Luin neuvolasta saamaani tulevalle isälle suunnattua opasta. Oppaassa vihjataan, että tällaiset isät ovat huonompia kuin pitkän isyysloman pitävät. Onko asia tosiaan näin? Olen pitänyt itsestäänselvyytenä, että en aio pitää pitkää isyyslomaa. Väite on suoraan sanottuna luokkaava, koska pidän isyyttä kunnia-asiana.
Olen vastikään valmistunut yliopistosta ja saanut hyvän aseman työpaikallani. Haluaisin hoitaa hyvin työni, ja jos pidän kuukausien mittaisen isyysloman, poissaoloni työpaikalta vaatisi suuria järjestelyjä. Tiedän, että työnantajani suostuisi järjestelyyn, mutta tajuntaani on iskostunut mielikuva isästä perheen pääasiallisena elättäjänä, eikä kokopäiväisenä lastenhoitajana. Minulla on kuintekin illat ja viikonloput aikaa lapselle ja lähipiiristämme saa hoitoapua kun olen viikolla töissä.
Olen vastikään valmistunut yliopistosta ja saanut hyvän aseman työpaikallani. Haluaisin hoitaa hyvin työni, ja jos pidän kuukausien mittaisen isyysloman, poissaoloni työpaikalta vaatisi suuria järjestelyjä. Tiedän, että työnantajani suostuisi järjestelyyn, mutta tajuntaani on iskostunut mielikuva isästä perheen pääasiallisena elättäjänä, eikä kokopäiväisenä lastenhoitajana. Minulla on kuintekin illat ja viikonloput aikaa lapselle ja lähipiiristämme saa hoitoapua kun olen viikolla töissä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
pitää paikkansa.Isyysloma on 3 viikkoa,ei sinun ura kärsi siitä pätkääkään.Vaimosi sen sijaan arvostaisi kotona oloa kun on juuri lapsen maailmaan puskenut.Toiset isät jäävät jopa hoitovapaalle ilman että ura kärsii.Se on arvokysymys,tuskin sinä vuosien päästä muistelet että jees olipa mahtavat kolme viikkoa töissä silloin mutta jos jäät isyysvapaalle niin varmasti muistelet lämmöllä kyseistä aikaa.
En tunne ketään isää, joka olisi katunut aikaa, jonka oli pois töistä viettääkseen aikaa lapsensa kanssa.
Oma mieheni piti 3:n viikon isyysloman (jonka senkin piti 4:ssä osassa) lisäksi 6:n viikon isäkuukauden, jonka aikana itse olin töissä. Rahallisesti tämä ei ollut kannattavaa, mutta isälle ja lapselle aika oli korvaamatonta.
no isäthän ei voi tehdä kuin väärin, ainakin niitten oppaiden mukaan :D Vähän matkaa jotain läpyskää joskus luin ja hermo meni..."kuinka rakennat vauvanhoitohuoneen" jne. haistakoon paska. Ite oon työttömänä just "sopivasti", ja tässä porukalla 5 viikkoa oltu 24/7. Ei muuten pitemmä päälle ole sekään hyvä vaihtoehto, alkaa seinät kaatumaan päälle. Toki sitä voi enempi auttaa äitiä, että onhan se toisaalta ihan hyvä. Teette niinkun parhaalta tuntuu, ei se lapsi siitä mitään juuri välitä....mutta pääasia et äiskä jaksaa jotenkin.
Me oltiin just kotona koko perheen voimin vastasyntyneen kanssa reilut 6 viikkoa, miehen kesäloma ja isyysvapaa, eikä yksikään seinä pyrkinyt kaatumaan päälle. Miestä harmitti lähteä töihin ja 8-9 tunniksi eroon lapsesta, vaikka työstään nauttiikiin.
niin, ikävä kyllä iskee itellenikin jo parin tunnin eron jälkee :D kunhan vähän aikaa saa olla omineen...vielä kun äidille sais järjestettyä enempi omaa aikaa.
Mikä on hyvä isä? Tuskin sinun isyysvapaiden pitämättömyytesi vaikuttaa mitenkään siihen oletko hyvä isä vai ei. 3 viikon kotonaololla ei pelasteta seuraavaa 20 vuotta.
Mutta äitinä minun pitää kyllä sanoa, että jos minun mieheni pitäisi itsestäänselvyytenä, ettei aio kolmen viikon isyysvapaata pitää koska pitää itseään perheen pääasiallisena elättäjänä niin haistakoot.... Sen verran tärkeää on miehen tuki ensimmäisinä viikkoina. Ei se yritysmaailma kolmesas viikossa metsään mene, saahan sitä kesälomatkin pitää käsittääkseni.
Isäkuukausi on taas mielestäni järjestelykysymys ja toteutettavissa ihan kutenmiten kukanenkin haluaa. Hyvä tilaisuus monessa perheessä isällekin olla vastuussa lapsesta. Meillä isäkuukausia ei vietetty. Isä on saanut vastuuta lapsesta ihan roppakaupalla siinä vaiheessa, kun lähdin töihin ja vuorotellen ollaan oltu muksun kanssa kotona kaksin. Vaikka kyllä muutamalle isukille tekisi hyvää jäädä kuukaudeksi kotiin katsomaan, ettei se mamman elämä ole ollut "no sähän vaan oot kaikki päivät, kyllähän sinä ehdit", "ai oot ollu koko viikon ilman aikusta seuraa, no säähän oot vapaalla", "miten niin et voinut laittaa ruokaa, kun vauva huusi"....
isyyslomaviikoista rahaa saa.Ja olet lapsen isä etkä lastenhoitaja! Luulen kyllä että kun vauva syntyy ajatuksesi muuttuu.Sanot että haluat hoitaa työn hyvin,varmaan haluat hoitaa isyydenkin hyvin.
Jes näillä eväillä tervemenoa avioeroon ja ulos lapsesi elämästä.
Sulla ei näemmä ole mitään tuntumaa siitä mitä isyys todellisuudessa on mutta tulet sen kyllä näkemään jos tosiaan lapsen saatte. Elämä opettaa.
Kyllä itselleni ainakin oli isän tuki alussa ihan korvaamatonta. Alussa vauva oli rinnalla koko ajan, itsellä hormoonien takia tunteet ihan pinnassa ja pienikin vastoin käyminen oli ihan maata kaatavaa, lisäksi vielä unen puute tähän päälle sekä se, että kaikki oli ihan uutta esikoisen kanssa...
Äiti on alussa niin kiinni siinä vauvassa, että lykkää omat tarpeensa sivuun kuten ruoan syömisen ja juomisen ja jopa vessassa käymisen. Itseltäni ainakin olisi jäänyt lämmin ruoka syömättä, jos minun olisi se muka itse pitänyt jossain välissä ehtiä tehdä (Ne vastasyntyneet kun ei oikeesti vaan nuku, ainakaan meidän tapaus) Myös henkinen tuki on erittäin tärkeää ja se on ihan eri asia onko sitä tukea siellä kotona antamassa isä vai anoppi.
Onhan se oman lapsen syntymä myös isälle ainutlaatuista ja elämän mullistavaa aikaa. Isyysloman voi pitää myös pätkissä, jos tuntuu, että kolme viikkoa isyyslomaa putkeen on liian pitkä aika. Esim kaksi viikkoa heti vauvan syntymän jälkeen ja viikko joskus myöhemmin tai vielä lyhyemmissä pätkissä. Mutta suosittelen kyllä loman pitämistä, ei se työpaikka siihen kaadu, että olet sieltä pois.