Mun pitäis löytää hyvä järkkäri ja hyvä objektiivi siihen. Nyt mukana on kulkenut canonin eos 400D, siihen olen hommannt 50mm f 1/8. Ei vaan tunnu kuvan jälki olevan tarpeeksi silmää miellyttävää.
Tarkoitus on kehittyä tämän mukavan harrastuksen parissa ja näin ollen tukea erästä toista, suurinta intohimoani. sen vuoski tarvitsen niin hyvän kameran kuin myös neuvoja teiltä miten saada linkkamieni kuvien kaltaista jälkeä. Suurin pointti on bokehissa sekä tietynlaisessa pehmeydessä.
Nyt siis esimerkkikuvia ja selityksiä, minkä vuoksi kuva on mielestäni erityinen ja miksi se eroaa tämän hetkisen kamerani ottamista kuvista :
1.Pehmeyttä ja bokehia
http://www.flickr.com/photos/lostbytrees/6064529351/
hyvä esimerkki digikameralla http://www.flickr.com/photos/burakunver/3450532467/
http://www.flickr.com/photos/helenkorpak/4616135313/in/photostream
TÄMÄ ON HUIPPU http://www.flickr.com/photos/helenkorpak/4812254623/in/photostream
http://www.flickr.com/photos/helenkorpak/5693075738/in/photostream
http://www.flickr.com/photos/rahee_nerurkar/3831700659/
RAKASTAN kuvien tarkkuuseroja (en osaa valokuvaus-termistöä nimeksikään...). On kaunista kun kuvassa on hyvin tarkkoja sekä epätarkkoja kohtia, nykyisellä 50mm putkella noin jyrkkää syvyyseroa ei synny.
2.Lämmin "filmimäisyys"
http://www.flickr.com/photos/disco-blood/4888687681/ TÄSSä myös ihana epätarkkuus taustalla
http://www.flickr.com/photos/helenkorpak/4670239648/in/photostream
http://www.flickr.com/photos/helenkorpak/5931347808/in/photostream/
noissa kuvissa on ihanasti tummentuneet reunat ja lämmin fiilis. Tämänhetkisellä digilläni tulee liian terävää, useimmiten. En halua ottaa kuvia jotka näyttävät tismalleen samalta kuin maailma silmien lävitse. Voi tietty olla, ettei tuommoisia kvuai suoraan digilä saakkaan, vaan joutuu vähän muokkaamaa.n Siihen olen valmis.
3. Muhkeat värit
http://www.flickr.com/photos/helenkorpak/6074013549/in/photostream
http://www.flickr.com/photos/gaiusjuliuscaesar/5313977481/
http://www.flickr.com/photos/helenkorpak/4528705123/in/photostream
Siinä ne olivatkin, tuommoisia kuvia haluan ottaa. Tuommoiset tunnelmat, omin ideoin! Mutta mutta, millä koneistolla ja putkilla? 50mm f.1/4?
Kiitti jos jaksoit lukea klikata, olisin hyvin hyvin kiitollinen jos joku jeesais!
Tarkoitus on kehittyä tämän mukavan harrastuksen parissa ja näin ollen tukea erästä toista, suurinta intohimoani. sen vuoski tarvitsen niin hyvän kameran kuin myös neuvoja teiltä miten saada linkkamieni kuvien kaltaista jälkeä. Suurin pointti on bokehissa sekä tietynlaisessa pehmeydessä.
Nyt siis esimerkkikuvia ja selityksiä, minkä vuoksi kuva on mielestäni erityinen ja miksi se eroaa tämän hetkisen kamerani ottamista kuvista :
1.Pehmeyttä ja bokehia
http://www.flickr.com/photos/lostbytrees/6064529351/
hyvä esimerkki digikameralla http://www.flickr.com/photos/burakunver/3450532467/
http://www.flickr.com/photos/helenkorpak/4616135313/in/photostream
TÄMÄ ON HUIPPU http://www.flickr.com/photos/helenkorpak/4812254623/in/photostream
http://www.flickr.com/photos/helenkorpak/5693075738/in/photostream
http://www.flickr.com/photos/rahee_nerurkar/3831700659/
RAKASTAN kuvien tarkkuuseroja (en osaa valokuvaus-termistöä nimeksikään...). On kaunista kun kuvassa on hyvin tarkkoja sekä epätarkkoja kohtia, nykyisellä 50mm putkella noin jyrkkää syvyyseroa ei synny.
