Mikä on upein esine, minkä omistat. Minun upein esine on ehkä art-deco mallinen kahvipannu, jonka ostin kirpputorilta 18eurolla. On vaan rikkinäinen ja pitäisi korjata. pitäisi kyllä myös kiiloittaa se.
Huvittaa, kun näin sen kahvipannut siellä kirppparin hyllyllä, niin se näytti tosi rumalta, kun oli kauttaaltaan likainen ja noessa. En heti napannut sitä sieltä hyllyltä, vaan kiertelin katsellen löytyisikö jotakin muuta mielenkiintoista. kun en sitten löytänyt, niin ajattelin että ostan sen kahvipannun, vaikka se näyttikin silloin ihan hirveältä. Kun olin nostanut sen kassan tiskille, niin johan silloin herätti ihmisten kiinnostuksen. Kaikkien ohikulkevien oli melkeimpä pakko tutkiskella sitä. Hitsi että se on kyllä upea. En ole ikinä missään nähnyt toista samanlaista.
Taidan joskus laittaa siitä kahvipannusta kuvan galleriasivulleni, niin näette tekin, millainen on upea kahvipannu.
Elikkäs nyt kehuskellen upeinta esinettänne :)
Huvittaa, kun näin sen kahvipannut siellä kirppparin hyllyllä, niin se näytti tosi rumalta, kun oli kauttaaltaan likainen ja noessa. En heti napannut sitä sieltä hyllyltä, vaan kiertelin katsellen löytyisikö jotakin muuta mielenkiintoista. kun en sitten löytänyt, niin ajattelin että ostan sen kahvipannun, vaikka se näyttikin silloin ihan hirveältä. Kun olin nostanut sen kassan tiskille, niin johan silloin herätti ihmisten kiinnostuksen. Kaikkien ohikulkevien oli melkeimpä pakko tutkiskella sitä. Hitsi että se on kyllä upea. En ole ikinä missään nähnyt toista samanlaista.
Taidan joskus laittaa siitä kahvipannusta kuvan galleriasivulleni, niin näette tekin, millainen on upea kahvipannu.
Elikkäs nyt kehuskellen upeinta esinettänne :)
Vastaukset 18
Vanhimmat
Osa on "kadonnu" matkalla, aivan upeasti muotoiltu kulmakaappi, ei iso, vaan seinään kiinnitettävä "katosi" vaiheessa, kun meni "lusikat jakoon".. tai en edes viitsinyt/jaksanut kovin silloin tuollasiin asioihin puuttua. Se oli kyllä uniikki.
Tottahan erotan esineen, jota pidän kauniina, usein ne on saatuja, esim. lahjaksi. Ja silloin tärkämpää on, muisto, tilanne, henkilö, jolta oon sen saanut..Ja antajilla on ollut hyvä maku ;)
Jostain matkalta ostin kerran kauniit kahvikupit, oikeastaan ainoa oma hankkima, mitä nyt tulee mieleen.
Yksi esine piti sanoo, että sillee.. ;)
Upein esineeni on äidiltäni saama "Kehrä"-ryijy. Siinä on kaunis kuvio ja ihanat, rauhalliset värit. Sen katselemiseen en ole kyllästynyt vaikka sainät ovat vaihtuneet. Aina se löytää paikkansa olohuoneen parhaalta paikalta ja tuo lämpöä sisustukseen.
Tuollaisella "esineellä" lienee jo jopa antiikkiarvoa?
Antiikki on parhaimmillaan loistava käyttö/sisustusesine! Siis sellainen jonka mielellään laittaa esille; esim. juuri olohuoneen sieluksi.
"Sielu" on paras termi kuvastamaan esinettä jota rakastaa. Usein sellainen tuote onkin juuri jonkun poisnukkuneen rakkaan läheisen tekemä.
Olen nähnyt ko. ryijyn itsekin eräässä kylässä ja se on tosiaankin upea...
