Finfoam anturan alle?

Empä usko että siitä varsinaista haittaakaan on anturan alla, koska kun on koko matkalta niin painuukin tasaisesti(jos painuu), mutta väärä paikkahan se routaeristeelle on anturan alla!
Perustukset pitäisi tehdä roudattomaan syvyyteen ja routimattomien maa-ainesten päälle. Anturan alla olevat maa-ainekset ei saisi päästä jäätymään.
Yleisn ja toimivin tapa on laittaa routa eristys vaakaan sokkelin viereen matalissa(kellarittomissa) perustuksissa ja pystyyn kiinni sokkellin kellarillisissa. Rinne taloissa usein tehdään niin että ylärinteen puolella laitetaan pystyyn ja sivuilla siirrytään vaaka styrokseihin kun alapuolella perustukset on lähempänä maanpintaa.

Ei siitä mitään haittaa ole. On anturan alla lämpöteknisesti parhaassa paikassa (kylmä ei pääse kurvaamaan sokkelin kautta anturan alle). Tämän voi todeta vaikkapa julkaisusta "Talonrakennuksen routasuojausohjeet". Tietysti sokkelin sisäpinnassa tulee olla pystyeriste.

Suurin syy miksi eristettä ei yleensä laiteta anturan alle on laiskuus: alustäytön yläpinta pitää tasata hyvin huolellisesti ennen eristeen laittoa ja siihen ei monen raksareinon hermot riitä. "Kiire, kiire, pitää joutua, betonki jämii kuuppaan...". Toinen syy on tietämättömyys kuten nimimerkin "Nääs" vastauksesta voi lukea.

"Ei siitä mitään haittaa ole".

Joo, niin varmaan on, mutta onko siitä mitään hyötyä? Siis ihan oikeasti, jos perustukset tehdään kunnolla nykyajan tavan mukaan, eli ulkopuolelle tulee routaeristeet pintaa, sopivan syvä sokkeli, salaojitus oikealle syvyydelle ja laadukkaat maa-ainekset. Maksaa ne levyt jotakin ja niiden asennus. Alapuolisella levyllä kun ei voi korvata vaakasuuntaista routaeristystä.

Sitten homma alkaa kannattamaan, jos sokkelista saisi matalamman tai voisi vähentää vaakasuuntaista routaeristystä.

Jos Suomen Rakennusvirhekokoelma ei vaadi levyä anturaan alla, niin en sitä itselle laittaisia.

Sopivan syvällä tarkoitan sitä, että tehdään ohjeiden mukaan esim. 4-5 harkkokerrosta tasamaan taloon. Tällöin kylmä ei johdu sokkelia pitkin niin hyvin alaspäin. Jos tehdään erityisen matala sokkeli ja vaakasuuntaiset eristelevyt laitetaan heti anturan päälle, niin silloin kylmä tietysti johtuu alaspäin.

En ole koneurakoitsija, vaan muutaman talon rakentanut ja muutaman työkaverin projekteissa ollut mukana. En tee työkseni rakennushommia.

Perustuskustannukset on yksi asia mikä hirvittää ja ihmetyttää nykyään. Nykyään anturan alle laitetaan laadukasta sepeliä ja salaojat tehdään kunnolla. Suuret määrät maata ajetaan pois ja uutta tilalle. Tähän ei kyllä tarvita yhtään ylim. kuluerää. Tehdään ohjeiden mukainen minimirakenne ja dokumentoidaan tehty työ hyvin. Vaikka olisi tehty jotakin extraa, ei siitä kukaan maksa ylimääräistä, jos talo joskus myydään.

Salaojiakin laitetaan joskus hiekkakankaalle tehtyihin taloihin! Jos kaadat kastelukannullisen vettä maahan, niin sinne häviää alta minuutin. Joskus voisi käyttää järkeä.