2.Lämmin "filmimäisyys"
http://www.flickr.com/photos/disco-blood/4888687681/ TÄSSä myös ihana epätarkkuus taustalla
http://www.flickr.com/photos/helenkorpak/4670239648/in/photostream
http://www.flickr.com/photos/helenkorpak/5931347808/in/photostream/
noissa kuvissa on ihanasti tummentuneet reunat ja lämmin fiilis. Tämänhetkisellä digilläni tulee liian terävää, useimmiten. En halua ottaa kuvia jotka näyttävät tismalleen samalta kuin maailma silmien lävitse. Voi tietty olla, ettei tuommoisia kvuai suoraan digilä saakkaan, vaan joutuu vähän muokkaamaa.n Siihen olen valmis.
3. Muhkeat värit
http://www.flickr.com/photos/helenkorpak/6074013549/in/photostream
http://www.flickr.com/photos/gaiusjuliuscaesar/5313977481/
http://www.flickr.com/photos/helenkorpak/4528705123/in/photostream
Siinä ne olivatkin, tuommoisia kuvia haluan ottaa. Tuommoiset tunnelmat, omin ideoin! Mutta mutta, millä koneistolla ja putkilla? 50mm f.1/4?
Kiitti jos jaksoit lukea klikata, olisin hyvin hyvin kiitollinen jos joku jeesais!
Vastaukset 35
Vanhimmat
ehkä se ei olekaan kiinni kamerasta tai objektiivista. taitoa, photoshoppausta jne.
esim tämä:
"TÄMÄ ON HUIPPU http://www.flickr.com/photos/helenkorpak/4812254623/in/photostream"
vaikka kännykameralla tuollaisen kuvan voi ottaa, voin toki olla väärässäkin.
Unohda kaikki automatiikat jos haluat oppia kuvaamaan ja toimia luovasti.
Edullisin objektiivi jossa on riittävä ”bokeh-työvaraa” on Samyang 85mm (toimii huonosti Canonin rungoissa). Hyvä pari tuolle objektiiville on esim Pentax K-5.
Toinen paljon monipuolisempi, mutta hieman työläämpi keino on tarkoitukseen sopiva ohjelma (esim. Alien Skin Bokeh)
Kannattaa kokeilla ilmaista versiota free trial/Bokeh 2
http://www.alienskin.com/bokeh/index.aspx
Ohjelmasta löytyy käsisäädön lisäksi kopio monen kuuluisan objektiivin bokeh:sta.
Ensinnäkin, minusta yksikään esillenostamistasi kuvista ei ole ihmeelinen.
yhdessä vähän teleä, joukossa myös Pentax LX joka oli edistyksellinen kamera 80 luvulla. siis filmimäisyys filmikamerassa. jossain määrin onnistuu digilläkin
(kuvankäsittely).
ja värien boostaus, kuvankäsittely, ja vain kuvankäsittely. filmiaikana tuohon saattoi vaikuttaa filmivalinnalla.
http://www.mir.com.my/rb/photography/hardwares/classics/pentaxlx/index.htm
siis tuo kamera.
toisin sanoin, uusi kamera ei paranna kuviasi merkittävästi.
kannattaa opetella kuvankäsittely, sillä ne hyvät kuvat tulee.
Jos tuntuu että ei jaksa kuvankäsittelyä opetella yhtään, kannattaa vaihtaa harrastus.
Heippa!
Itsekin olen vielä sen verran keltanokka, että tyhjentävää vastausta en osaa antaa, mutta ehkä jotain apua kuitenkin. Itsellänikin on menossa juuri objektiivin metsästysrumba, ja se on kyllä aikamoisessa viidakossa tarpomista se, joten ymmärrän hyvinkin kysymyksesi.
Ensiksi noista esimerkkikuvistasi.