Ehkä se on se, mikä ensimmäiseksi tuli mieleeni eli suuri musta nojatuolini pyörivällä metallijalalla. Sen muotokieli miellyttää.
Tai luettuani Sibonen vastauksen Pentikin Inkivääri-sarjaan teekuppini. Pelkistetty muotoilu miellyttää niissä.
Mulla tuli vähä sekava vastaus, kun oon joskus miettiny jonkin esineen tunnearvoa. Sen ei tarvi välttämättä olla esim. "edes" Mari-skooli.. josko niitäkin on muutama kertynyt.
Omaan silmään mulla on pari paljon tunnearvoltaan kauniimpaa/arvokkaampaa vähän vastaavaa lasiastiaa, se ei katso rahallista arvoa. Mistä ei tosin ollut kysekään, mutta en vaan pysty sanomaan yhtä!! :)
Monet esineet vetoavat, mutta kun katsoo tarkemmin, niin ovat ne tavallaan viehättäviä, mutta ovatko upeita? Eli pidän esim. ikoneistani, mutta en voisi sanoa, että ne muotoilullisesti viehättäisivät. Pidän Kaj Franckin laseista, mutta perfektionistana voin ajatella, että ovat liian paksut ollakseen esteettisesti kauniita. Noissa Kaj Franckin lasitavaroissa merkitys on myös tunnepuolella. Lapsuuteni lasitavaraa :).. Monesti se on väri, joka sykähdyttää. Jokin viiinipullo saattaa kertakäyttöisenäkin esteettisesti kaunis. Eli ei ole sidoksissa hintaan, kuten sanot.
No nyt keksin yhden :)
Näin asuntomessuilla Secto design lattiavalaisimen.. se on 185 korkea, liikaa mun tiloihin. Suoranaista toivetta en ehtinyt esittää, olin sen verran valaisimesta puhunut :) Siis, kun tuli tasavuosia täys, ja lahjatoivetta kysyttiin.
Kattovalaisimen sain, niitäkin on hiukan eri mallisia, mutta kaikissa on se idea, josta pidän. Ja kun aina pitää ottaa huomioon paikka, jonne se asennetaan..
Kah.
No mulla on kans yks nojatuoli, joka nyt vaan piti saada. Just muotoilun takia. Se ei edes ole mikään taide-esine, tavallinen Askon Conkorde tuoli, mustaa nahkaa. Ja rahi. Mutta se vaan nyt jotenkin oli niin magee. Ostamisesta piti käydä perheneuvotteluja aikanaan.
Ja kuten tyypillistä, nykyisessä asunnossa ei oikein ollut enää tilaa sille olkkarissa, joten se on ollut viimeiset 15 vuotta työhuoneessa rojun säilytys telineenä >:/
Mutta ei sitä raaski myydäkkään, se oli aika kallis. Ja typerintä asiassa oli, se on kyllä hyvä ja hyvin tehty tuoli, oikein tyylikäs. Ja hyvä istua. Mutta kun sen niskatyyny on aivan persiistä, aina piti käyttää jotain lisätyynyä. Finish design...'
Tuo funktionaalisuus mua on aina ihmetyttänyt. Siis tämä kuuluisa Alvari-Aalto- osasto. Hitto, komeita kamppeita ja arkkitehtuuria. Mutta vaasi, mihin ei voi laittaa kukkia kun se on niin laaja. Jakkara, jossa kolme jalkaa, että kaatuu jos siihen istuu. Tarjoilupöytä, josta kaikki tippuu pois jos sitä yrittää liikuttaa. Jalkalamppu, joka valaisee kattoa....
Tossa tuolissa sentään voi istua, ilman kaatumisen vaaraa :D Pitäis oikeestaan joskus selvittää, kuka sen on suunnitellut.
