http://www.digitoday.fi/mobiili/2011/09/02/myos-intel-hyllyttaa-meegon/201112338/66
Eli Intel ei enää itsekään ilmeisesti usko Meegoon. Kaksi Linux-ruumista on jälleen sotatantereella, WebOS ja MeeGo.
Eli Intel ei enää itsekään ilmeisesti usko Meegoon. Kaksi Linux-ruumista on jälleen sotatantereella, WebOS ja MeeGo.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Ja ubuntu on ollut jo "rautakeuhkoissa" hetken aikaa, siis rivit harvenee jakelujen osalta päivä ja rypisty kerrallaan !?
Missäs Linux-puolen kommentit? Täällähän on Meegostakin tehty kymmeniä ketjuja aiemmin?
Ei aleta hötkyilemään..
Onko Linux-yhteisöllä muka joku velvollisuus kommentoida joka vitun aloitusta?
ON !
Ei ole velvollisuus, mutta jotenkin kun Meegosta on tehty kymmeniä ketjuja tänne niin kai Linux-faneilla on tähän Intelin uutiseen jotain sanottavaa :)
Nähtävästi asennan jatkossakin Ubuntun miniläppäriini.
Linux-käyttäjänä sanon tämän: Meego on keskeneräinen projekti, jolta ei vielä voi paljoa odottaakaan. Sillä välin Android palvelee sekä miniläppäripuolella että kännyköissä. Itse käytän koneissani Ubuntua, joka saakin pysyä käyttiksenä molemmissa tietokoneissani vielä pitkän aikaa.
Intel voi rauhassa hyllyttää Meegon. Ei vaikuta Linuxiin millään tavalla.
Mikset osta esiasennettuna? Esim. sieltä Aleutiasta, Zareasonilta yms? Linuxistit valittaa ettei muka ole koneita Linuxeilla saatavilla ja vaikka sitten oiskin niin ostavat kuitenkin Windowsilla. Omituista.
Päivän naurut tästä. Pojot tuli.
PC-puolella Microsoft hallitsee ylivoimaisesti, Apple kakkosvaihtoehtona ja Linux merkityksetön.
Tablet / puhelinpuolella Android ja iOS taistelevat Symbianin kuollessa hiljalleen, Windows Phone on merkityksetön.
Linux ei ole mikään käyttöjärjestelmä.
Sitä mieltä minäkin olen ollut jo pidemmän aikaa ! On se hienoa, että viimein tunnustit sen täällä sodat sivulla. Niinhän sananlaskukin sanoo, että "rehellisyys maan perii" !!!!!
Ainahan minä olen niin sanonut. Linux ei ole mikään käyttöjärjestelmä, eikä joku Ubuntu esimerkiksi ole mikään Linux. Ubuntu sitten esimerkiksi on ihan käyttöjärjestelmä.
Linux on ydin, ei sen enempää ei vähempää. Hyvä jos joku Windows-hihhulikin sen ymmärtää.
Se on uutinen sitten, kun otsikon kehtaa kirjoittaa ilman kysymysmerkkiä.
Sitten kun Microsoft sijoittaa oman miehensä Applen johtoon, niin macitkin tulee jatkossa windows phone käyttiksellä.
En näe muuta syytä miksi Eeloppi olisi tuhonnut puolet Nokian arvosta ja vielä julkaisemattomien puhelinten myynnin, jos ei olisi tarkoitus pistää Nokiaa myyntiin (nyt puoleen hintaan)
Toivottavasti kuolee. Toivottovasti kuolee kaikki muutkin turhat distrot. Mitä vähemmän distroja, sitä enemmän kehittäjiä per distro ja sitä parempi käyttis.
Ei välttämättä, moni menettää mielenkiintonsa hommaan jos se oma juttu kuolee pois. Se on jotakin omaa joten sillä on tunnearvokin muun arvon lisäksi. Ihan hyvä että on erikoisiakin jakeluita, täytyy vain ymmärtää että koska ne keskittyvät yleensä johonkin asiaan tai ideaan niin niitä ei ole tarkoitettukaan massoille vaan aiheesta kiinnostuneille. Jakeluiden monimuotoisuus on suuri rikkaus.