1. Eri objektiivit piirtävät erilailla ja kuvan bokeh riippuu käyttämästäsi objektiivista. Minulla on myös tuo sama canonin 50 mm f/1.8 enkä pidä sen tuottamasta bokehista. Se ei ole kovin pehmeä, vaan jää rosoiseksi. Riippuu toki, mitä kuvan taustalla on. Kuvat ovat ihan ok, jos tausta on homogeenista eli tasalaatuista. Jos tausta ei ole tasalaatuinen, bokeh on kovin sekavan näköinen, pahimpana esim. taustalla olevat oksat. Jos siis haluat kuviisi kaunista bokehia, kannattaa lukea objektiivien arvosteluita, tai tutkia vaikka flickeristä mielestäsi kauniita bokeh-kuvia (sieltähän saa selailtua erilaisia ryhmiä/tageja, ja sieltä löytyy myös tietyillä objektiiveilla/kameroilla otettuja kuvia), tai voithan aina kommentoida kuvia netissä tai lähettää sähköpostia ja kysyä, millaisella kalustolla jokin mielestäsi kaunis kuva on otettu. Kuvan pehmeyteen vaikuttaa aina objektiivi, jolla se on kuvattu, koska objektiivit piirtävät erilailla.
Pehmeyteen, tai kääntäen kuvan terävyyteen, vaikuttaa myös käytetty aukon arvo. Yleensä objektiivit piirtävät terävimmin aukon arvoilla f/7.1-f/11, ja siis pehmeämmin zoomin laajis- ja telepäässä. Pehmeyteen voidaan vaikuttaa kuvankäsittelyllä ja lisäksi kuvat saattavat "pehmetä" netissä puolivahingossa, sillä monet kuvankatseluohjelmat huonontavat kuvien terävyyttä.
Nuo tarkkuuserot, joista puhut, ovat oikein ilmaistuna syväterävyyttä. Kannattaa lukea asiasta enemmän, mutta lyhyesti ilmaistuna kapean syväterävyyden saa aikaan suurilla aukoilla eli pienillä f-arvoilla. Kuten esimerkkikuvistasi voi päätellä, pidät kapeasta syväterävyysalueesta, jolloin kannattaa etsiä objektiiveja pienillä f-arvoilla. Siksi ihmettelenkin, kun sanoit, ettet pääse tarpeeksi jyrkkiin syvyyseroihin 50 mm f/1.8 objektiivilla, sillä kyllä sillä pääsee hyvinkin kapeaan syväterävyyteen. Jos kuvaat automaatilla, opettele kuvaamaan manuaalilla, tai puoliautomaatilla, jolloin säädät itse aukon arvon ja kamera valotusajan. Sillä pääsee jo pitkälle.
2.-3. Lämmin filmimäisyys ja muhkeat värit saadaan pääosin aikaiseksi kuvankäsittelyllä. Tosin, on totta että kameroiden rungoilla ja objektiiveilla on eroa niiden värientoistossa. Jotkin siis toistavat värejä kirkkaammin kuin toiset. Näistäkin löytää tietoa arvosteluista ja havaintoja voi tehdä myös itse kuvia tarkkailemalla. Muutenkin, kuvankäsittely on jokaisen valokuvaajan velvollisuus, näin voisi sanoa. Siis valokuvauksen aktiiviharrastajat muokkaavat lähestulkoon kaikkia kuviaan, joten on turha luulla, että nuo kaikki kuvat olisivat noin hienon näköisiä kamerasta koneelle siirrettäessä.
Pähkinänkuoressa:
Mitä kalliimpaa kuvauskalustoa ostaa, sitä parempaa kalustoa kutakuinkin saa. Kuitenkaan, hyvästäkään kalustosta ei saa sen potentiaalia irti, jos ei ymmärrä kameran säätöjä ja perusteoriaa niiden takana. Ne on opeteltava ensiksi, ja lisäksi kuvankäsittely. Jos haluat syväterävyyttä, panosta pieneen f-lukuun eli valovoimaisuuteen.
Noi kuvat nyt saa millä tahansa pokkarikameralla ja photarilla muokaten, ei mitään ihmeellistä. Muutenkin, mitä ideaa ottaa tuhrusia kuvia jos sen voi tehdä photarilla jälkikäteen. Mielestäni aloittaja ei tiedä kuvaamisesta yhtään mitään.
Tuo vika kuva on kaiken huippu, siis aivan paska..
"..50mm f 1/8. Ei vaan tunnu kuvan jälki olevan tarpeeksi silmää miellyttävää."
Siis, TÄH!
