Eli meillä tilanne päällänsä jossa lapsen 8kk isä on päihdekuntoutuja ja palaamassa kotiin hoidosta. Tähän syssyyn herra päätti myös lopettaa avoliittomme ja suhteemme.
Koko avoliittomme ajan miehellä on ollut kova alko-ongelma joka lapsen syntymän jälkeen muuttui ainoastaan huonompaan suuntaan. Lapsen syntymän jälkeen mies on ollut yhteensä n. 2kk omilla reissuillaan eikä ole myöskään taloudellisesti pystynyt olemaan mukana lapsen hoidossa.
Lastenvalvojan aika on lokakuussa ja sitä ennen ilmeisesti meidän pitää keskenään sopia lapsen tapaamiseen liittyvät asiat. Itse on henkilöä tahdo tavata ja sen vuoksi tapaamiset aiheuttavat nyt hiukka ongelmia. Meillä olemassa kuitenkin yhteishuoltajuus.
Mitkä oikeudet isällä on nyt tavata lastaan? Paljonko on riittävästi yms.? En halua antaa lasta vielä isälleen yksin koska hänellä ei ole kämppää yms. enkä pysty tapaamisilla varmistamaan että lapsi saisi kaiken tarvittavan hoidon mutta en enää myöskään halua miestä kotiini eli meidän entiseen yhteiseen kotiini.
Koko avoliittomme ajan miehellä on ollut kova alko-ongelma joka lapsen syntymän jälkeen muuttui ainoastaan huonompaan suuntaan. Lapsen syntymän jälkeen mies on ollut yhteensä n. 2kk omilla reissuillaan eikä ole myöskään taloudellisesti pystynyt olemaan mukana lapsen hoidossa.
Lastenvalvojan aika on lokakuussa ja sitä ennen ilmeisesti meidän pitää keskenään sopia lapsen tapaamiseen liittyvät asiat. Itse on henkilöä tahdo tavata ja sen vuoksi tapaamiset aiheuttavat nyt hiukka ongelmia. Meillä olemassa kuitenkin yhteishuoltajuus.
Mitkä oikeudet isällä on nyt tavata lastaan? Paljonko on riittävästi yms.? En halua antaa lasta vielä isälleen yksin koska hänellä ei ole kämppää yms. enkä pysty tapaamisilla varmistamaan että lapsi saisi kaiken tarvittavan hoidon mutta en enää myöskään halua miestä kotiini eli meidän entiseen yhteiseen kotiini.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Soita sossuun ja kysely neuvoja sieltä. Vaikka tämä on yleinen palsta, niin joskus ärsyttää nämä tällaisten naisten itkut juopoista miehistä ja haukkumiset. Itsehän olet hänen kanssaan lapsen tehnyt (eikä varmaan yhtäkkiä ruvennut juomaan) ja silloin hänelläkin pitäisi olla joitain oikeuksia.
Miettikää nyt hyvät naiset joskus aivoillannekin, kun alatte lapsia tekemään. Tällaiset tuuliviirityttöset pilaavat meidän muidenkin naisten mainetta!
Niin, on toki vitun tyhmää tehdä lapsi juopon kanssa, osoitetaanpa kaikki syyttävällä sormella tyhmää naista joka valitsi huonosti lapsensa isän.
Mutta ei koskaan nimitellä tyhmäksi sitä ihmistä joka menee ja lisääntyy, vaikkei itsestäänkään pysty huolehtimaan. Sitä joka haluaa lapsen, mutta ei ole valmis lopettamaan juomistaan. Sitä, joka saattaa lapsen tähän maailmaan, mutta oma napa onkin tärkeämpi ja lapsesta huolehtiminen jää yksin toisen harteille. Juuri sitä luuseria, joka haluaa lapsen, hankkii lapsen, huomaa että lapsi onkin rajoittava tekijä dokaamisen ja muun suhteen, jättää lapsen toisen vastuulle ja jatkaa rellestämistään. Häntä ei toki sovi syyttää tyhmäksi, vastuuhan on tottakai sillä toisella joka loppujen lopuksi kantaakin kaiken vastuun yksin.
