Jälleensyntymisen

Jälleensyntymä on aivan normaalia, kaikki ei vain muista edellisiä elämiään. Todisteita jälleensyntymästä löytyy pilvin pimein, esim. tämä tapaus:

"Intialaisen Shanti Devin tapaus on yksi niistä, joka aina mainitaan jälleensyntymää koskevien pohdintojen yhteydessä. Hän oli vain kolmevuotias pikkutyttö, kun hän pelästytti vanhempansa juttelemalla aivan asiallisesti aviomiehestään ja lapsistaan. Lopulta hänen äitinsä kysyi, kuka tämä tytön niin usein mainitsema aviomies oikein oli. Vaikka tyttö oli syntynyt vanhassa Delhissä, Intian pääkaupungissa, vuonna 1929, hän vastasi epäröimättä:

"Mieheni nimi on Kendarnath. Hän asuu Muttrassa. Talomme on keltaiseksi rapattu, ja siinä on suuret kaariovet ja ristikkoikkunat. Pihamme on iso, ja se on täynnä kehäkukkia ja jasmiineja. Talo on valtavien tulipunaisten ihmeköynnösten peitossa. Istumme usein kuistilla ja katselemme, kun pikkupoikamme leikkii laattalattialla. Poikamme ovat siellä edelleenkin isänsä kanssa."

Tyttö ei tietenkään käyttänyt juuri näitä sanoja, hänen sanavarastonsa ei voinut olla vielä näin kehittynyt. Sanat lienevät lähtöisin Intian lehdistöstä, joka kertoi laveasti tapauksesta ja julkaisi monia tytön ja hänen vanhempiensa välisiä keskusteluja. Joka tapauksessa Shanti Devistä tuli kohutuimpia jälleensyntymätapauksia nykyajan Intiassa. Hänen tarinaansa liittyy todellakin hämmentäviä ja vaikeasti selitettäviä seikkoja. Sekä vanhempien että perhelääkärin mukaan pikkutyttö pystyi kertomaan harvinaisen paljon yksityiskohtia "edellisestä elämästään".

Koska tytön kertomukset tuntuivat keksityiltä, kului neljä vuotta, ennen kuin Shantin läheinen sukulainen, professori Kishen Chand, päätti ottaa asiasta selvää. Hän lähetti kirjeen miehelle, jota Shanti väitti leskekseen. Tämä mies, nimeltään Kendarnath, epäili joutuvansa kiristyksen uhriksi ja pyysi puolestaan Delhissä asuvaa serkkuaan ottamaan asiasta selvää. Kun serkku meni tapaamaan Devin perhettä, Shanti tervehti häntä hyvin ilahtuneena. Shanti ei pelkästään tunnistanut miestä, vaan tiesi myös, että tämä oli muuttanut Muttrasta Delhiin siihen aikaan, kun hän oli ollut Kendarnathin vaimo.

Pian tieto Shantin tapauksesta levisi, ja Intian sanomalehtiliitto pani toimeen alustavat tutkimukset. Liiton päämiehen, parlamentaarikko Desh Bandu Guptan, määräyksestä delhiläisperhe vietiin Muttraan, ja mukana seurasi joukko kokeneita tarkkailijoita.

Muttrassa Shanti pystyi ohjaamaan seurueen rautatieasemalta siihen taloon, jossa hän väitti asuneensa edellisessä elämässään. Kerrotaan että hän taloa katsellessaan oli sanonut: "Minun aikanani se oli keltainen. Nyt se on valkoinen." Shantin kertomus edellisestä elämästä sekä hänen kotiaan, lapsiaan ja asuinkaupunkiaan koskevat yksityiskohdat tarkistettiin ja todettiin suurimmaksi osaksi paikkansapitäviksi. Shanti Devistä tuli kuuluisa, ja hänen tarinansa edisti sanomalehtien menekkiä. Kun häneltä vuosikymmeniä myöhemmin kysyttiin, millaisia ajatuksia muistot hänessä herättivät, hän sanoi:

"En halua muistella entistä elämääni. En tätä enkä edellistä elämääni Muttrassa. Minun on ollut hyvin vaikea tukahduttaa haluni palata perheeni luo. En halua enää avata tuota suljettua ovea."

Shanti Devin tapaus on vain yksi tuhansista viime vuosikymmeninä esiin tulleista. Etenkin Intian pohjoisosista on saatu runsaasti ilmoituksia tällaisista tapauksista, mutta jälleensyntymäkuvauksia on julkaistu myös Latinalaisessa Amerikassa, Länsi-Euroopassa, Etelä-Aasiassa, Lähi-idässä ja Yhdysvalloissa."

http://www.netikka.net/mpeltonen/inkarnaatio.htm

Tuollaisia harhoja kutsutaan skitsofreniaksi/psykoosiksi...