Hanki lomo tai säätele kuvankäsittelyohjelmalla.
Heippa!!
Ite oon keltanokkakuvauksessa ja silti sanoisin, että parempi unohtaa "oikeaoppiset" kuvaustekniikat tms. jos haluat kuvata LUOVASTI!
Löysin kirjastosta aivan mahtavan kirjan, jota suosittelen sinulle lämpimästi. Nimi on Luovaa Kuvausta, valitettavasti en muista kenen kirjanen se on. Mutta se on täynnä erilaisia vinkkejä, miten esim. tuoda nylonsukilla väriä/pehmennyksiä jne. muoti-/muotokuviin ja vaikka mitä muuta.
Siinä oli myös tästä bokehista oma lukunsa. Kerrottiin miten saa erilaisia muotoja bokehiin esimerkkinä tämä kuva: http://api.ning.com/files/Ud3szHSgnhBlPeJYaY2pJ4qVig1YMf8nF4vFyyQAfdOZIi4YlBdZ3lfWLRnarj0zbPSuZesA0OLWbnIX9v0KE01o7aRARaNG/custom_bokeh.jpg
Kyseistä kuvaa EI ole muokattu. Kirjassa myös selitetty erittäin selkeästi mitä tulee tehdä, ohjeet yksitellen jne. Myös savunkuvaamiset ja abstraktit kuvat löytyivät. Ei siis välttämättä ole kyse aina "objektiivin riittämättömyydestä" vaan taidoista, asetuksista ja kameran käytöstä. Kannattaa ehdottomasti tsekata tuo kirja niin pääset PALJON halvemmalla. Tsemppiä! :)
Parilla sanalla:
-suuri aukko = pieni f-luku, jonka seurauksena tarvitaan pienempi valotusaika.
-mahdollisimman lähelle kohdetta , jolloin tausta jää suhteessa kauemmaksi kohteesta.
Noilla eväillä pitäisi taustan sumentua.
Makrolinssi olisi yksi vaihtoehto, esim. Canon EF 100mm f/2.8 Macro USM
Pidempi polttoväli auttaisi asiaa. Jos tsuumi käytössä, niin säätö pitkälle polttovälille. Monissa tsuumeissa kuitenkin kuvan laatu hieman heikkenee, jos tsuumataan ääriasentoon.
Lisäyksenä
-Ole valmis lähtemään aamulla klo.0300 liikkeelle saadaksesi sumukuvia.
-Värikylläisyyttä saa lisää hankkimalla polarisaatiosuotimen.
”miten saada linkkamieni kuvien kaltaista jälkeä. Suurin pointti on bokehissa sekä tietynlaisessa pehmeydessä”
– taustan epäterävyys (bokeh) tulee ensisijassa siitä, että tausta on ns. terävyysalueen ulkopuolella.
Mitä kauempana tausta on kohteesta sitä ”pehmeämpi se on kuvassa.
– jos tausta on lähellä kohdetta pitää taustan pehmentämiseksi käyttää suurta aukkoarvoa
– pitkillä polttovälillä terävyysalue on suppeampi ja tausta sumeampi
– pehmeyttä kohteeseen saa ns. pehmeäpiirto-objektiiveilla, suodattimilla ja kuvankäsittelyllä
”millä koneistolla ja putkilla? 50mm f.1/4?”
– millä tahansa ”koneistolla” ja n. (50) 85 – 200 mm valovoimaisilla ”putkilla”
Niin onko tämä suuri aukko esimerkiksi 8 tai 22? vai miten, sanoit
"– jos tausta on lähellä kohdetta pitää taustan pehmentämiseksi käyttää suurta aukkoarvoa"
aukkoarvoissa pieni luku = iso aukko, iso luku = pieni aukko, eli aukko 8 on isompi kuin aukko 22.
Kiitos sulle
Valovoima, valovoima, valovoima! Canonille on pari hyvää harrastajan kukkarolle sopivaa objektiivia:
- f/1.4 50mm ja
- f/1.8 85mm.
Kasivitonen toimii jo muotokuvalasina cropissakin. Normaali on haaste. Ainoa edullinen mutta siedettävä vaihtoehto on f/2.0 35mm.
