Yleisradio joutuu nyt maksamaan 9 prosentin arvonlisäveron (alv) Radiorahastolta saamastaan tv-maksun tuotosta. Katsojilta peritystä tv-maksusta (244,90 - 253,80 euroa vuodessa) yli 20 euroa meneekin Ylen sijasta verottajalle. Tästä järjettömästä käytännöstä tulee luopua jo ensi vuonna, vaatii Kansan Radioliitto kannanotossaan.
Arvonlisäveron periminen lailla säädetyn julkisen palvelun rahoituksesta ei ole mitenkään perusteltavissa.
- Jos sanoma- ja aikakauslehdistön alv voi olla nolla, katsojilta kerätyn Yleisradion tv-maksun tuoton tulee olla alv-vapaa. Itse asiassa julkisen radio- ja tv-toiminnan alv-vapaus on perusteltua myös siinä tapauksessa, että lehdistöllä olisikin 9 prosentin alv.
Tähän alv-epäkohtaan ei ole kiinnitetty huomiota ehkä sen takia, että tv-maksun tuottoon liittyvä alv ei näy mitenkään katsojille lähetetyn tv-maksun laskussa. Alv-velvolliset eivät voi käyttää sitä myöskään alv-vähennyksiin. Veron maksaa Yleisradio saamastaan rahoituksesta sen jälkeen, kun Radiorahasto on ensin vähentänyt tv-maksun tuotosta omat noin 10 miljoonan euron kulunsa.
Tulonmenetystä vähentää hieman se, että Yle voi vähentää ostapalveluista maksamansa alv:n. Onko tämä alv-draama kannustanut Yleä ulkoistamaan ohjelmatuotantoaan ja vähentämään omaa henkilöstöään?
Yksityisillä mediataloilla pyörii iloisempi alv-sirkus, sillä ne saavat ostoissa maksamistaan arvonlisäveroista verottajalta alv-hyvitystä, vaikka lehtien alv onkin nolla. "Verot valtion maksettaviksi"!?
Ylen rahoitusta on vaikeuttanut se, että mainosrahoitteisilta tv-kanavilta on poistettu toimilupamaksu, jonka ne aiemmin joutuivat maksamaan korvaukseksi siitä, että Yleisradion toimintaa ei rahoiteta mainoksilla. Tv-maksun nostotarpeet ovat viime vuosina johtuneet osaltaan toimilupamaksun poistumisesta. Koko tv-maksun tuoton käyttö varsinaista tarkoitustaan palvelemaan mahdollistaisi varsin korkean tv-maksun alentamisen.
Mikäli julkisen palvelun radio-, tv- ja mediapalvelujen rahoitukseen aletaan lähivuosina nykyisen tv-maksun sijaan kerätä mediamaksua tai Yle-maksua, sen tuotto tulee käyttää verovapaasti Yleisradion toimintaan, vaatii Kansan Radioliitto ry. Tämän lisäksi Kansan Radioliitto on esittänyt tuen myöntämistä myös epäkaupalliseen yhteisö- ja kansalaisradiotoimintaan.
Arvonlisäveron periminen lailla säädetyn julkisen palvelun rahoituksesta ei ole mitenkään perusteltavissa.
- Jos sanoma- ja aikakauslehdistön alv voi olla nolla, katsojilta kerätyn Yleisradion tv-maksun tuoton tulee olla alv-vapaa. Itse asiassa julkisen radio- ja tv-toiminnan alv-vapaus on perusteltua myös siinä tapauksessa, että lehdistöllä olisikin 9 prosentin alv.
Tähän alv-epäkohtaan ei ole kiinnitetty huomiota ehkä sen takia, että tv-maksun tuottoon liittyvä alv ei näy mitenkään katsojille lähetetyn tv-maksun laskussa. Alv-velvolliset eivät voi käyttää sitä myöskään alv-vähennyksiin. Veron maksaa Yleisradio saamastaan rahoituksesta sen jälkeen, kun Radiorahasto on ensin vähentänyt tv-maksun tuotosta omat noin 10 miljoonan euron kulunsa.
