Näytän yksinkertaisella matemaattisella menetelmällä laskettuna, kuinka paljon helpompaa on päästä ruotsinkielisenä opiskelemaan esim. kaupallisia aineita korkeakouluun, kuin suomenkielisenä.
Menetelmä on täysin teoreettinen ja siten se ei ota mitenkään huomioon opiskelijamateriaalia. Se ei kuitenkaan vähennä sen teoreettista arvoa, kuvaamaan suomenkielisen väestönosan epätasa-arvoista kohtelua verrattuna ruotsinkieliseen.
Ensin tutkitaan väestönosuudet kummallekin kiintiölle, jotka ovat noin:
Ruotsinkielisiä: 5%
Suomenkielisiä: 95%
Osuudet opiskelupaikoista mm. kauppakorkea (80%/20%) aloituspaikat.
Ruotsinkieliset 20%
Suomenkieliset 80%
Tästä saadaan laskettua aloituspaikkojen määrä suhteutettuna kansanosaan eli
suhteellinen osuus:
Ruots. 20% / 5% = 4
Suom. 80% / 95% = 0,842
Tämä tarkoittaa että suom.ruotsalaisilla on koko kansaan nähden 4-kertainen osuus. Suomenkielisillä alle 1,0 .
Totuus ei ole se, että verrataan suomenruotsalaisten opiskelijoiden määrää koko kansaan, vaan tarkoitus on verrata heidän osuuttaan suomenkielisiin. Se tapahtuu näin.
Suhteellisten osuuksien keskinäinen suhde:
4 / 0,842 = 4,751
4,751 tarkoittaa että suomenruotsalaisilla on kauppakorkeapaikkoja väestöpohjaan nähden 475% suurempi osuus kuin suomenkielisillä.
Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä 600% - 900% helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun. Tähän päälle tulevat heidän helpotetut mahdollisuudet hakeutua suomenkieliseen koulutukseen. Helsingissä käytännössä kaikki ruotsinkieliset pääsevät lukioon, kun suomenkielisiä jää n. 400 oppilasta/vuosi ilman lukiopaikkaa.
Ruotsinkielisillä ei ole pakollista kielikoetta suomenkielisiin kouluihin hakiessaan. Suomenkielisille taas on pakollinen ruotsinkielenkoe hakiessaan esim. Hankenille.
Opiskelijamateriaalien erot näkyvät seuraavassa linkissä.
http://www.saunalahti.fi/eiry/ruotsetu.html
Hakijat ja päässeet kauppatieteellisiin yksiköihin vuonna 2002
http://www.valmennusakatemia.com/tilastot.htm
Suomessa, joka on maailman ainoa suomenkielinen maa, ei ole yhtään suomenkielistä korkeakoulua tai yliopistoa.
Ruotsinkielisiä on useita mm. Hanken ja Åbo Akademie. Kaikki muut Suomen korkeakoulut ja yo:t ovat kaksikielisiä, eli ne ovat täysin avoimia suomenruotsalaisille. Suomenkieliset joutuvat erityiseen lisätenttiin hakiessaan ruotsinkieliseen kouluun.
Onko meillä on varaa tukea ruotsinkieltä, joka on maailmalla puhutumpi kieli kuin Suomi? Jos suomenkieli näivettyy, saamme syyttää siitä vain itseämme.
Suomalaiset ovat alistujakansaa, jotka vain uhoavat kännipäissään. Selvinpäin me sitten korkeintaan ollaan suut supussa ja mumistaan v..ttua. Näin tapahtuu, jos me tajutaan olla tuohtuneita jostain asiasta. Tavallisesti näinkään ei käy, koska täällä on aina kumarrettu ihailevasti vieraille kulttuureille. Kaikki ulkomainen on ollut suomessa ihailtavaa ja tavoiteltavaa. Ruotsissa on toisin, siellä mikään ulkomainen ei ole tavoiteltavaa ja parempaa kuin ruotsissa.