Ennen kuin syöksyy objektiivikauppaan, kannattaa käydä kirjastossa. Esimerkiksi Kohteena ihminen - muotokuvauksen käsikirja (Aalto) on hyvä opus, kun haluaa ymmärtää objektiivien käyttäytymistä.
”Niin onko tämä suuri aukko esimerkiksi 8 tai 22?”
– ei kumpikaan noista, tuo f/8 on noin keskikokoinen ja f/22 on pienin aukko.
Nuo aukkoarvot ovat murtoluvun nimittäjiä. Siitä johtuu, että mitä suurempi luku sitä pienempi aukko.
Teoriassa suurin aukko on siis f/1, mutta käytännössä esiintyy suurempiakin aukkoarvoja.
Tuossa objektiivissasi tuo f 1/8 lienee kirjoitusvirhe. Arvaan, että objektiivin valovoima eli suurin aukkoarvo on f/1,8 ja vastaavasti pienin on f/22.
Jos noin on niin silloin lyhin terävyysalue saadaan aukolla f/1,8.
Mm tuolla WB:n albumissa on joitakin esimerkkejä aukkoarvon vaikutuksesta taustan pehmeyteen:
https://picasaweb.google.com/111522764413300439856/PERSPEKTIIVI#5650347118043691474
ja viisi seuraavaa kuvaa.
ps.
katso myös:
https://picasaweb.google.com/111522764413300439856/PERSPEKTIIVI#5644779194687843954
ja
https://picasaweb.google.com/111522764413300439856/PERSPEKTIIVI#5644122080999538770
Aukkoarvo ei ole murtoluvun nimittäjä vaan se on periaatteessa murtoluku. Aukko = objektiivin optinen pituus/optisen aukon halkaisijalla esim. 200/50 = F4, tuossa 200mm optiikassa on 50mm aukko. Jos kasvatat optiikan pituuden vaikkapa 400mm niin F-luvusta tulee F8. Tuolla viisiin sitä passaa laskeskella.
50mm optiikalla F4 tarkoittaa aukkoa jonka saa laskettua 50/4 eli 12,5 mm päässä laskien.
Nyt on helppoa ymmärtää miksi 300mm F2.8 on niin valtava mötikkä. aukonhan pitää olla 300/2.8 eli noin 107 mm halkaisijaltaan teoriassa.
Objektiivin luonteesta johtuen ei optista pituutta ole läheskään aina mahdollista mitata metrimitalla ja tuskin sitä aukkoakaan työntötulkilla usein pääsee mittaamaan joten on parasta luottaa annettuihin arvoihin.
Kirjoittelet taas ihan höpöjä
Uskotko ihan aikuisten oikeasti?:
”Aukkoarvo ei ole murtoluvun nimittäjä vaan se on periaatteessa murtoluku”
Siis luulet, että nuo mainitsemasi F4, F8 ja F2.8 ovat murtolukuja?
”Aukko = objektiivin optinen pituus/optisen aukon halkaisijalla …
300mm F2.8 on niin valtava mötikkä. aukonhan pitää olla 300/2.8 eli noin 107 mm halkaisijaltaan”
—osaatko edes laskea kuinka paksu objektiivista tulisi kun himmentimen lehtien pitää mahtua avautumaan tuon 107 mm:n ulkopuolelle ja paksuutta lisää vielä objektiivin runko?
Tuostahan tulisi objektiivin paksuudeksi himmentimen kohdalla n. 200 mm!
Mitenkähän on luetun ymmärtämisesi? Otetaan vaikka tuo minkä lainasit minulta:
"Aukko = objektiivin optinen pituus/optisen aukon halkaisijalla", tuossahan on murtoluku jossa on osoittaja = objektiivin optinen pituus ja nimittäjä = optisen aukon halkaisijalla. Noissa paino sanalla optinen, joka saa aikaan sen, ettei fyysinen mitta välttämättä ole 1:1 sama joskin saman suuntainen.
Esim. Sigman 300mm F2.8 osoite on tuossa alempana, käypä katsomassa niitä mittoja!
http://www.sigmaphoto.com/shop/300mm-f28-ex-apo-dg-hsm--sigma
Luepa tämä:
"Aukkoarvo vaikuttaa nimensä mukaisesti kameran objektiivissä olevaan reikään, jonkä läpi valo kulkee. Reiän kokoa voi säätää, pienemmällä aukolla valoa tulee vähemmän, suuremmalla enemmän.