Juu, suurin osa käyttöjärjestelmistä on tehty johonkin hyvin specifistisiin asioihin. Sellaisia yleisiä palvelin ja työasemakäyttöön sopivia käyttöjärjestelmiä, kun jättää ne harrastelijoiden viritykset ja kehitysversiotpois, on aika vähän oikestaan. Tässä vähän listaa nykyisistä Linuxia käyttävistä käyttöjärjestelmistä:
Android
CentOS
ChromeOS
Debian
Jolicloud
Mandriva Corporate
MeeGo
Red Hat Enterprise
Suse Enterprise
Ubuntu LTS
WebOS
Sitten on parit rollarit ja kehitysversiokäyttikset, sitten on jotain harrastelijoiden säädöksiä jotka yleensä johdettu näistä tai ovat jotan antiikkikoneisiin säädettyjä versioita tai johonkin palomuurikäyttöön.
Näistä edellämainituista ChromeOS, Jolicloud ja WebOS kilpailevat selkeästi keskenään. Mandriva on kuolemassa pois ja sen erikoisuus onkin ollut lähinnä valmiin tikkuasennusversion myyminen mikä toimii varsin hyvin.
Debian ja Ubuntu LTS sitten jossain määrin kilpailevat keskenään sillä ne ovat pitkälti yhteisövetoisia, merkittäviä eroja niillä tosin on. Suse Enterprise ja Red Hat Enterprise sitten kilpailevat keskenään ja näilläkin on selvät eroavaisuudet. CentOS sitten lähinnä on halpakopio Red Hat Enterprisesta, että silläkin on markkinansa. Android ja MeeGo sitten taistelevat samoista markkinoista.
ChromeOS, Jolicloud ja WebOS -joukossa kyllä tulee pudotuspeliä. Ubuntu LTS:llä sitten on vahvuuksia, sillä tämä taistelee oikeastaan samoista markkinoista Red Hat Enterprisen ja Suse Enterprisen kanssa, kuin myös Androidin ja MeeGon markkinoilla.
Odottaisin Mandrivan putoavan kilpailusta ellei sitä joku taiwanilaisfirma osta. Pilvikäyttiksiin tulee varmasti myös harvennusta. Se sitten on epäselvää, että saako Android jyrättyä MeeGoa tai Ubuntua. Canonical kyllä viisaasti luopui taskukoneista Androidin jyrätessä mutta tabletit ja autojen tietokonejärjestelmät sitten on eri juttu.
JOS menettää mielenkiintonsa jakelun kuoltua, niin silloin on vääristä syistä mukana ja silloin saakin menettää sen ihmisen. Distrowathin 10 merkittävintä jakelua:
http://distrowatch.com/dwres.php?resource=major
Mitä eroa niissä on? Neljän merkittävimmän jakelun joukossa ei ole kuin yhdellä eri paketinhallintaohjelma. Tavallisen käyttäjän kannalta ei muuta kuin sekoita päätä, mutta käytön kannalta ei mitään eroa. Turhaa resurssien haaskausta, sanon minä. Paljon voitaisiin tehdä syneriaa parantamalla, mutta kun jokainen linux-kehittäjä haluaa olla se oman elämänsä Linus Torvalds niin eihän siitä mitään tuu ja me hävitään kaikki tässä.
Ei sillä etteikö jotain hyötyä olisi eri distroista, mutta mahdollisuus olisi tehdä ne vaikka yhteen ja samaan distroon ja siitä sitten vain olisi eri sovelluksia. Kaikki voittais.
Vaihdoin minäkin toki 10 vuoden jälkeen Debianin työpöydältä pois ja Opensusen tilalle, koska on tämä pelkässä työpöytäkäytössä kätevämpi. Servereissä ja läppäreissä toki pyörii edelleenkin Debian... Tai Webbiserverin virtualisoin laittamalla Debian-serverin 'sisään' virtualisoidun Centosin...
Mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että näiden kaikkien käyttämieni distrojen ominaisuudet voisi laittaa yhteen ja samaan distroon ja sitten vain ruksia tarpeelliset palvelut käyttöön. Kaikki voittais. Nykytilanteessa se on mahdoton toteuttaa. Se voi olla, että se ei tule koskaan toteutumaan ja se on sääli. Se on sääli pelkästään siksikin kun ajattelee open sourcen periaatteita...
"Mutta olen kuitenkin sitä mieltä, että näiden kaikkien käyttämieni distrojen ominaisuudet voisi laittaa yhteen ja samaan distroon ja sitten vain ruksia tarpeelliset palvelut käyttöön."
Ei onnistu. Tässä esimerkiksi joitakin syitä:
-Käyttöjärjestelmillä on eri hintatasoja
-Käyttöjärjestelmät ovat joko enemmän tuoretta tekniikkaa sisältäviä tai sitten vanhempaa ja pitempään testattua tekniikkaa
-Käyttöjärjestelmiä tuetaan turvapäivityksin erimittaisia aikoja
-Käyttöjärjestelmiä voidaan kehittää yhteisöllisesti tai sitten rajoitetummin jonkun organisaation toimesta
-Käyttöjärjestelmät tukevat erilaisia laitearkkitehtuureja
-Käyttöjärjestelmien toimittajat tarjoavat erilaisia tukipalveluja ja lisensointeja
-Käyttöjärjestelmiä suunnataan eri käyttötarkoituksiin, esim. taskukoneeseen tai vaikka konesaliin virtualisoiduksi instanssiksi
-Käyttöjärjestelmillä on erilaisia laitevaatimuksia
-Käyttöjärjestelmillä on erilaisia laadunvalvontakäytäntöj
Ja sitten se juttu, että kilpailun puute tuhoaa kehityksen, joten vähän pitäisi olla valinnan varaa. En nyt näe miten se on minulta pois jos on enemmän valinnanvaraa.
"En nyt näe miten se on minulta pois jos on enemmän valinnanvaraa."
Ota silmä käteen ja katso:
"-Käyttöjärjestelmillä on eri hintatasoja
-Käyttöjärjestelmät ovat joko enemmän tuoretta tekniikkaa sisältäviä tai sitten vanhempaa ja pitempään testattua tekniikkaa
-Käyttöjärjestelmiä tuetaan turvapäivityksin erimittaisia aikoja
-Käyttöjärjestelmiä voidaan kehittää yhteisöllisesti tai sitten rajoitetummin jonkun organisaation toimesta
-Käyttöjärjestelmät tukevat erilaisia laitearkkitehtuureja
-Käyttöjärjestelmien toimittajat tarjoavat erilaisia tukipalveluja ja lisensointeja
-Käyttöjärjestelmiä suunnataan eri käyttötarkoituksiin, esim. taskukoneeseen tai vaikka konesaliin virtualisoiduksi instanssiksi
-Käyttöjärjestelmillä on erilaisia laitevaatimuksia
-Käyttöjärjestelmillä on erilaisia laadunvalvontakäytäntöj"
Oletko kuullut, että nykyään ohjelmista on yleensä olemassa sekä kaupallinen, että ilmainen versio? Mikä estää käyttöjärjestelmää olemasta sellainen? Muutenkin samoista ohjelmista on olemassa esim. sovelluksia sekä mobiili-, että työpöytäalaustalle, mikä estää käyttöjärjestelmää olemasta sellainen? Jne. Päivitä-nappi on keksitty.
Kilpailun puute ei myöskään tuhoa kehitystä, ainakaan niin kauan kun lähdekoodit pysyy avoimena. Nykyiseen verrattuna ero olisi siinä, että puhalletaa yhteen hiileen.
"Oletko kuullut, että nykyään ohjelmista on yleensä olemassa sekä kaupallinen, että ilmainen versio? Mikä estää käyttöjärjestelmää olemasta sellainen?"
Käyttöjärjestelmissä ilmaiseksi jaellaan sellaisia versioita joissa koeajetaan bugeja pois eivätkä oikein sovi tuotantokäyttöön.
