Tämä väite on kieltämättä päinvastainen siihen nähden, mitä joku ahkera kokopäivätoiminen ale-kirjoittaja täällä mesoaa. Mutta väitteelleni on vahva tuki.
Oheisessa linkissä kirjoittaja on laskenut, että kahden prosentin korkojen nousu nostaisi lainanhoitokuluja vain reilu 10%. Eli sadan tonnin lainan kuukausimaksua netossa vain 560 euroon 500 eurosta, jos maksuaika on esim. 20 vuotta.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000012&posting=22000000003637942
Jos korot nousevat noin paljon (2%), tarkoittaa tämä sitä, että talous on kovassa nousussa ja palkansaajien sekä yrittäjien nettotulot kasvavat rajusti, paljon enemmän kuin tuon korkojen nousun vaikutus on heidän lainanhoitomenoihinsa. Tästä taas seuraa se, että asuntojen hinnat nousee, koska ihmisten ostovoima on suurempi korkeammista koroista huolimatta.
Oheisessa linkissä kirjoittaja on laskenut, että kahden prosentin korkojen nousu nostaisi lainanhoitokuluja vain reilu 10%. Eli sadan tonnin lainan kuukausimaksua netossa vain 560 euroon 500 eurosta, jos maksuaika on esim. 20 vuotta.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000012&posting=22000000003637942
Jos korot nousevat noin paljon (2%), tarkoittaa tämä sitä, että talous on kovassa nousussa ja palkansaajien sekä yrittäjien nettotulot kasvavat rajusti, paljon enemmän kuin tuon korkojen nousun vaikutus on heidän lainanhoitomenoihinsa. Tästä taas seuraa se, että asuntojen hinnat nousee, koska ihmisten ostovoima on suurempi korkeammista koroista huolimatta.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Uskon, että korkojen noustessa ihmisten halukkuus ostaa asunto pienenee ja se taas vaikuttaa myyntiaikojen venymiseen, mikä taas vuorostaan pidemmällä aikavälillä laskee hintoja, reaalihintoja, siis.
Korkojen nousulla on myös psykologinen merkitys eli aletaan varovaiseksi ja siirretään päätöstä asunnon hankkimisesta eteenpäin. Ja tämä taas vaikuttaa pidentävästi myyntiaikoihin myöskin.
Katsopa tuo alla oleva linkki ja klikkaa vasemmalta "Euriborkorot/heliborkorot kk" eli siitä näkyy euriborkorot kuukausittain 1998-2004.
http://www.bof.fi/fin/5_tilastot/5.1_Tilastografiikkaa/ 5.1.2_korot/
Kuten huomaat, korot nousivat nopeasti 1999-2000, mutta asuntojen hinnat jatkoivat jo ennen sitä alkanutta kallistumistaan hyvää vauhtia.
Nämä korkojen nousupuheet ja varsinkin alepuheet vaikuttavat hetkellisesti asuntokauppaan, mutta loppujen lopuksi eniten vaikuttaa se, millaisiin lainanhotokuluihin ihmisten rahat riittävät. Talouden noustessa niin paljon, että on varaa jopa 2-3 prosenttiyksikön korkojen nostoon, ihmisten nettotulot ja ostovoima kehittyvät enemmän mitä nettolainanhoitomenot nousevat. Se ei ole uskon asia, vaan siitä on näyttöä. Katto tulee vastaan sitten, kun vanhojen asuntojen hinnat (riippuen tietysti asunnon iästä/kunnosta) tulevat riittävän lähelle rak. kustannuksia, jolloin uudisrakentaminen alkaa olla houkuttelevampaa kuin vanhan osto. Puheet siitä, ettei uudisrakentamisen hinnoilla olisi vaikutusta, ovat puppua. Olen seurannut asuntomarkkinoita vuosikymmeniä ja järjestään aina, kun uudisrakentaminen elpyy ja uudet asunnot menevät kaupaksi, hilaa se vielä lisää vanhojen hintaa ylöspäin, koska uusien hintaa käytetään vertailukohtana. Jos ero uusiin on suuri ja uudet käy silti kaupaksi, käytetyt hilautuu perässä lähemmäs.