=DW=
Minä omistan kolme todella upeaa esinettä, niistä jokainen on omalla tavallaan kaunis, mutta tuo käyttämäsi sana upea kuvaa kai niitä parhaiten.
Niistä ainakin pari todistaa , kuinka huipputekninen laite voidaan muotoilla silmiä hiveleväksi.
-Peter Grisley Mega 50 alum/vio
-E71 hopea/luu
-Marttiini punaru/kultamu
Vaikea sanoa mikä on upein.
Mutta taas kun aurinko loistaa tohon kristalliseen hedelmämaljaan niin se on kyllä upea.
Joskus markkinoilta ostin sen kun ihastuin siihen ensi silmäyksellä, enkä sitä ostosta ole katunut.
Monenlaista mitä myös ihailen olen saanutkin, esim. kolmen tuikun jalka joka on kuin kuin kolme kukkasta varressaan.
Ja nuo Mariskoolit jotka täällä on jo mainittu, niistä tykkään ja saankin lahjana niitä kun keräilen.
Keräiletkös pelkästään aitoja mariskooleja. niistähän löytyy ihan identtisiä jonkun ulkomaalaisen valmistajan tekemänä. Aidoissa mariskooleissahan on jalassa se teksti "mariskooli". En itse niitä kyllä keräile, mutta muita keräilyesineitä etsiskellessä on vastaan tullut sekä oikeaa että väärää mariskoolia. En tiedä kuuluuko kaikissa oikeissa mariskooleissa lukea mariskooli, mutta tulipahan vaan mieleen.
Tarvi katsoo omista, niissä lukee "Marimekko".. ja samannäköisiä halvempia on kaupoissa. Mutta mäkään en keräile, on vain kertynyt.. :)
Joo "Marimekko" niissä lukee.
Ja mä taas keräilen koska ne on mun silmiin sopivia ja kun on monen värisiä niin käy eri liinojen ja astioden kanssa kattaukseen.
Toisekseen, pikkuhiljaa kun keräilee niin siinä on se oma nautinto.
Punaista hamuan tällä hetkellä.
Olen vakuuttunut siitä, että olen jossakin mariskoolissa nähnyt lukevan mariskooli. Siinä jalan alaosassa. Siitä nimittäin tiesin mikä se mariskooli oikein on. Voi kyllä olla että se missä lukee mariskooli ei olekkaan varsinainan mariskooli ja siinä mariskoolissa pitää lukea pelkästään marimekko. Jonkinlaista logiikkaa tuohon minun muistamaan kirjoitukseen.
Minä jos saisin jostakin punaisen aurinkopullon, niin rupeaisin keräilemään aurinkopulloja.
No nythän heitit aajatuksen.
Toihan sopiskin tohon yhdelle pöydälle.
Pitääköhän mun nyt lähteä metsästämään aurinkopulloa :))
Hedelmämalja rules!
Mullakin on antiikkinen hedelmävati josta tykkään. Kirkas ja reunat ovat aaltomaisia pyöristettyjä. Paksua, vanhanajan lasia. Mummoni jäämistöä.
Tosin mummo ei ole vieläkään kuollut mutta silti...
Hedelmävati josta en koskaan luovu!
Mulla on paljon kivoja aarteita, vaikea sanoa, mikä olis upein. Yks upeimmista on tätini vanhat mustat mokkaavokkaat jostain 1940-luvulta. Niissä on pyöreät kärjet, sentin vahvuinen korokepohja ja 7-8 senttiä korkeat puiset mokkapäällysteiset paksut korot . Ympäri kengän reunan kulkee huolellisesti viimeistellyt leikekuviot. Kengät ovat lähes uuden veroiset.
On mulla muutakin upeeta, esimerkiksi paljon iloisen värisiä kirjontatöitä seinillä kaapissa ja soffan reunalla. Yks upea esine on mun isän tekemä loimukoivuinen astiakaappi, missä on 6 ovea ja 12 pientä vetolaatikkoa.