Miten pitää rakentaa jotta rakennus ei pariin vuosisataan pilaannu kosteuden vuoksi? Onhan tyhmää jokaisen sukupolven rakentaa asunnot uudelleen ja vielä asua hometaloissa.
Pari seikkaa mietittäväksi: Höyrysulut vai ei? Selluvilla vai vuorivilla? Rakennus maan yläpuolelle (tolpat) vai maahan? Puu vai betoni? Jyrkkä katto vai tasakatto? Sisustusmateriaalien ja kalusteiden päästöluokat?
Hyvät ideat kehiin nyt, kiitos.
Pari seikkaa mietittäväksi: Höyrysulut vai ei? Selluvilla vai vuorivilla? Rakennus maan yläpuolelle (tolpat) vai maahan? Puu vai betoni? Jyrkkä katto vai tasakatto? Sisustusmateriaalien ja kalusteiden päästöluokat?
Hyvät ideat kehiin nyt, kiitos.
Vastaukset 6
Vanhimmat
No pari juttua.
Ekaksi, märkätilat eri rakenukseen, siis erikseen sauna ja pesutilat. Kun se on toi vesi mikä märännyttää paikat, vanhoissa taloissa ei ollut kraanavettä, ne alkoi mätäneen vasta sen jälkeen kun tuli vesihana.
Ja noin muuten, kun tekee kivestä, ei se mätäne. Nämät villat ja lastulevyt ja ihme muoviviritelmät, nehän ne mätänee. Turun linna tonottaa kyllä paikallaan, muutama sata vuotta uudempia ok- viritelmiä vedetään nurin kaivinkoneilla.
No maan päälle ne rakennukset yleensä rakennetaan. Kellarithan ne mätänee. Ja juu katto, millanen kattohan se pitää vettä, eikä erää painoa päällensä.
Ja työnnä anukseesi päästösi, ei luonnonmateriaaleissa mitään päästöjä ole. Kiveä ja puuta, ei muuta.Noh, lasi hyväksytään päästöttömäksi materiaaliksi. Lasilla muuten erinomainen elinkaari, tuhansia vuosia. Jostain syystä ikkunoihin vaihtavat mieluusti laseja muutamien kymmenien vuosian välein...
Siis oikeasti jokaiselle rakentamistavalle on laadukkaat (sertifioidut) rakentamistavat selvillä! Ongelmat johtuu n.99%:sesti siitä, että ko. ohjeita ei noudateta ;).
Joo ja unoha KONEELLINEN ILMASTOIINTI Siinä suurin syy HOMEHTUMISELLE.!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
oli sitten painovoimainen tai koneellinen niin jos tehty niinkuin pitää, niin toimii ja homeesta ei ole pelkoa, ennekuin jotain tehdään väärin :)
Suunnitelma ja materiaalit tontilla pitänee olla sellaiset ettei voi tehdä väärin. Asuintalo on mutkikas, jokin ohje varmasti jää huomiotta.
Höyrysulkuun tiivistyy kosteus kummallekin puolelle vuorotellen. Sisäpintaan sisäilman ollessa ulkoilmaa kylmempi.
Ja höyrysulku varmasti vuotaa - jostakin. Silloin villan on oltava kuivuvaa tyyppiä eikä mitään vuorivillaa.
Vanhat talot olivat kivien päällä ja kivi ei ime maakosteutta. Nyt valetaan betoni maahan ja sertifioidut kosteuseristeet ja salaojat ovat hetken toimivia.
Riski = rakennus.
Sertifiointi ei takaa mitään. Esim. märkätilojen lattiassa on laatat ja niiden saumat imevät kosteutta. Tarvitaan siis "kosteussulku" estämään laattojen alla viihtyvän kosteuden pääsy muihin rakenteisiin.
Ratkaisu on lähtökohtaisesti väärä. Miksi päästää kosteus laastiin laattojen alle? Veden pitää jalua pintaa pitkin pois!