Hyvin todennäköisesti tulemme seuraavan kahden vuoden aikana todistamaan noin viidestä kymmeneen prosentin vuotuisen asuntojen hintojen nousun. Lukuunottamatta 90-luvun alun koko talouden romahdusta, jota ei siis ole nyt näköpiirissä minkään alueen osalta, niin nämä ekonomistien tai muiden norsunluutornitarkkailijoiden kommentit ovat säännönmukaisesti ruokkineet hintojen nousua. Jos kommentit ovat olleet negatiivisia, niin markkinat ovat vähäksi aikaa seisahtuneet, mutta sen jälkeinen hintahyppy on ollut yleensä aika merkittävä. Eli järkevä ihminen ostaisi nyt, kun saisi halvalla. Mutta asuntoasioissa vain valitettavan harvat toimivat järkisyiden mukaan. Mutta kukin syyttäköön sitten vain itseään.
Jahas, eikun sitä rajua palkankorotusta odottelemaan. Jokainen kysyköön itseltään montako kertaa on saanut rajun palkankorotuksen, talouden syklien perusteella sen pitäisi tulla noin viiden vuoden välein.
http://www.pardia.fi/pardia/palvelutiedot/tilastotietoja/ansiotasoindeksi.html
niin, missä ne rajut korotukset ovat. Eiköhän noihin sarjoihin mahdu niin korkeaa kuin matalaakin korkoa ?
Ansiotason kasvu viiden prosentin luokkaa/vuosi 99-2002. Keskituloisella se tekee 150€/kk netto. Se on kolme kertaa enemmän, mitä kahden prosenttiyksikön nousu nostaa sadan tonnin lainanhoidon nettokuluja/kk, jos laina-aika on kiinteä 20 vuotta. Jää siis satanene enemmän käteen vielä kuussa.
Mun palkkani on ainakin nousut rajusti viimeisten viiden vuoden aikana. Noin kaksinkertaistunut.
tuolla ajanjaksolla euribor huiteli päälle 5:ssä prosentissa, ja inflaatio suunnilleen kahdessa; palkan reaalikasvu siis 3% joka ei päässä laskettuna riitä kompensoimaan kasvaneita lainanhoitokuluja (3:n prosentin koronnousu lisää kuukausittaisia lainanhoitokuluja kolmisenkymmentä %)
No, näitä laskelmia voi tehdä taaksepäin ja olla jälkiviisas, kukaan ei tulevaisuutta pystyne ennustamaan ja jos pystyy ei taatusti sitä tietoa ilmaiseksi täällä jaa.
Näkemyksiä on yhtä monta kuin niiden antajia, kansantalouden tasolla bkt:n kasvu kieltämättä lisää kokonaistuloja ja nettovarallisuutta, mutta ongelmana lainanhoitoon liittyvissä asioissa on ehkä se että lisätulot eivät jakaannu tasaisesti. Tämä puolestaan johtaa osalla porukasta mahdollisesti ongelmiin lainojen hoitamisessa.
Täytyy lopetella tältä erää, kiitokset mielenkiintoisesta keskustelusta
Juu kyllähän se palkka voi nousta paljonkin, jos työkuva muuttuu.
Ehkä sinullakin on työtehtävät muuttuneet, vastuu kasvanut jne.
Mutta tuskin voit laskea sen päälle että palkka taas tupplaantuu seuraan 5 vuoden aikana. Ei ainakaan noin yleisesti keskimäärin kaikille.
Eikös ne yleiskorotukset ole parin prosentin luokkaa?
Nyt kuulemma saa varautua jopa palkan laskuun :(
Kun työnhinta täällä suomessa on korkeampi kuin muissa EU maissa (varsinkin uudet EU maat)
Johan ne uutisissa kertovat miten suomalaiset firmat siirtävät tuotantoaan Viroon :(
3% ansioiden realikasvu/vuosi lisäsi keskipalkkoja n. 45€/kk netto. Kun tätä jatkui esim. kolme vuotta, olivat inflaatiotarkistetut nettoansiot nousseet jo 135€/kk.