Mietipä sinäkin joskus aivoillasi, miksi tällaisissa tapauksissa pidetään sitä miehen kelvottomuutta ikäänkuin luonnonvoimana, jolle nyt vain ei mahda mitään ja pidetään sitä naista typeränä kun ihan itse meni ja valitsi? Eikö sinusta olisi lainkaan paikallaan peräänkuuluttaa näiden kaljoittelevien ikiteini-isien vastuuta, vai onko todellakin niin ettei heiltä sellaista voikaan vaatia? Että jos miehestä ei olekaan isäksi, naisen ei sovi valittaa, koska eihän nyt mieheltä voi mitään vastuunkantoa ja aikuisuutta odottaa? Niinkö?
Vähän sama kuin pusikoissa piileksivät pervertit, vaimonhakkaajat ja muut sontaläjät, kukaan ei koskaan päivittele mikä vittu sellaisia friikkejä vaivaa, vaan osoittelevat sormi jäykkänä heidän kansaan tekemisiin joutuneita naisia, että tyhmä nainen, miksi menit pimeällä puistoon ja vielä tyhmempi, miksi menit naimisiin väkivaltaisen mulkun kanssa. Kukaan ei kuitenkaan päivittele että mikä vittu sitä Perttiä vaivaa kun puskissa runkkailee tai miksi Paavo on niin mulkku että hakkaa akkaansa. Tottakai on suotavaa käyttää tervettä järkeä kaikissa tilanteissa, mutta eihän se nyt kovin terve näkökulma ole, että asioita pohditaan aina siltä kannalta miten nainen olisi voinut pahan välttää ja jos ei välttänyt niin voi voi. Että miehet nyt vain ovat sellaisia, eikä sille mitään voi ja sitten keskitytään taas nimittelemään miehen takia kärsivää naisihmistä tyhmäksi. Olishan sen nyt pitänyt tietää paremmin, eikö niin?
Siis naisethan (eivät ne juopot miehet) täällä kirjoittavat ja pyytävät sääliä kanssasisariltaan. Siksi heitä mollataan. ja juttujen perusteella syystäkin.
1. Jos kertoo miten asiat ovat, onko se säälinpyytämistä?
2. Jos asiat ovat niin huonosti että säälittää, onko se mollaamisen aihe?
3. Onko ikävään elämäntilanteeseen päätynyttä ihmistä syytä mollata?
4. Sopiiko kamalista ex-vaimoista valittavia etäisiä mollata, koska he kirjoittavat täällä miten heitä sorsitaan?
5. Uskotko sinä että jokainen alkoholisti/vaimonhakkaaja/narkkari/mielenterveyspotilas on sitä jo syntyessään, ja siten mahdollinen kumppani saa mitä tilaa jos tällaisen kanssa liittoon ryhtyy?
Tilanteessa, jossa ei ole voimassaolevaa tapaamissopimusta EI siis ole juridessa mielessä myöskään vanhemmilla oikeuksia tai velvollisuuksia tapaamisten järjestämiseen - tietysti lapsen oikeus tavata molempia vanhempiaan ei saisi jäädä vanhempien riidan jalkoihin. Kyseessä kuitenkin noinkin pieni lapsi, joka saattaa nopeastikin vieraantua, jos tapaamisin tulee pitkiä taukoja. Luulisin, että paras tapaamismalli olisi tiuhaan tapahtuvat lyhyet (muutaman tunnin kerrallan esim. parina päivänä viikossa?) tapaamiset, varsinkin jos vielä imetät. Näin ainakin meillä toimi!