Aukko esitetään ns. f-luvulla. Luku ilmaisee polttovälin suhteen käytettyyn aukon läpimittaan ja se merkitään usein tyyliin f:2.8 tai f/2.8. Pienempi luku merkitsee siis suurempaa aukkoa. Tyypillinen digipokkarin aukkoväli on 2.0–8.0. Digijärjestelmäkameroiden optiikoiden f-luvut ylettyvät yleensä arvoihin 22–32. "
Tuon löydät : http://www.pikseli.fi/digifaq/3_manuaali.html
Ja: "Aukon suuruutta ilmaistaan yleensä luvulla, joka kertoo objektiivin polttovälin suhteen aukon suuruuteen. Aukko f/8 tarkoittaa, että aukon halkaisija on kahdeksasosa objektiivin polttovälistä. Kun numero pienenee f/4:ään, aukon halkaisija kasvaa kaksinkertaiseksi ja aukon läpi kulkevan valon määrä kasvaa nelinkertaiseksi. "
Tuo taas löytyy : http://mire.iki.fi/valokuvaus/tekniikka/
Eiköhän tuo riitä aukosta? Kannattaa ensin miettiä ennen kuin lähtee väittelemään vanhan konkarin kanssa.
Luvut 4, 8 ja 2.8 ovat ratkaistuja murtolukuja, 4 voi olla esim. 200/50 ja 8 voidaan esittää 400/50, laske itse miten suuri aukko on F2,8 jos objektiivin optinen pituus on 1000 mm? Sen jälkeen ehkä alat ymmärtämään miksi sellainen linssi on harvan pojan repussa. Minun repussani on 200mm F2.8 ja 300mm F4, vanhalle ukolle niissäkin on ihan tarpeeksi massaa kannettavaksi. Tuo siis pitkistä putkista, lyhkäsempääkin löytyy.
Jos noin on niin yritäppä selittää mikä on tuo ”optisen aukon halkaisijalla” ja ”objektiivin optinen pituus”
”Noissa paino sanalla optinen, joka saa aikaan sen, ettei fyysinen mitta välttämättä ole 1:1 sama joskin saman suuntainen.”
—keksit hätäpäissäsi omituisia termejä joilla ei ole mitään todellista merkitystä!
Jos objektiivin optinen pistuus on 300 mm niin montako ”noin saman suuntaista” fyysistä millimetriä on tuo 300 optista millimetriä?
Koetappa ymmärtää omia höpöilyjäsi
”…esim. 200/50 = F4, tuossa 200mm optiikassa on 50mm aukko. Jos kasvatat optiikan pituuden vaikkapa 400mm niin F-luvusta tulee F8. Tuolla viisiin sitä passaa laskeskella.
50mm optiikalla F4 tarkoittaa aukkoa jonka saa laskettua 50/4 eli 12,5 mm päässä laskien.
”Nyt on helppoa ymmärtää miksi 300mm F2.8 on niin valtava mötikkä. aukonhan pitää olla 300/2.8 eli noin 107 mm ”
—onkos tässä nyt niitä optisia millimetrejä ”paino sanalla optinen”
KUINKA PITKÄ ON OPTINEN MILLIMETRI?
”Aukko f/8 tarkoittaa, että aukon halkaisija on kahdeksasosa objektiivin polttovälistä”
—no ei takuulla tarkoita. Et ilmeisesti ole koskaan nähnyt objektiivia.
Yritäppä arvata mikä ero on näillä:
”Aukko f/8 ja F8”
—ensimmäinen merkintä tarkoittaa ”f jaettuna kahdeksalla” ja jälkimmäinen ”F kertaa kahdeksan”
”Luvut 4, 8 ja 2.8 ovat ratkaistuja murtolukuja”
Nyt kyllä huitaisit vuosisadan viisauden.
Eikös tuo tarkoita, että ihan kaiken maailman luvut ovat ratkaistuja murtolukuja?
”laske itse miten suuri aukko on F2,8 jos objektiivin optinen pituus on 1000 mm?”
Tarkoitat varmaan tässäkin optista aukkoa??
Tuo osoittaa selvästi miten vähän ymmärrät optiikasta,
vanha konkari on ihan pihalla eli kaikki optiset millimetrit eivät ole ihan kotona.