Kahden prosenttiyksikön nousu lainakoroissa nostaa esim. 100.000/20v lainanhoitomenoja vervähennyksellä oikaistuna (siis netossa) n. 60€/kk. Ja se ei nouse vuosittain. Niinpä tuo ansiotason kasvu vuosina 1999-2002 ylitti netossa kevyesti esimerkkilainalaskelman kasvaneet nettolainanhoitomenot.
Kuten tuossa toisessa keskustelussa kirjoitin, saattaa tämä koron nousu olla trendi?
Eli ehkä korko nousee 2% mutta jatkaa sitten nousua ja nousee viellä vaikka 4%,6%,8% prosenttiin?
En minä sitä tietenkään tiedä, mutta kuulemma näin voi olla.
Nyt lasket kokoajan että koron nousu on 2% (ehkä vuoden tähtäimellä) mutta että eletään nousukautta (pidempi kuin vuosi)
Eli laske pidemmällä aika jaksolla myös korko.
Tosin, en sano etteikö asunnot voisi kallistuakkin. Jos ihmisillä on töitä, he maksavat asuntojaan, ja kysyntä kasvaa.
Lama ja työttömyys se edellisen hinta romahduksen resepti taisi olla.
Tosin korkeat korot taisi olla monen pienyrittäjän konkurssin resepti, joka taas vaikutti varmaan myös työttömyyteen.
Joten arpapeliähän tämä on :(
Jos talous kasvaa kauemmin kuin vuoden, ei se tarkoita, että korot nousevat yhtä kauan esim. 2%/vuosi. Korkotasolla estetään talouden ylikuumenemista, mutta toisaalta tuetaan/elvytetään huonoa talouskasvua. 8% korko Euroalueella merkitsisi todella hurjaa talouskasvua, suorastaan talouden ylikuumenemista, siis myös sekä palkkojen ja hintojen kiivasta nousua. Samoin myös varallisuuden euromääräistä hintojen nousua -> myös asunnot.
90 -luvun vaihteeseen ei kannata verrata, silloin ei ollut euroalueen vakauttavaa vaikutusta mukana.
Maaliskuun lopussa 12 kk euribor 1.947, tämänpäivän noteeraus 2.426 ja mitä ovat asuntojen hinnat viimeisen kolmen kuukauden ajan tehneet? Mielestäsi ilmeisesti nousseet ja kaikki tilastot ovat väärässä kuten kansantaloustieteilijät aktiasta suomen pankkiin.
Vai, voisiko olla niin että sinun logiikassasi olisi jotain vikaa vai miksi markkinat käyttäytyvät juuri päinvastoin?
Asuntokauppa vetää henkeä, ei niinkään tuon hienoisen koronnousun vuoksi, vaan sen vuoksi että asuntomarkkinoiden ylikuumenemista on rummutettu koko kevät. Ihmiset ovat odottavalla kannalla jonkin aikaa. Ja eihän tämän korkonousun toista elementtiä, talouskasvua ole vielä paljon nähtävissä.
Otapa sellainen asia huomioon, että monet pankit ovat samojen omistajien käsissä, jotka ovat myös instituutionaalisia sijoittajia (esim. vakuutusyhtiöt), jotka ovat myyneet sijoitusasuntoja pois viime aikoina. He eivät ole aivan puolueettomia hillitsemispuheissaan, vaan odottavat tilaisuutta, esim. muutaman prosentin hintojen laskua, ostaakseen taas sijoitusasuntoja takaisin. Suuret tekijät pystyvät vaikuttamaan markkinoihin edukseen.
Joten älähän hätiköi. Nyt on asuntokauppaa hillitty paljon enemmän hirmuisella varoittelulla kuin koron nousulla. Eikä ole ensimmäinen kerta, kun tällaista on nähty. Jos/kun talouskasvu lähtee kunnolla käyntiin, kiihtyy myös asuntokauppa ja hinnat nousevat. Sellaistakin on nähty.