Olen itse aikoinaan ollut täysin samanlaisessa tilanteessa ja itse ratkaisin asian viemällä lapset (toinen vauva ja toinen päiväkoti-ikäinen) tapaamaan isäänsä johonkin julkiseen paikkaan (kahvila, hampurilaisravintola tms.), sillä kuten sinäkään en myöskään minä halunnut tapaamisten tapahtuvan omassa kodissani (alkuun yritettiin, mutta jatkuva riitely pakotti muuttamaan tapaamispaikan). Lastenvalvojan luona tehtävään sopimukseen on täysin mahdollista kirjata tapaamispaikka, joka voisi olla esim. isovanhempien luona ja asteittain pitenevät tapaamisten kestot suhteutettuna lapsen ikään (toimi meillä). Itse jouduin tällaisen mallin toteuttamaan, koska lasten isän raittiudesta ts. lasten turvallisuudesta ei mitään takeita ole, jos kyseessä pahasti alkoholiongelmainen. Lastensuojelun kanta on asiaan se, ettei lasta tarvitse eikä saakaan luovuttaa tapaamiseen, mikäli tapaaajavanhempi on päihtynyt. Nämä on hankalia juttuja; etä voi sitten riitauttaa oikeuteen asti, että olet tapaamisen estänyt. Rankempi malli (kaikille osapuolille) on ns. valvotut tapaamiset, minkä käsittääksen saa vain oikeuden päätöksellä vain jos on näyttöä väkivaltaisuudesta tms.
Muista kuitenkin, että lapsen etu on tärkein! Voimia :)
Niin ja sitten vielä ihmetellään, miksi lapsiraukat häiriintyvät ja ovat kaikin puolin tasapainottomia!!! Jos tällaiset ihmiset "kasvattavat" lapsia, mitä voi odottaa? Ainakin todennäköisesti lastensuojelulle taas lisää hommia!
Eikä tuo ole ainoo tapaus, täälläkin kun lukee näitä aloitukisa tai vastauksia, niin on hurjaa tarinaa. Jos paikkansa pitää, niin on lapsen elämä todella vaikeeta nyky yhteiskunnassa. Sanoisinko enemmän kuin vaikeeta.. järkyttävää..
Jaa nyky yhteiskunnassa??Kyllä se on ollut vielä huonompaa takavuosina. Tolloin 50-60 luvulla kun olin lapsi/nuori, lapset ei olleet minkään arvoisia, perhe ulkoili säännöllisesti kun isäpuoli (meillä) haki milloin kirvestä milloin puukkoa ja sanoi tappavansa kaikki eikä se katsonut kelloaikaa, yölläkin juostiin ulos ja talvella naapuriin kovaa kun oli kylmä. Hakkasi äitiä ja meitä lapsia, silloinen lastensuojelu ei tehnyt elettäkään, koska monessa perheessä oli se sama ongelma, mies joi tilipäivänä ja perhe kärsi. Veljeni ja mun isä ei saanut meitä ollenkaan tavata ei ollut olemassakaan tapaamissopimuksia. Äiti oli kärsivä nössö joka ei koskaan uskaltanut jättää kyseistä hirviötä, joka oli hirviö myös omille (2) lapsilleenkin. Minä lähdin maailmalle 15vuotiaana eikä kukaan perään huudellut. Onneksi oli rakas tätini jonka luo alkuun muutin ja kävin töissä silloin 15 vuotias teki töitä. Silloin perheet oli yhdessä oli sitten millainen helvetti hyvään ja naiset tietty kärsivät hiljaa, lapset oli usein vaan välttämätön "paha". Mutta tottakai oli myös hyviä avioliittoja ja lapsia kohdeltiin hyvin. Muuttuko koskaan mikään,lapset on aina olleet ja kai tulevat olemaan se kärsivä osapuoli erotilanteissa ja perhehelveteissä. Nyt on vaan muuttunut se, että nainenkin voi olla se joka järjestää sen perhehelvetin.
Noissa puitteissa noin pieni lapsi ei mene isän matkaan minnekään.
Sanot että voi tavata luonasi, tai jos liian hankalaa niin sitten vaadit että hän etsii tapaamispaikan joka valvottu (ulkopuolinen valvoja, huolehtii lapsen eduista). Mieluusti tämä kaikki kirjallisesti tms todistettavasti jälkikäteen.
Kun lapsi isompi ja miehen alkoholismi todistetusti hallinnassa sekä asunto yms asiat kunnossa niin sitten voisi pikkuhiljaa ottaa lasta mukaansa, huom. pikkuhiljaa eli porrastetusti. Noiden asioiden kuntoon saaminen voi kyllä kestää joten itse ehdottaisin tälle väliajalle tapaamispaikkaa (esim kunta/kaupunki järjestää joskus) jossa valvoja. Sinä pääset sillä aikaa asioillesi ja lapsi on turvassa ja tapaa isäänsä. Näistä kuluista yleensä huolehtii tapaava vanhempi ja jos exäsi on ns. normialkkis niin muutaman kerran jälkeen lopettaa tapaamiset. Mutta olet siis tehnyt osuutesi eli tarjonnut tapaamisia. Ja tapaamispaikan varaamisen huolehtii myös tapaava vanhempi.