70-luvun okt:t on tehty vähän miten sattuu. Monissa lattia on todella lähellä maan pintaa ja salaojat varmaan jätetty pois. Silti niistä harvoihin on tehtävä salaojat perusteellisesti uusiksi, koska on ilmennyt vakavia vaurioita. Ehkä silloin tonttimaat oli parempia ja ei rakennettu pahimpiin suonsilmäkkeisiin. Tärkeintä on se, että talo on ympäristöä korkeammalla ja on riittävän korkea sokkeli maan pinnalla.

Nykyään perustusratkaisut ovat varmastii hyviä ja toimivia. Homma sössitään kiireellä tehdyllä työllä (esim. jäistä maata perustuksien alle) ja sitten enemmän tai vähemmän tarkoituksella jätetään jotakin asentamatta.

Itse en perustuksen alle laittaisi mitään eristettä ,koska tästä ei ole kokemusta kuin alle kymmeneltä vuodelta. saattaahan olla että vielä joku päivä jokin esim muurahainen tykkää syödä suihinsa koko eristelevyn,

jotkut suunnitteliat toki suosittelevat sokkelin eristämistä alapuolelta, taitaa olla eriste firmojen hyvän markinoinnin tulosta koko homma.
esim pari oulun seudulla tunnettua rakennesuunnitteliaa on kääntänyt kelkkansa asian suhteen täysin päälaelleen , eli ennen ei missään nimessä ja ja nykyään ehdottomasti,otappa tuosta selko

energiaa suosittelen säästämään jollain muulla tavalla ,kuin perustuksen alle pehmeää ja kasaan ajan saatossa enemmän tai vähemmän painuvaa materiaalia laittamalla.

olkaa vaan toista mieltä Antin kans jos haluatte

Antura alapuolen eristäminen on erittäin tärkeää, niin lämmitysenergian säästön kannalta, kuin routimisenkin estämiseksi.
Energian kulutuksen määräykset alkavat olla jo niin kovia, ettei rakennuksen lämpöä johdu kovinkaan paljoa maaperään ja betoni perustusta pitkin anturan alunen voi päästä jäätymään.
Routaeristys alkaa tulla lämpövuotojen vähetessä entistäkin tärkeämmäksi ja sitä on syytä lisätä kauttaaltaan.
Tarvittaessa muurahaiset voivat syödä vaikka koko talon, mutta silloin kyseessä on yleisesti kosteustekninen ongelma.
Siksi on syytä noudattaa tunnollisesti aina rakennustapaohjeita ja suunnitella rakenteet niin etteivät ne pääse kastumaan ja tarvittaessa pystyvät vielä kuivumaan.
Solupolystyreeni eristeitä on käytetty jo kymmeniä vuosia ja niitä on tutkittu paljon, eikä niiden käytössä ole mitään vaaraa, vaan päinvastoin ellei niitä käytetä.

paras on routaeristys sokkelia vasten vaakaan.
pieni kaato talosta ulospäin ja rakennusmuovi päälle jolloin ohjaa sade yms. sulamisvedet jo 1,2 m päähän sokkelista ja sit salaojiin. vanhin ja varmin tapa.

anturan alapuolisista routaeristystä käytetään nykyisin matalaenegia ja passiivirakenteissa katkaisemaan pystysyyntainen kylmäsilta. silti niihin tulee normaali vaaka eristys.
rakenteesta riippuen lisäksi vielä sokkelia vasten pystyyn sisälle ja joissain tapauksissa myös ulkopuolelle.

nykyrakentamisessa on jo routaeristysmääräys 150mm stryrox,ja mieluiten 2m leveydeltä./keskisuomen korkeus)

ja eristetehtaat tienaa.......

6-16 sepeli anturan alle, sisäpuolelle kivijalan ja anturaa päälle ja pystyyn 100mm finfoam .vaakaan sisäpuolelle 50mm finfoam, ulkopuolelle tietty 1,2m myös finfoam .
riittääkö