Hienoinen koronnousu ? Korkotaso on noussut neljänneksellä ! Tilastot kertovat vääjäämätöntä faktaa, ja sinä selität että asuntokauppa vetää henkeä... Toisena selityksenäsi on uskomaton institutionaalisten sijoittajien salaliitto asuntomarkkinoiden manipuloimiseksi.
Ei millään pahalla, mutta koron nousu vähentää kysyntää joka puolestaan heijastuu laskevina hintoina. Tämä on taloustieteellinen fakta, ja toimii myös asuntomarkkinoilla. Salaliittoteoriat ja asuntomarkkinoiden hengitys on mielikuvituksesi tuotetta.
" Ei millään pahalla, mutta koron nousu vähentää kysyntää joka puolestaan heijastuu laskevina hintoina. Tämä on taloustieteellinen fakta, ja toimii myös asuntomarkkinoilla. "
Ei ole fakta, etkä tiedä mistä puhut. Katsopas alla oleva linkki. Klikkaa vasemmalta kohtaa "Euriborkorot (heliborkorot), kk", niin näet viitekorkojen kehityksen 1998-2004.
http://www.bof.fi/fin/5_tilastot/5.1_Tilastografiikkaa/5.1.2_korot/
Kuten käppyrästä näet, viitekorot nousivat vuosina 1999-2000 2-2,5 prosenttiyksikköä. Sinun "faktana" esittämäsi väitteen mukaan tuolloin olisi pitänyt tapahtua reipasta hintojen laskua asuntomarkkinoilla, mutta katsotaanpas miten kävi;
http://www.tilastokeskus.fi/tk/hp/kiinteistot_okt.xls
Vuoden 1999 alusta vuoden 2000 loppuun mennessä esim. omakotitalojen realihinnat (korjattu indeksi) nousivat indeksiluvusta 109 indeksilukuun 118 eli noin 8 prosenttia. Näin siitäkin huolimatta, että korot nousivat jyrkästi melkein kaksi vuotta (2-2,5% yksikköä).
Sitten vuoden 2001 alusta vuoden 2002 loppuun ok-talojen realihinnat nousivat itse asiassa vain noin 6%, vaikka korot laskivat 2,5% yksikköä.
Miten tämä selittyy? No vuosina 1999-2000 korot todellakin nousivat noin 2,5% yksikköä, mutta myös talouskasvu oli nopeaa ja esim. pörssiosakkeet kehittyivät suotuisasti. Tämä nosti asuntojen realihintoja nopeammin kuin tätä ajanjaksoa seuranneena 2001-2002 tapahtuneen korkojen 2,5% yksikön laskun aikana. Siinä sinulle faktatietoa.
Pidätkö omakotitaloja edustavana näytteenä suomen asuntomarkkinoista ? Luulisin että vertailu kannattaisi tehdä vanhoista kerrostaloasunnoista joissa suomalaiset pääosin elelevät.
Halutulla segmentillä saamme aikaan vaikka minäkälaista tulosta, esim. hieman kärjistetysti "lama ei vaikuttanut Helsingin Kulosaaren merenrantatonttien hintoihin"
No jos otetaan koko asuntokanta tarkasteltavaksi niin vuosina 1999-2000, jolloin korot nousivat 2%:sta 5%:iin, nousivat asuntojen hinnat keskimäärin noin 15%. Vuosina 2001-2002, jolloin korot laskivat 5:stä 2,5:een, laskivat asuntojen hinnat keskimäärin 5%, aluksi nopeasti, sitten jääden polkemaan paikalleen ennen nyt pari vuotta jatkunutta nousua.
Eli alkuperäinen väitteesi siitä, että koron nousu automaattisesti laskisi asuntojen hintoja, ei pidä paikkaansa. Ylläolevan tarkastelun perusteella näyttäisi siltä, että talouskasvu on tärkeämpi vaikutin kuin korko.