Katsoppa kuvaa:
https://picasaweb.google.com/111522764413300439856/PERSPEKTIIVI#5651470758343570754
?= 85 mm : 1,4 ≈ 31 mm?
— lieneekö tuossa nyt niitä vanhan konkarin optisia millimetrejä?
Tuossa on laskuvirhe!
Tuo 85 mm tarkoittaa polttoväli fyysistä pituutta
Se menee niin, että optiikan optinen pituus on valovoima x aukon halkaisija.
Eli optiikan optinen pituus on tietenkin vanhan konkarin laskuopin mukaan 1,4 x 31mm = 43,4 mm täyskennokamerassa.
Sitten pitää vielä huomioida täällä paljon mainostettu vanhan konkarin optiikan polttovälikerroin joten apsissa tuosta tulee n. 65,1 mm. Sitä ei kuitenkaan huomioida kun sitten menee tuo F1,4 jakolasku ihan p…
Luin huolella vanhan konkarin linkit, mutta en löytänyt yhtään mainintaa optisesta pituudesta ja optisesta halkaisijasta ”joka saa aikaan sen, ettei fyysinen mitta välttämättä ole 1:1”?
Ettei homma tuntuisi liian helpolta niin:
Terävyysalue on sitä pienempi mitä lähempänä kohde (tarkennuskohta) on. Kauemmas tarkentaessa terävyysalue on huomattavasti suurempi.
Siis:
pitkä polttoväli, suuri aukko, kohde (tarkennuskohta) lähellä ja tausta kaukana = pehmeä tausta.
Jos olisit jaksanut katsoa sitä Sigman linkkiä niin olisit huomannut sen Sigman 300mm olevan vain 214mm. D300s bajonetista kennotasoon on noin tuuma eli 25mm joka lisättynä 214 mm tehnee noin 239mm, siis optinen pituus ja fyysinen pituus eivät ole yhteismitallisia. Olisit katsonut linkin niin ei olisi tarvinnut munata itseään.
Mistä sinä olet tuon oppisi saanut? Kyllä nuo pari lainaustakin jotka laitoin olivat kanssani samaa mieltä eli F-luku = optinen pituus/aukon optisella halkaisijalla. Optisella sen vuoksi, että kun näit jo tuosta optisesta pituudesta niin objektiivin optiset elementit eli linssit tekevät siinä työtään ja viivoitin hommat saa unohtaa kunhan muistaa periaatteen.
Sen 1000mm F2.8 aukko on noin 357mm. Niitä ei montaakaan näe elinaikanaan jos yhtään.
Kahta tapaa näkee aukon koon ilmoittamisessa mutta meillä on vakiintunut F4 tyyppinen ilmaisu mutta F/4 on tässä yhteydessä ihan ymmärrettävää.
Ennen kuin palaat estradille niin hae kirjastosta joku kirja josta näet mitä mikäkin valokuvauksessa tarkoittaa.
Mistä olet niin varma tuon kuvan oikeellisuudesta? Minä pidän sitä perin suhteellisena mutta havainnollisena esimerkkinä aukon koon muuttumisesta.
Kun kyse on optiikasta niin en edes tiedä onko siitä poistettu kaikki linssit? Jos ei ole niin tuota mm mittaa ei voi käyttää kuin suhteellisena. Linssit mekaanisen aukon ja kuvaajan välissähän voivat muuttaa sen näkyvän kuvan kokoa, vrt. kiikari oikein- ja väärinpäin!
Olet oikeassa, kaikki luvut ovat tavallaan jonkin murtoluvun mahdollisia ratkaisuja, olisikohan sen nimi osamäärä? 1 esimerkiksi 1/1. Kyse on enemmän siitä miten se luku saadaan ja mistä. F-luvun kohdalla se on sen optisen pituuden ja aukon suhde eli murtoluku joka vain on ratkaistu ja halutaan esittää esim F(50/8) asemasta F6,25, arvo on sama mutta jälkimmäinen on vakiintunut tässä kohden käyttöön jonka varsin helposti ymmärrät. Olisihan esim. F(500/62,5) hankalampi esittää ja lausua kuin F8.
”Mistä olet niin varma tuon kuvan oikeellisuudesta?”