Hei
minä uskon, että jokaisella on muistoja monestakin edellisestä elämästä. mutta ne eivät pääse pinnalle tässä vauhdikkaassa ja stressisessä juoksussa.
muistaakseen taaksepäin, on ensin opeteltava rentoutumaan. on päästävä niin pitkälle harjoituksissaan, että unohtaa ruumiinsa ja keskittyy vain henkiseen olotilaansa. sitä voi harjoitella illalla sängyssä selällään maaten.

itse tiedän parikin paikkaa missä olen asunut. elämäni aikana olen käynyt niissä maissa ja tuntenut niihin aina ihmeellistä vetoa. toinen niistä vaikutti myös ammatinvalintaani. uskon, että sisäinen äänemme antaa meille vaikka kuinka paljon merkkejä ja kipinöitä. meidän tulisi vain kuunnella niitä!

terveisin Keskiyö

Syy siihen, että suurin osa ihmisistä ei muista edellisen elämänsä asioita on se, että niiden muistaminen voisi aiheuttaa liikaa tuskaa tai niiden muistaminen saattaisi estää ihmisen henkistä kehitystä tässä elämässä.
Itse olen muistanut edellisen elämäni tapahtumia toisen maailmansodan ajalta Puolasta, olin nuori tyttö ja juoksin sotilaita pakoon metsässä elämäni päättyi ampumiseen. Muistan myös sen yön kun olin sisareni kanssa kotona ja äiti tuli herättämään, että nyt pitää paeta sotilaat ovat tulossa. Muistan kaikki esineet, hajun, tunnelman, äänet kaiken ja hyvin tarkkaan. Nämä ihmiset sisareni ja äitini jättivät sieluuni kaipuun, jota en voi parantaa, myöskään näiden asioiden muistaminen ei tehnyt minua paremmaksi, viisammaksi, minulle jäi vai kaipuu ja pelko. Edellisen elämän karu loppu seuraa minua ja on tehnyt minusta säikyn, ylisuojelevan, pelkurin, tosin tunnen myös hyvin voimakasta empatiaa ihmisiä kohtaan joilla on elämässä jotain pahaa sattunut.
Joten ole onnellinen jos et muista edellisiä elämiä, tässä elämässä on nyt tällä haavaa riittämiin.

Siksi sinulla ei niitä ole, koska emme synny tänne kuin yhden kerran. Muistan hetken kun minulla oli todella vaikeaa. Koin avioeron tuskan erittäin voimakkaana. Joskus tuntui kuin elämä ennen avioliittoa, ja sitten jakso mieheni kanssa, noin 25 vuotta ja sitten elämä eron jälkeen olisvat oleet kaikki kuin laikatut iralleen täysin ja niiden välillä olis ollut jopa vuosisatoja. Yhdistelin jopa elokuvamuistoja nuoruudestani silloisen poikaystäväni (sitten mieheni) ja ja samoja kuvia kirjoita tai lehdistä niin kuin olisn elänyt noissa maisemissa satoja vuosia sitten. Luulen että ihmiset jotka kuvittelevat eläneensä täällä useamman kerran eri ruumiissa, sotkevat tällasiet kokemukset jälleensyntymiseksi.

Olen kristitty ja Raamatun mukaan ei ole mitään mahdollisuutta elää maan päällä monta kertaa eri ruumiissa.

Aiheesta tulee ohjelma Teemalla 15.9. klo 21:

"Virginian yliopisto tutkii lapsia, jotka kertovat aikaisemmasta elämästään toisena."

http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkisto/mielen-salattu-voima

Itse uskon täysin jälleensyntymään. Muistoja ei varsinaisesti pyyhitä sielun muistista jälleensyntymässä pois vaan ne "unohdetaan" "unohduksen verhon takia". Tämä on välttämätöntä sielun kehityksen takia.

Lapsena tuo verho voi olla vielä hatara ja asioita menneistä elämistä voidaan muistaa paremmin. Lapsi on vilpitön ja puhdas joka edesauttaa näkemään myös paremmin henkiä kuin myös muistamaan niitä edellisiä elämiä.

Esimerkiksi parivuotias tyttöni näki yhdesti kummitustytön. Hän osoitti tyhjään nurkkaan ja sanoi tyttö, sitten rupesi itkemään. Näihin asioihin ei ihmiset osaa suhtautua vielä kypsästi. Antakaa kaiken uuden tulla julki ja kukoistaa, epäilkää ja miettikää asioita syvällisesti niin joku päivä voitte kohdata avartumista.

Televisioni ja kotinurkkani on täynnä kryptoniittiä, joka vie voimani. Vanhoissa kuvaputkitelkkareissa sentään oli lyjyä vähentämässä säteilyä.