Lastenvalvojalla voit noihin samoihin perustella. Samalla voisit vaatia yksinhuoltajuutta lapsesta, perusteella ettei isän elämä ole kohdallaan joten lapsenkaan asioista ei pysty huolehtimaan. Jos näihin ei suostu niin sitten on isän tehtävä lähteä vaatimaan tapaamisia eli saattaa asia oikeusteitse eteenpäin. Yleensä alkoholisoituneet eivät tätä jaksa vaan antavat olla.
Parempi lapselle ettei ole alkkiksen poljettavana, voithan sinä hakea hänen elämäänsä jonkinlaista kunnollista miesmallia.
Puhut järkeviä ja rauhoitti kyllä minunkin mieltä kun tulin tätä ketjua lukemaan. Minulla taas tilanne että lapsi muutaman kuukauden vanha, isä vankilassa ja isyyttä ei tunnustettu..
Isä on päihderiippuvainen, menee siis huumeet, viina ja lääkkeet. On itsetuhoinen ja väkivaltainen. Jatkuvasti poliisien kanssa tekemisissä. Nyt sitten haluaa tunnustaa isyytensä, enkä minä sitä voi estää. Tiedän että saan yksinhuoltajuuden vaikka nyt isyytensä vankilasta käsin tunnustaa.. minä kyllä toivoin että tuota ei tekisi. Mutta mitkä ovat hänen oikeutensa tunnustuksen jälkeen lapseen ?
Hän on mm. uhannut odotusaikana vievänsä lapsen toiseen maahan, hänellä on lähestymiskielto minuun..Lapsi on hänelle varmasti tärkeä mutta myös kuvitelma että pystyy lapsen varjolla palaamaan minun elämääni..
Mikä teitä keskenkasvuisia? naisia vaivaa, mennä nyt tekemään lapsi, jonka
”...isä vankilassa ja isyyttä ei tunnustettu.. Isä on päihderiippuvainen, menee siis huumeet, viina ja lääkkeet. On itsetuhoinen ja väkivaltainen. Jatkuvasti poliisien kanssa tekemisissä....”
Tutkimusten mukaan alttius päihderiippuvaisuuteen periytyy, esm. alkoholismi. Ei tietenkään suoraan mutta alttius siihen siirtyy vanhemmalta lapselle.
Myöhäistähän se on nyt katua tietysti. Toivon lapsellenne turvattua ja ylimääräisistä huolista vapaata lapsuutta.
No kuule isä ei tuolloin ollut vankilassa. Luuletko että itse nautin tilanteesta jossa olen. Olen kunnon kansalainen, töissä käyvä ja veronimaksava, enkä muuten mikä kakara. Ehkä luonteeseeni vain kuuluu olla toiveikas toisen suhteen, että kyllä hän tapansa muuttaa ja uskoa hänen puheisiinsa. Niin myönnän olevani sinisilmäinen.
Kaikkea en tiennyt kun raskaaksi tulin, mutta en olisi keskeytystä tehnyt mistään hinnasta.
Lapsi on mitä ihanin enkä häntä kadu !
Lapseni saavat kyllä turvatun elämän ja rakkautta heiltä ei puutu.
Käsittääkseni voit kieltäytyä isyystestin teosta. Silloin tunnustus on epävirallinen, kun ette enää ole suhteessa. Täällä tavoin tosin menetät lapsesi yhteyden mahdolliseen toiseen sukuun sekä eläkkeeseen isän mahdollisesti kuollessa lapsen ollessa alle 21 v. Elatustuki tulee kuitenkin sosiaalihuollosta tai kelasta. Koska kerran kiven sisässä istuu.
