kuitenkin melko suomalainen, ja minua on kiusattu aikoinaan koko kouluikäni nimeni vuoksi. Tietysti varmasti jokaisesta nimestä pystyy vääntämään mitä vain jos vääntämällä vääntää. En halua koskaan tulevaisuudessa lapselleni samaa kohtaloa mikä minulla oli ala- ja yläasteella. Se on hirveää. Siksi juuri ehkä pidän enemmän nimistä, joista ei kovin helposti pysty keksimään haukkumasanoja tms. Ja niinkuin sanoin, suomalaisissa ja yleisissä nimissä ei ole mitään vikaa, itse en vain halua että joskus kun saan lapsen, että hän olisi yksi Hanna tai Pekka muiden Hannojen ja Pekkojen keskellä. :)

Mun puoliks suomalaisen kaverin pikku siskon nimi Saana-Safia... musta kaunis nimi

Itsellä on hieman harvinaisempi, ihan suomalainen nimi.
Olen kyllä kiitollinen omalle äidille sen nimen valitsemisesta,
sillä minä en osaa kuvitella että olisi hauskaa jos juuri olisi niin yleinen nimi
että tulisi aina milloin mistäkin vastaan saman niminen. Tähän asti ei ole vielä tullut yhtään!
Mitä tulee omiin lapsiin, ehdottomasti en tule antamaan yleisiä nimiä vaan haluan yksilöllisyytä, jos niin nyt voi sanoa..Suomalaisia tai siltä kuulostavia nimiä kuitenkin :)

Mun nimi on Anna ja se on mun mielestä maailman kaunein nimi ja ei haittaa vaikka koulussa oli vaik kuin monta muuta samannimistä sehän on vaa kiva. ja kaksoikansalaisuus mullaki oon asunut usassa n.puolet elämästäni. Kivat ja kansainväliset miellyttää . :) Ja "estrella" on tosiaan perunlastumerkki. Et varmaan itekkää haluis olla mikään Pringels. :D

Hupaisaa, Hippulais09 mainitsemista Anna, Sanna, Jenna, Emilia, Jaana / Aatu, Leevi, Aleksi, Mikko, Jarkko"... yksikään ei ole suomalainen nimi vaan suomalaistunut versio jostakin muualta kulkeutuneesta nimestä. No Emilia ei ole muuttunut miksikään. Siis Mikael/Michael käy, mutta Mikko ei? Yleisyyshän vaihtelee.

Siitä on oikeasti iloa, jos nimi on jokseenkin harvinainen, muttei liian. Oma nimeni oli tällainen 80-luvulla, kun synnyin. Olin aina ylpeä ja iloinen nimestäni, mutta nykyisin nimeni tuntuu vesittyneeltä. Se on yleistynyt viime aikoina kovasti! Toki nämä kaimani ovat minua kovasti nuorempia, mutta silti.

Olen itse aatelissukua ja sukuni on balttisaksalaista alkuperää, mutta silti lapsemme saivat suomalaiset nimet, toki niiden juuret juontuvat saksaan, mutta suomalaiset nimet on lapsilla, myös sukunimemme on muutettu suomalaiseksi v. 1911, emmekä keikaroi millään VON jutuilla, siksi ulkomaiset nimet tuntuvat mauttomilta täällä Suomessa.
Luemme joskus vaimoni kanssa Hesarin sunnuntain numerosta kastettujen nimiä ja kauhistelemme millaisia nimiyhdistelmiä lapsille vanhemmat antavat erikoisuuden tavoittelun huumassa, sukunimenä joku peri suomalainen ja lapsi saa TV:n saippuasarjan ulkomaalaisen nimihirvityksen. Osoittaa todella moukkamaisuutta!