Miten saisin kirjoittamisen alkuun, kun en saa paperiin mitään?? Minulla on idea, oikeastaan idea kirjaan on jo valmis kokonaisuudessaan. Mind mapin olen saanut jo väsättyä, mutta miksi se on niin hankalaa saada näitä ajatuksia tekstiksi?
Neuvoja tähän tilanteeseen?
Neuvoja tähän tilanteeseen?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Älä murehdi. Ymmärrykseni mukaan aloituskohta on aina enemmän tai vähemmän vaikea. Olen kuullut, että joskus koko tekstin ollessa lähes paketissa, menee juuri aloitus kokonaan uusiksi. Sehän on jo paljon jos sinulla on koko kirja mind mappina. On mahdollista, jopa odotettavaa, että ajatuskarttasi tulee muutama haara matkan varrella lisää ja jotkut ajatuskuplista puhkeaa tarpeettomana. Sehän tässä touhussa juuri on hauskaa.
Aloita kuvailemalla tapahtumaympäristöä, tai päähenkilöä. Pureudu suoraan ongelmaan (ainahan näissä on jokin ristiriita, kriisi tms.) Älä sullo liikaa ensimmäiseen lukuun. Se lisää selkeyttä, eikä sotke tulevien satojen ja tuhansien lukijoiden päätä. Ja muista, sinulla on kaikki valta tekstisi suhteen. Aina voit muuttaa sitä mielesi, tai mielialasi mukaan.
Anna sen soida.
Tee raaka synopsis. Kirjoita joka päivä 3-5 liuskaan tekstiä. Vältä liiallista analyysiä. Jatka kirjoittamista.
Keskity henkilöihin. Minulla ainakin teksti lähtee tulvimaan parhaiten, kun kirjoitan hahmolähtöisesti. Mieti mikä on päähenkilösi pyrkimys, punainen lanka, imu, joka kuljettaa juonta koko tarinan läpi. Keksi jokin konflikti, josta tarina alkaa niin että pyrkimys tulee ilmi henkilöiden toiminnan kautta, ilman psykologisointia ja selittelyä.
Toivottavasti liuskoja on alkanut jo syntyä. Jäin miettimään keskustelun aloitustasi ja mietin, että yksi niin inhottava, mutta houkutteleva tapa ilmaista asiaansa on härnätä lukijaa. Vihjaile jostain jo tapahtuneesta, tai pian tapahtuvasta käännekohdasta. Avaamaton kirje, pakattu matkalaukku, kutiseva arpi, tai ihan vain jokin pakonomainen toiminto, jota päähenkiö toistaa - vaikka ikkunasta vilkuilu. Osa esimerkeistäni on jo vähän kulahtaneita, mutta sitä ei kannata miettiä liikaa. Ei olisi ensimmäinen kerta kaunokirjallisuudessa, kun ollaan pyörää keksimässä uudelleen.
Koukuta, koukuta.