"Muutenkin samoista ohjelmista on olemassa esim. sovelluksia sekä mobiili-, että työpöytäalaustalle, mikä estää käyttöjärjestelmää olemasta sellainen?"
Vaikka ne hillittömät erot suorituskyvyssä.
"Päivitä-nappi on keksitty."
Ja sitä päivitystä ei haluta tehdä jos järjestelmä toimii, kun päivityksen jälkeen on kuitenkin hommat paskana.
"Kilpailun puute ei myöskään tuhoa kehitystä, ainakaan niin kauan kun lähdekoodit pysyy avoimena."
Kilpailun puute juurikin tuhoaa kehityksen.
Edelleenkin samasta käyttöjärjestelmästä voi olla sekä testattava beta. että lopulliseen käyttöön tarkoitettu vakaa versio. Suorituskykyerotkin on hoidettavissa saman käyttiksen eri versioilla.
Jos koodi pysyy avoimena niin miten kilpailu katoaisi, vaikka käyttöjärjestelmä olisi yksi ja sama? Ihmisen perusluonnetta sekään ei kuitenkaan muuta.
Nykyinen tuhansien eri distrojen määrä tekee vain haittaa kehitykselle, koska kukaan ei jaksa sen syvemmin keskittyä mihinkään. Yks ja kaks ylläpitäjää per distro niin se ei johda mihinkään.
Et nähtävästi tajua sitä, että sekoitat nyt jotkut harrastelijoiden omat tuunauskäyttikset ja kehityshässäkät niihin joita normaalisti ihmiset käyttävät. Eli sellaiset joille on oikeasti tukea saatavana. Työ tehdään juurikin niissä käyttiksissä jotka on asiallisesti tuettuina ja sitten on lauma harrastelijoida jotka ottavat tämän työpanoksen ja tuunaavat omia virityksiä ja puhutaan hyvin pienestä määrästä ihmisiä. Distrowatch on sitten sivusto joka on pitkälti omistettu noille harrastajille. Ei niillä ole oikeasti yhtään mitään merkitystä.
Mitä eroa peruskäyttäjän kannalta on Fedoralla ja Linux Mintillä?
Fedora on kehitysversio jossa koeajetaan bugeja pois (eli on epävarma) ja Linux Mint SAATTAA olla johdettu ihan tuotantoversio Ubuntusta, harrastelijoiden tekemänä.
Peruskäyttäjä tuskin koskee kumpaakaan.
"Edelleenkin samasta käyttöjärjestelmästä voi olla sekä testattava beta. että lopulliseen käyttöön tarkoitettu vakaa versio."
Nykypäivänä on niin, että Red Hat Enterprise on se lopulliseen käyttöön tarkoitettu versio ja Fedora on se testausversio.
Vastaavasti on Suse Enterprise ja openSuse.
Tai Ubuntu LTS ja perusubuntu.
Tai Solaris ja Solaris Express.
"Suorituskykyerotkin on hoidettavissa saman käyttiksen eri versioilla."
No ei kyllä ole. Suorituskykyä kun halutaan lisää niin halutaan kevennettyjä komponentteja mutta sitten taas monet muut jutut menevät rikki kun ovat riippuvaisia raskaampien komponenttien ominaisuuksien kanssa.
"Jos koodi pysyy avoimena niin miten kilpailu katoaisi, vaikka käyttöjärjestelmä olisi yksi ja sama?"
No jos organisaatio X saa tuloja paremmin kun heidän käyttöjärjestelmä hoitaa hommat paremmin kuin organisaation Y käyttöjärjestelmä. Ja mihin organisaation X käyttöjärjestelmän kehittäjät oikein vertaisivat omaansa jos ei ole vertailukohtaa?
"Nykyinen tuhansien eri distrojen määrä tekee vain haittaa kehitykselle, koska kukaan ei jaksa sen syvemmin keskittyä mihinkään."
Mitkä hiton tuhannet?
Enemmän ei aina ole parempi.
Mutta aina parempi kuin liian vähän.