Tulonmenetystä vähentää hieman se, että Yle voi vähentää ostapalveluista maksamansa alv:n. Onko tämä alv-draama kannustanut Yleä ulkoistamaan ohjelmatuotantoaan ja vähentämään omaa henkilöstöään?
Yksityisillä mediataloilla pyörii iloisempi alv-sirkus, sillä ne saavat ostoissa maksamistaan arvonlisäveroista verottajalta alv-hyvitystä, vaikka lehtien alv onkin nolla. "Verot valtion maksettaviksi"!?
Ylen rahoitusta on vaikeuttanut se, että mainosrahoitteisilta tv-kanavilta on poistettu toimilupamaksu, jonka ne aiemmin joutuivat maksamaan korvaukseksi siitä, että Yleisradion toimintaa ei rahoiteta mainoksilla. Tv-maksun nostotarpeet ovat viime vuosina johtuneet osaltaan toimilupamaksun poistumisesta. Koko tv-maksun tuoton käyttö varsinaista tarkoitustaan palvelemaan mahdollistaisi varsin korkean tv-maksun alentamisen.
Mikäli julkisen palvelun radio-, tv- ja mediapalvelujen rahoitukseen aletaan lähivuosina nykyisen tv-maksun sijaan kerätä mediamaksua tai Yle-maksua, sen tuotto tulee käyttää verovapaasti Yleisradion toimintaan, vaatii Kansan Radioliitto ry. Tämän lisäksi Kansan Radioliitto on esittänyt tuen myöntämistä myös epäkaupalliseen yhteisö- ja kansalaisradiotoimintaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
kertakaikkiaan ja niin ja niin monta oli katsellut tv.tä meidän lupamaksuilla johan on ..mitä hittiä ja kukahan se oikein katselee minun sähköllä, sähkölaskut on sitä luokkaa että nyt menette korjaaman ne mittarit. :) mutta että otaniemen inssit tietysti katselee minun luvalla :) nyt kyllä suutun ihan kertakaikkiaan..
Käytännössä YLEn ALV on osa TV-lupamaksun palautuksesta koko yhteiskunnalle, kuten kaikki vastaavat verot.
Faktisesti TV-lupamaksu antaa osoitekohtaisesti oikeuden omistaa TV-vastaanotin, jolla voi vastaanottaa lisämaksusta myös muiden operaattoreiden lähetyksiä. TV-lupamaksu on ajalta, jolloin vain YLEllä oli TV-ja radiomonopoli, jonka ohje oli enemmän silloisen yhteiskunnan tiedotustarpeen yksinhoitaminen, ei niinkään objektiivinen journalismi tai yleisviihdyttäminen.
Lähes joka taloudessa kuitenkin oli TV-vastaanotin, josta oli vaikea luopua, vaikka maksut kasvoivatkin runsaasti yli ohjelmatarjonnan ja- laadun.
YLEstä kehittyi nopeasti henkilöstöltään ylimitoittuneeksi virastoksi, jossa poliittiset puolueet kilpailivat työpaikkakiintiöista. Paikkoja lisättiin aina hallitusratkaisujen ohessa, ei koskaan vähennetty. Paikat jaettiin tietysti vain hallituspuolueiden kesken, jotka olivat aina samat, vaalituloksesta riippumatta. YLEllä tehtiin kauppaa myös yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi.
Kallein ja vieläkin lupamaksuista leijonanosan ottava oli TV2 ja YLEn "ajankohtaistoimitus" aluetoimituksineen, joka perustettiin ja luovutettiin SKDL/SKP:lle. Samassa kaupassa perustettiin Tampereen yliopiston tiedotusopillinen tiedekunta, jonka professuurivalinnat olivat yhteensopivat.
Jos YLE ei olisi rahoitusteknisesti suojatumpi kuin valtion lehditötuilla eläneet poliittiset lehdet YLEn kaltaisine suojatyöpaikkoineen, olisi YLEkin mennyt konkurssiin samassa rytinässä kuin puoluelehdetkin, joiden menestys perustui vain valtion rahoitukseen ja puolue- AY- ja työttömyyskassajäsenten ostopakkoon, ei sisältöön tai valinnan vapaaehtoisuuteen.
