Miten lasten käy jos äiti hajoaa kaikesta pyytämättömästä avusta

Saamme hyvin apua ja meidän pitäisi olla kiitollisia. OK. Mutta miten käy Yh-perheen jos ainoa vanhempi hajoaa kaikesta tästä "avusta"? Elätän yksin perhettämme ja mielestäni meillä on mennyt ihan hyvin. Sen jälkeen kun LS määräsi meille perhetyötä tekevät neuvonantajat olen ollut kuoleman väsynyt. En ole edes ymmärtänyt kuinka väsynyt ennenkuin huomasin eilen että toisesta silmästäni valui kesken työpäivän kyyneleet, en tietääkseni itkenyt. Olin piilottanut kaikki tunteeni niin syvälle sisimpääni että vain silmäni itki. Ja kohta myös toinen silmä. KESKELLÄ PÄIVÄÄ; TÖISSÄ! Tungin äkkiä kyyneleeni sisääni ja jatkoin työntekoa, mutta kohta alkoi tuntua vasemmassa kyljessä outoa kipua, en pystynyt hengittämään. Olen hajoamassa. En tiedä miten jaksan tätä? Olen koko lasteni elämän tehnyt kaikkeni heidän eteensä ja teen edelleen, mutta tämä on ehkä asia jota en jaksa. Saan itsestään selviä neuvoja ja minulta kysellään perheeni asioita ja kirjoitetaan ylös. Mihin nämä muistiinpanot päätyvät? Miksi saan tätä apua vaikka olen sanonut etten sitä halua?
4104
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Tee oheishuoltajuus testamentti tms. jollekin läheiselle siis testamenttaat lapset, ettei sosku voi sijoittaa tuntemattomaan paikkaan jos et itse jaksa hoitaa lapsia. Ota yhteyttä lakimieheen.Välillä mietin itsekkin miten jaksan, (Yh olen) mut työ on se henkireikä eli VANHUKSET joista saan voimaa jaksaa! Vaikka työ on rankkaa, se on todella palkitsevaa!

Äänestä
  • Olettaisin, että ne joidenka tulisi vastata perheiden, lasten ja nuorten tulevaisuudesta, elävät jonkinlaisessa mielikuvitusmaailmassa, eikä heillä ole minkäänlaista käsityksestä vanhemmuudesta.

    Studio 55 käsitteli aihetta 3.9.2010.

    Uupunut äiti haki apua -lapsi otettin huostaan.

    Onko sinulla kerrottavana tarina. Ota yhteyttä ja kerro.

    http://www.studio55.fi/tositarina/artikkeli.shtml/1180294/uupunut-aiti-haki-apua- -lapsi-otettiin-huostaan
    ---

    Äänestä

Et ole tuntemuksinesi yksin. Sadat vanhemmat pakotetaan ottamaan vastaan avuksi kutsuttua kaikesta hyödyllisestä työstä ja aidosta avusta kieltäytyvää röyhkeää yksityisyyteen tunkeutumista, hienotunteisuuden puutetta, toista kunnioittamattomuutta, alentavaa tarkkailua ja alhaista panettelua, jota myös perhetyöksi kutsutaan. Lopettakaa hyödytön ja kiusaava perhetyö ja antakaa väsyneille oikeaa apua, vanhan ajan kotisisaria!
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9098848
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10072751

Äänestä

Ei moni muukaan jaksa. :( Ymmärrän hyvin, miltä tuntuu kun omaan kotiin tullaan arvostelemaan ja etsimään erinäisiä syitä lastensuojelun tarpeelle. Joskus ilmoitus tai huoli voi lähteä jo naapureilta, joskus koulu voi kiinnittää huomiota jos lapsen käytöksessä tai perheen tilanteessa on jotain ns. "normaalista" poikkeavaa. Tai halutaan selvyys vaikka lapsen muuttuneeseen käytökseen mistä se johtuu. On toki tilanteita, että joku tekee kiusallaankin perättömän lastensuojelu ilmoituksen. Silloin tilanne selvitetään, mutta jos sille ei ole kerran todellista tarvetta niin kyllä perhe pitäisi sen jälkeen jättää rauhaan.

Minun mielestä sinulla on oikeus kieltäytyä avusta jos siitä ei ole apua etkä koe hyötyväsi siitä. Todennäköisesti tietoja kerätään sosiaaliviranomaiselle tai lastensuojelutyöntekijälle. Ehkä he tarkkailevat aluksi tilannetta ja jos tarve.vaatii he alkavat valmistella huostaanottoa.

Uskon että tilanne on tällä hetkellä raskas, mutta ihminen joka tietää kuka oikeasti on ja mihin pystyy, on lopulta aina vahvempana kuin he, joilla on kaikesta negatiivista sanottavaa ja jotka yrittävät murtaa toisten onnen.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kun en jaksa kirjoitti:

Saamme hyvin apua ja meidän pitäisi olla kiitollisia. OK. Mutta miten käy Yh-perheen jos ainoa vanhempi hajoaa kaikesta tästä "avusta"? Elätän yksin perhettämme ja mielestäni meillä on mennyt ihan hyvin. Sen jälkeen kun LS määräsi meille perhetyötä tekevät neuvonantajat olen ollut kuoleman väsynyt. En ole edes ymmärtänyt kuinka väsynyt ennenkuin huomasin eilen että toisesta silmästäni valui kesken työpäivän kyyneleet, en tietääkseni itkenyt. Olin piilottanut kaikki tunteeni niin syvälle sisimpääni että vain silmäni itki. Ja kohta myös toinen silmä. KESKELLÄ PÄIVÄÄ; TÖISSÄ! Tungin äkkiä kyyneleeni sisääni ja jatkoin työntekoa, mutta kohta alkoi tuntua vasemmassa kyljessä outoa kipua, en pystynyt hengittämään. Olen hajoamassa. En tiedä miten jaksan tätä? Olen koko lasteni elämän tehnyt kaikkeni heidän eteensä ja teen edelleen, mutta tämä on ehkä asia jota en jaksa. Saan itsestään selviä neuvoja ja minulta kysellään perheeni asioita ja kirjoitetaan ylös. Mihin nämä muistiinpanot päätyvät? Miksi saan tätä apua vaikka olen sanonut etten sitä halua?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu