Osaako kukaan sanoa, onko gradujen arvostelukäytännöissä jotakin eroa eri yliopistojen välillä? Esim. toisessa yliopistossa saisi hyvän arvosanan helpommin kuin toisessa, eli rima olisi matalammalla?
Arvosanat eri yliopistoissa
graduntekijä
143151
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tämmöisiä huhuja olen kuullut. Omasta pääaineesta sai aika helpolla gradusta magnan, mutta saman yliopiston ja saman tiedekunnan toisella laitoksella valtaosa sai cum lauden tai non sinen.
Jotenkin tuntuu että tällaiseen kysymykseen tuskin kukaan voi perustellusti vastata, ellei ole samaa työtä kahdessa eri yliopistossa arvosteluttanut. Kai se on niin, että eri laitosten arvosanajakaumia tarkkaillaan jatkuvasti (ainakin meidän yliopistomme sivut niin väittävät), mutta vertailua muihin yliopistoihin tuskin varsinaisesti tehdään. En kyllä sitten tiedä.
Saatteko muuten gradun arvosteluperusteet tietoonne jo työn ollessa vielä tekovaiheessa? Kun jostain luin, että jonkun lain / asetuksen mukaan ne tulisi olla työn tekijän, ohjaajan jne. saatavilla ja tiedossa koko työn ajan, mutta minusta tuntuu että meidän laitoksellamme moisia ei edes ole, saati että niitä kenellekään jaettaisiin.
"Saatteko muuten gradun arvosteluperusteet tietoonne jo työn ollessa vielä tekovaiheessa? Kun jostain luin, että jonkun lain / asetuksen mukaan ne tulisi olla työn tekijän, ohjaajan jne. saatavilla ja tiedossa koko työn ajan, mutta minusta tuntuu että meidän laitoksellamme moisia ei edes ole, saati että niitä kenellekään jaettaisiin."
--
Itse opiskelen Vy:ssä englantia ja suorittelin juuri graduseminaarin keväällä.
Meille jaettiin graduseminaarissa lomake, jollaista käytetään gradunarvioinnissa ja seminaarin vetäjä myös selvitteli meille sitä, miten työt arvioidaan. Ko. lomakkeessa oli n. toisen kymmentä kohtaa joita työstä arvioidaan ja joiden pohjalta lasketaan keskiarvo ja annetaan työlle arvosana.
Samainen lomake jaettiin myös syventävien opintojen seminaarissa jossa meidän kunkin opponenttina ollessamme piti käyttää ko. lomaketta arvioidessamme toistemme seminaaritöitä. Toistaala toisessa syventävien opintojen seminaarissa(meillä pitää näitä tehdä kaksi), jonka aikanaan suorittelin, ei ko. lomaketta käytetty tai esitelty meille. Mutta siis tutkielmaseminaarissa se viimeistään tulee vastaan. Ja kyllähän ne arvosteluperusteet myös varmasti saa esim. laitokselta tai tiedekunnan opintosihteerilta tms.
Itsekin opiskelen kieliä, eri yliopistossa tosin, mutta meillä ei ole mitään vastaavanlaista systeemiä, eikä oikein tunnu laitokseltakaan saavan. Meillä tuntuu olevan vähän tiukka tilanne tuolla laitoksella muutenkin, enkä oikein kyllä uskalla mennä sellaisia tivaamaankaan. Olisiko kamalan iso homma laittaa se lista näkyville tänne tai minulle vaikka sähköpostina?
Kun meillä ei siis ole edes mitään graduseminaaria, syventävissä oli kyllä seminaari, mutta se on kaukana takana nyt.
Laittaisin toki, mutta valitettavasti sitä lomakketta ei kyllä netistä tunnu löytyvän, enkä nyt tähän hätään tarkkaan muista mitä kaikkea ko. arviontilomake piti sisällään.
Itsekin olen opintojen aikana hieman mietiskellyt sitä, miten gradu oikein arvioidaan ja tosiaan nyt tässä loppuvaiheessa se minullekin vasta selvisi.
Sanoisin että pienoisena shokkina tuli se, että arviointi näyttäisi olevan niinkin "kylmäkiskoista" puuhaa. Ssiis niin, että ko. lomakkeessa työsta arvioitavat osat/asiat on pilkottu eri kohtiinsa ja niille annetaan kullekin arvosana, lasketaan keskiarvo ja siitä määräytyy työn koko arvosana. Toisaalta systeemi on sitten suht. looginen ja kaikille sama.
Sen muistan että lomakkeessa arvioitiin mm. työn sisältöä, sen hyötyä ko. tieteenalalle, tutkimuksen toteutustapaa (metodologiaa), kieltä ja ulkoisia muotoseikkoja.
Ei haittaa. :) Toivottavasti meilläkin olisi noin, olen vanhemmilta opiskelijoilta kuullut että siellä suunnilleen noppaa heitetään ja vähän vielä tuulen mukaan... :S
"Osaako kukaan sanoa, onko gradujen arvostelukäytännöissä jotakin eroa eri yliopistojen välillä? Esim. toisessa yliopistossa saisi hyvän arvosanan helpommin kuin toisessa, eli rima olisi matalammalla?"
Itse olen kuullut sellaista, että yhdessä yo:ssa graduohjaaja on käskenyt graduntekijää korjailemaan työtään, jotta se kelpaisi, jolloin graduntekijä on uhannut "siirtää" gradunsa toiseen yliopistoon.
Minä luulen, että myös gradun aihe vaikuttaa aika tavalla. Saman oppiaineen laitokset eri yliopistoissa kuitenkin painottavat hieman eri asioita/tutkimusaiheita. Siten jokin aihe saattaa "sopia" paremmin laitoksen A kiinnostuksen kohteisiin kuin laitoksen B.
Jos tekee omalle laitokselleen sen päätutkimusaiheisiin soveltuvan työn, niin luulisi että työllä on paremmat mahdollisuudet hyvään arvosanaan kuin jollakin hieman "perifeerisemmällä" aiheella - ehkä näin?
Mutta tämäkin riippunee paljolta siitä, miten itse työssä perustelee aiheen sopivuutta oman oppiaineen puitteissa.
No, tämä on minulle tuttua siksi, että itse teen työtäni hieman oman oppiaineeni ns. perusaiheiden ulkopuolisesta aiheesta. Tämä tosin on otettu ihan positiivisesti vastaan - ongelma on vain se, että työn ohjaajilla ei ole aiheesta välttämättä kovin hyviä tietoja, jolloin sitä joutuu todella itse perustelemaan ja selvittämään tuota aihettaan heille.
Gradun käytännön muotovaatimuksethan ovat kuitenkin suht. samat kaikkialla, joten näissä tuskin on isoja eroja edes eri yliopistojen välillä. Mutta siis luulen, että juuri aiheen valinta voi olla aika ratkaiseva tekijä.
...aiheen, ohjaajien yms. lisäksi on se, onko töissä yliopistolla. Jos työn on pääasiallisesti ohjannut joku ulkopuolinen, arvosana on yleensä keskitasoa, olipa työ kuinka erinomainen tahansa. Jos taas työ tehdään virkasuhteessa ja enemmän tai vähemmän tiiviissä yhteistyössä osaston kanssa, kriteerit ovat löyhempiä: kukapa professoreista haluaisi "liata oman pesänsä".
Enpä ole asiaa virallisesti ryhtynyt tutkimaan, mutta tällainen on vuosien varrella ollut arkikäytäntö ainakin meillä....
Arvostelulomakkeessa noudatetaan rasti ruttuun -menetelmää eli loppuarvosanan ohella gradun eri osa-alueet rankataan asteikolla 1-5.
Tekniikan alalla hyvin yleinen on seuraavanlaisten arvostelukohtien käyttö, joiden keskiarvon mukaan kokonaisarvosana sitten määräytyy:
1. Tutkimusalan hallinta, kirjallisuustutkimuksen
perusteellisuus ja hyväksikäyttö
2. Suorituksen laatu ja huolellisuus, tutkimusmenetelmien kehittäminen ja käyttäminen tutkimuksessa
3. Suorituksen itsenäisyys
4. Tutkimusselostuksen esitystapa, jäsentely,
kielenkäyttö, siisteys ja taitto
5. Työn merkityksellisyys siihen katsoen, mitä havaintoja ja ongelmien ratkaisuja tutkimus sisältää
Ainakin TY:ssä lopputöiden arvosana-asteikko ja vaatimukset löytyvät tiedekuntien opinto-oppaista, eiköhän ne ole muissakin yliopistoissa tiedekunnista kysymällä saatavissa.
Mie luulen, että arvosanat on vähemmän yliopistoista kuin laitoksista kiinni. Oman kokemukseni mukaan myös 'perifeerisestä' aiheesta voi saada laitoksellaan yläpään arvosanan, vaikka sitten joutuisivat käyttämään dosenttia toisena tarkastajana niin kauan kunhan gradun tutkimuskysymys sopii oppiaineen alaan.
Jep. Opinto-oppaasta löytyy asteikko.
"Mie luulen, että arvosanat on vähemmän yliopistoista kuin laitoksista kiinni."
Jep. Näin minäkin sen näen olevan, ehkä joppa tietystä ohjaajasta. (Tosin tarkastajiahan kyllä on aina vähintään kaksi.)
"Oman kokemukseni mukaan myös 'perifeerisestä' aiheesta voi saada laitoksellaan yläpään arvosanan, vaikka sitten joutuisivat käyttämään dosenttia toisena tarkastajana niin kauan kunhan gradun tutkimuskysymys sopii oppiaineen alaan."
Niin, minusta tosin tuntuu siltä, että sitten kun aihevalinta on hieman sieltä oman oppiaineen "reunamilta" niin se vaatii sen, että aihettaan pitää sitten osata selittää enemmän. Mutta saapahan tässäkin sitten lisäharjoitusta sen oman työnsä perustelemiseen. :) Niin ja joutuu myös itse miettimään sitä, mikä on oman oppiaineen varsinaista ydintä jne. Eli tässä mielessä tuollainen hieman harvinaislaatuisempi aihe voi olla ikään kuin tieteenfilosofisessa mielessäkin varsin opettavainen.
Itse sain juuri jätettyä monen iteraatiokerran jälkeen graduni tarkastettavaksi. Se tosiin kiersi todella monta kertaa korjattavana.
Aihe on hyvin kaukana laitoksen tutkimuskohteista ja sen takia sen teko on ollut hidasta. Mutta aihe on todella ajankohtainen ja mielenkiintoinen laitoksenkin kannalta.
Graduni tarkistaa ja antaa arvosanaesityksen ohjaajani ja eräs toinen henkilö. Ohjaajalleni tämä gradu on ensimmäinen. Toinen tarkastaja on paljon tarkastanut graduja.
Tänään kuulin että on hyväksyttävissä ja siksi ajattelin tutkia muiden gradu arvosanoja. Arvosanoja tutkiessä huomasin aika masentavan jutun. Kaikki arvosanat, joita tämä toinen tarkastaja on antanut on olleet c tai huonompi. Vaikka joukossa oli hyvin päteviä graduja.
Jännityksellä odotan sitä tuomiota. Vaikka sillä arvosanalla ei ole kovin paljoa merkitystä. Olen päättänyt sen avulla kammeta itseni töihin.
Onko se todellakin, kiinni tarkastajasta arvosanat? Vai ohjautuuko kaikki alaarvoiset hänelle?
Åbo Akademin humanistisen tiedekunnan sivuilta löytyi seuraavat kriteerit eri arvosanoille:
Av fakultetsrådet godkänd avhandling prov pro gradu bedöms med något av vitsorden approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur och laudatur. Nedan anges riktlinjer för hur bedömningsgrunderna tillämpas.
Avhandlingen pro gradu kan ses som ett lärdomsprov där den studerande visar att han/hon behärskar vetenskapligt tänkande och skrivande, samt förmåga till självständigt arbete i samråd med handledaren. Vidare krävs att god forskningsetik beaktas i undersökningen.
Grundläggande krav
för all vetenskaplig text är att man ställer en fråga till ett material som presenteras på ett överskådligt sätt. Detta innebär att granskarna fäster uppmärksamhet vid skribentens problemformuleringsförmåga. De beaktar också skribentens förtrogenhet med det valda ämnesområdet och användning av och dialog med litteraturen. Granskarna tar också fasta på hur väl uppgiften har avgränsats och disponerats och hur förmögen skribenten är att systematisera, beskriva och organisera sitt material.
Vidare tar granskarna i sin bedömning fasta på val av metod och presentation av resultaten. Av stor vikt är också skribentens förmåga att förhålla sig kritisk till erhållna data i resultatredovisningen och att logiskt argumentera för sina slutsatser. Kreativitet och resultat som är av vetenskaplig betydelse kan också beaktas, även om de inte ingår som grundläggande krav på avhandlingar pro gradu.
Traditionellt har man använt sig av en sjugradig skala för bedömningen av avhandlingar pro gradu. Dessa kan grupperas i fyra större grupper, nöjaktiga, goda, mycket goda och utmärkta insikter
Nöjaktiga insikter: vitsorden approbatur och lubenter approbatur
Avhandlingen visar att den studerande behärskar ämnet även om framställningen kan vara inkonsekvent eller ytlig. Avhandlingen visar dock brister som gäller disposition, argumentation och litteraturkännedom och den använda teoribakgrunden är endast löst knuten till innehållet. Bristerna är dock inte så stora eller många att arbetet bör underkännas.
Andra kriterier som motiverar ett nöjaktigt vitsord kan t.ex. vara att syftet är vagt definierat och endast delvis uppfylls, att problemformuleringen är vag, att metoden är bristfällig eller har låg reliabilitet eller validitet. En bristfällig eller oklar framställning av resultaten kan också motivera ett nöjaktigt vitsord. Om de erhållna resultaten framställs på ett bristfälligt eller oklart sätt, om de inte jämförs med tidigare forskning eller inte utvärderas, eller om resultaten och tolkningarna är felaktiga kan det föranleda ett nöjaktigt vitsord. Textmässiga eller layoutmässiga brister kan också bidra till ett sämre vitsord.
Goda insikter: vitsorden non sine laude approbatur och cum laude approbatur
Vitsordet cum laude approbatur definieras ofta som ett basvitsord. Avhandlingen uppvisar inga större brister utan syftet är klart formulerat och uppfylls väl. Studenten behärskar ämnesområdet samt refererar till och går i dialog med relevant litteratur. Kraven på vetenskaplig text uppfylls och de egna resultaten framställs tydligt, utvärderas och relateras till tidigare forskning. Resultaten har vidare erhållits genom väl valda metoder. Avhandlingen följer i stort ett konventionellt mönster.
Mycket goda insikter: magna cum laude approbatur
Kraven för magna cum laude approbatur är i stort sett de samma som för cum laude approbatur. För vitsordet magna cum laude approbatur skall avhandlingen dessutom innehålla vissa sådana kvaliteter som motiverar ett högre vitsord. Traditionellt har magna cum laude approbatur också utgjort ett tröskelkrav för postgraduala studier.
Utmärkta insikter: vitsorden eximia cum laude approbatur och laudatur
Den oklanderliga avhandlingen uppfyller kriterierna för goda och mycket goda insikter. Utmärkta insikter kan motiveras med att arbetet därtill är mycket självständigt och innehåller nya aspekter eller beaktansvärda forskningsresultat.
En noggrant genomförd presentation av ett krävande forskningsområde och välgrundade slutsatser samt en presentation och en avslutning som inte kräver kritik är också kriterier som kan höja helhetsvitsordet till nivån utmärkta insikter.