YLEä suojasi maksu oikeudesta omistaa TV-vastaanotin. Kansa pidettiin kuuliaisena massiivisella lupatarkastajaorganisaatiolla, jonka toiminta ei liittynyt mitenkään lupamaksureskontraan.
Harva tiedostaa, että on Kepun ansiota, että YLE:n on joutunut kriittisen tarkastelun ja muutoskehityksen kohteeksi.
Kepun johtaja antoi kenkää Eino S. Revolle ja sai kommunistien ja presidentin vihat päälleen.
Kepu mahdollisti Maikkarin uutiset ja sai vasemmiston, presidentin ja "sitoutumattoman" lehdistön vihat päälleen.
Kepun johtohenkilö käynnisti Jungnererin potkut, jonka varsinaisesti aiheutti
toveri Richtin toimittama lautakasa (neuvostotyyliin, proopuska on mutta ei tavaraa) joka sitten johtikin luokkavihollisen potkuihin. Kepu sai demarien vihat päälleen, koska YLEn pääjohtajuus oli demarien mandaatti, yleensä entisten puoluesihteerien loppusijoituspaikka.
Erikoisinta on, että Kokoomus, YLEn poliittisen toimituksen kestokohde, jäädytti YLEn rahoitusratkaisun hamaan tulevaisuuteen. Saattoi ollakin kasvattava aikalisä. Herkkusienimenettely.
YLEllä on vaikea sopeutuminen oikeamittaiseen ja laadullisesti hyvään ja tasapuoliseen tiedonvälitykseen. Kuonaa on kertynyt paljon ja sen poisto ja korvaus pätevyydellä ottaa aikaa ja rahaa. Alan osaajista parhaat siirtyvät kilpailijoille. Jäsenkirjapätevät klikkiytyvät soluihinsa ja tukeutuvat puolueihinsa. Virasto, joka on koostunut pääasiassa puolue-eduista, ei kokonaistu hetkessä Yleisradioksi, käsitteen demokraattisessa merkityksessä.
Yritystaustaisen pääjohtajan valinta on lupaus kehitysmahdollisuudesta.
On sama miten yhteiskunnallisen yleisradioyhtiön rahoitus hoidetaan. Veroluontoinen se tulee olemaan, tavalla tai toisella. Kunhan on kilpailukykyisessä hintalaatusuhteessa muihin kanavavalikon tuotteisiin, vapaasti ja haluttavasti valittavissa ilman koti-irtaimiston poisottouhkaa.
Kansan Radioliitto ry. ja muut peitejärjestöt ja siivelläeläjät kääntykööt puolueensa finanssivastaavan puoleen. Backman esittää lehdistötuen palauttamista! Solidaarista sinänsä. On varmasti paljon likeisiä yhdistyksiä, joilla ei omin voimin ole varaa julkaista enää sitä yhtäkään lehtykäistä vuodessa.
yle maksut budjetista laajalla veropohjalla . me maksamme veroista nämäkin...
Valtion yritystuet ovat hämmästyttävän suuri miljardipotti.
Valtio maksaa suoria yritystukia 600 miljoonaa euroa. Takaukset, lainat, korkotuet ja sijoitukset nostavat summan pariin miljardiin euroon. Henkitoreissaan olevat kunnat maksavat nekin yrityksille 100–300 miljoonaa euroa innovaatiotukiaisina.
Verotuet teollisuudelle ja elinkeinoille olivat viime vuonna 3,6 miljardia euroa. Vertailun vuoksi: oman asunnon myyntivoiton verovapaus ”vei valtiolta” 1,2 miljardia euroa.
Ja vieläkin puuttuu jotakin: maa- ja metsätalouselinkeinolle maksettavat tuet voi rinnastaa yritystukiin, niin ponnekkaasti maataloustuottajat ovat profiloituneet yrittäjiksi.
http://www.tekniikkatalous.fi/kommentit/uutiskommentti/article546676.ece