—en mistään tuo kuvahan on selvä väärennös niinkuin kaikki muutkin kuvat samassa albumissa!
Kuvan objektiivin rungon paksuuskin näyttää olevan vain n. 6 cm,. Eihän siihen mitenkään voi matua sujin jonka reikäkinkin on jo yli 6 cm (85/1,4), puhumattakaan himmentimen mekanismin vaatimasta tilasta!
Jos omistaisit yhdenkin objektiivin niin voisit ottaa mitan käteen ja katsoa mahtuisiko siihen oman laskukaavasi mukainen aukko ja himmentimen liuskat avautumaan!
Tule sitten tänne rehvastelemaan vanhan konkarin mittaustuloksellasi.
Mistä ihmeestä keksit nuo ”optinen pituus ja optinen aukko jota ovat eri koisia kuin fyysinen polttoväli ja fyysinen aukko?
Onko siis ”optisen aukon halkaisija” erikokoinen kuin fyysisen aukon halkaisija?
Paljonko tuo ”objektiivin optinen pituus” voi olla erilainen kuin fyysinen polttoväli?
”… optinen, joka saa aikaan sen, ettei fyysinen mitta välttämättä ole 1:1 sama”
korjaus edell.
po.
Eihän siihen mitenkään voi matua HIMMENNIN jonka reikäkinkin on jo yli 6 cm (85/1,4)
”esim F(50/8) asemasta F6,25, arvo on sama mutta jälkimmäinen on vakiintunut tässä kohden käyttöön”
—voisitko kertoa missä tuollainen vakiintuminen ilmenee, en sitä antamistasi linkeistä löytänyt?
Eiks pehmeyttä vois kuvata niin, että värilähteestä tulostuu vain väri.
Kyllä vois, mutta mutu ei näytä hyvältä.
Tuon voit helposti kokeilla poistamalla Lab -kuvasta L-kanavan, silloin jää vain värikanavat a ja b jäljelle.
Ettei totuus unohtuisi.
1) Aukkoarvo:
Täysin teoreettinen luku jolla ei ole vastinetta käytännössä.
Alunperin sillä on tarkoitettu äärettömyyteen tarkennetun objektiivin tms. polttovälin ja valoaukon halkaisijan suhdetta.
Tarkennus muuttaa optisten elementtien asemaa ja todellista polttoväliä (ehollinen aukko muuttuu ja vaikuttaa kuvan valotukseen).
Zoom objektiivi ja sisäinen tarkennus poikeaa paljon perusteoriasta
2) Perusteoria:
Todellinen (tehollinen aukkolukema) = nimellinen aukko x ( 1 suurennus)
3) Kuvapinnalle tulevan valon määrään vaikuttaa käytetyn lasin laatu valon suodattuminen ja heijastumat inssien pinnoista (valonläpäisy = ns. T-aukkoarvo)
4) Käytännössä objektiivin aukkoarvo (standardi) tarkoittaa aikayksikössä kuvapinnalle tulevan valon määrää (ei mitään jakolaskun tulosta)
Meidämpä isin putki on pitempi , paksumpi ja valovoimaisempi, kuin teidän isien putket yhteensä.
Ja sitten kun teidän isit on töissä, niin meidän isi työntää putkensa teidän äitienne runkoon. Ja sitte se vähä herkentää ja tarkentaa sitä teidän äitienne runkoo ja sitte se laukasee monta kertaa etuvaloon ja takavaloon ja monenlaiseen aukkoon, ihan mustaankin. Ja sitten se teidän äidin runko monesti salamoi.
Eikä meidän isi mitään suojusta tietenkään putkensa päällä pidä, kun ei se muuten laukee. Toivottavasti ei vaan tuu mustavalkeita kuvia, sillon kyllä varmasti käry kävisi, varsinkin jos kuva palaisi pohjaan, tai puhki. Joskus teidän äitinne käyttää rungossaan värisuotimia, jolloinka ei ole yhtään kivaa laukoa ja silloin meidän isi menee jonkun toisen äidin luo herkentämään aukkoa :D :D :D
Nyt sulta unohtu tärkein.
Teidän isi on vanha konkari ”vanhalle ukolle lyhyessäkin on ihan tarpeeksi massaa kannettavaksi, lyhkäsempää löytyy.”