Mistä näitä äitejä tulee? Kuljetaan kuin Liisat Ihmemaassa ja elätellään toiveita siitä, että esim. joku alkoholiongelmainen muuttuu kuin taikasauvan heilautuksesta vauvan tultua maailmaan. Sitten aletaan parjata miestä. Oletetaan, että me palstalaiset pystymme ottamaan kantaa ventovieraiden ihmisten asioihin tuntematta teitä. Oletetaan, että täällä pitäisi nyt sitten haukkua isää vaikkapa juopoksi. Millainen emäntä sinä itse olet? Mistä me voimme tietää, vaikka olisit ihan kaheli? Hyvä esimerkki suomalaisesta sosiaaliholhouksesta, jossa asiakas saa olla vastuuton omaan elämäänsä. Syy on aina jossain muualla mukamas.
"esimerkki suomalaisesta sosiaaliholhouksesta, jossa asiakas saa olla vastuuton omaan elämäänsä. Syy on aina jossain muualla mukamas. "
Kuten vaikkapa nyt siinä äidissä, sehän se tyhmä oli kun meni ja valitsi huonon isän lapselleen. Syyhän ei koskaan ole siinä itse juopossa, eihän?
No kukaan ei väittänyt, etteikö syy olisi myös miehessä, mutta kyllä se tuntuu tietynlaisilla naisilla näin menevän, että aina haksahdetaan johonkin onnettomaan tyyppiin kerta kerran jälkeen. Jos on ollut alkoholistimies, niin eron jälkeen tulee hetken päästä taas uusi alkoholisti. Et voi väittää vastaan? Mietipä. Kyllä terveen järjen ja itsetunnon omaava nainen kiertää rentut jo kaukaa, eikä tule sitten tilannetta, että joutuu syyttelemään muita omista valinnoistaan. Kyllä omaan tilanteeseen voi myös vaikuttaa.
Kehitys on menossa parempaan suuntaan, äitiautomaatti ei ole enään tabu.
Tasa-arevoa venhemmuuteen - isä pois paitsiosta projekti.
Eroauttamisopas ammattilaisille, isä näkökulmasta.
http://blogit.lamk.fi/tero-blogi/
---
Edellisessä linkissä on hyvä uusia aiheita.
Ammattilaisten verkostoituminen avuksi huoltajuusriitojen selvittelyssä.
http://blogit.lamk.fi/tero-blogi/2010/09/07/ammattilaisten-verkostoituminen-avuksi-huoltajuuskiistojen-selvittelyssa/
----
Onko joku juopon kanssa suhteessa ollut nainen nyt syytellyt muita omasta valinnastaan?
Ja oletko sinä sitä mieltä että tervejärkinen nainen ei rentun kanssa suhteeseen päädy? Näinollen siis kaikki alkkiksen kanssa suhteilleet eivät ole tervejärkisiä eivätkö omaa tervettä itsetuntoa? Että se alkkishan on alkkis, on aina ollut ja tulee aina olemaan, eikä sille mitään mahda ja sellaisesta välittävä ei ole terve? Sanotko tuon myös kasvotusten ihmiselle joka on kaksi vuosikymmentä ollut liitossa miehen kanssa, joka oli alttarilla aikanaan raitis, mutta vuosien saatossa muuttui. Kaikkihan me muutumme, jotkut huonompaan suuntaan. Ja päteekö tämä "sitä saa mitä tilaa"-ajattelutapa myös toisinpäin? Ne miehet jotka ovat erehtyneet narsistisen despoottinaisen kanssa yhteen saavat myös syyttää itseään ongelmistaan? Eihän tervejärkinen mies epätasapainoiseen naiseen sekaannu?
Olen nainen, enkä ole koskaan seurustellut alkkiksen kanssa. Enkä seurustele.
Vastaan tähän kyhyesti, että tapaaminen EI ole isän, vaan lapsen oikeus. Ja jos koet, että isä ei pysty olemaan turvallinen vanhempi tapaamisten aikoina, sinun kannattaa lyödä faktat pöytään ( ei asuntoa, juomiskäyttäytyminen jne) Uskoisin, että lastenvalvoja laittaa tapaamiset valvotuiksi, jotta lapsen turvallisuus voidaan taata.
Jokainen tekee virheitä, pääasia on se, että oppii tekemistään virheistä. Ole sinä nyt se vastuullinen aikuinen, johon lapsi voi turvautua! :)