Ruotsalaiset ovat valloittajakansaa ja vielä tänä päivänä, alistuvat suomalaiset kärsivät siitä että Suomessa ei osata pitää puoliansa, tämä näkyy mm. pakkoruotsin muodossa.
En voi olla ylpeä isänmaastani jos suomenkieltä kohdellaan Suomessa toisarvoisesti, kuten nykyään vielä tehdään. (m.m. kaksikielisyyden vastustus kaikilla ruotsalaisalueilla, erityisesti Ahvenanmaalla, kielikiintiöt YO:ssa, ym.)
Toivon että kansanluonteeseen tulee muutos, kun kansa kansainvälistyy ja herää tästä satoja vuosia Suomea köyhdyttäneestä ja rasittaneesta alistumisesta.
HERÄTKÄÄ LÖKÄPÖKSYT! Suomalaisten kunnioitus on lähdettävä meistä itsestämme. Jos emme osaa vaatia ansaittua arvostusta niin silloin emme ole sen arvoisia.
Menetelmä on täysin teoreettinen ja siten se ei ota mitenkään huomioon opiskelijamateriaalia. Se ei kuitenkaan vähennä sen teoreettista arvoa, kuvaamaan suomenkielisen väestönosan epätasa-arvoista kohtelua verrattuna ruotsinkieliseen.
Ensin tutkitaan väestönosuudet kummallekin kiintiölle, jotka ovat noin:
Ruotsinkielisiä: 5%
Suomenkielisiä: 95%
Osuudet opiskelupaikoista mm. kauppakorkea (80%/20%) aloituspaikat.
Ruotsinkieliset 20%
Suomenkieliset 80%
Tästä saadaan laskettua aloituspaikkojen määrä suhteutettuna kansanosaan eli
suhteellinen osuus:
Ruots. 20% / 5% = 4
Suom. 80% / 95% = 0,842
Tämä tarkoittaa että suom.ruotsalaisilla on koko kansaan nähden 4-kertainen osuus. Suomenkielisillä alle 1,0 .
Totuus ei ole se, että verrataan suomenruotsalaisten opiskelijoiden määrää koko kansaan, vaan tarkoitus on verrata heidän osuuttaan suomenkielisiin. Se tapahtuu näin.
Suhteellisten osuuksien keskinäinen suhde:
4 / 0,842 = 4,751
4,751 tarkoittaa että suomenruotsalaisilla on kauppakorkeapaikkoja väestöpohjaan nähden 475% suurempi osuus kuin suomenkielisillä.
Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä 600% - 900% helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun. Tähän päälle tulevat heidän helpotetut mahdollisuudet hakeutua suomenkieliseen koulutukseen. Helsingissä käytännössä kaikki ruotsinkieliset pääsevät lukioon, kun suomenkielisiä jää n. 400 oppilasta/vuosi ilman lukiopaikkaa.
Ruotsinkielisillä ei ole pakollista kielikoetta suomenkielisiin kouluihin hakiessaan. Suomenkielisille taas on pakollinen ruotsinkielenkoe hakiessaan esim. Hankenille.
Opiskelijamateriaalien erot näkyvät seuraavassa linkissä.
http://www.saunalahti.fi/eiry/ruotsetu.html
Hakijat ja päässeet kauppatieteellisiin yksiköihin vuonna 2002
http://www.valmennusakatemia.com/tilastot.htm
Suomessa, joka on maailman ainoa suomenkielinen maa, ei ole yhtään suomenkielistä korkeakoulua tai yliopistoa.
Ruotsinkielisiä on useita mm. Hanken ja Åbo Akademie. Kaikki muut Suomen korkeakoulut ja yo:t ovat kaksikielisiä, eli ne ovat täysin avoimia suomenruotsalaisille. Suomenkieliset joutuvat erityiseen lisätenttiin hakiessaan ruotsinkieliseen kouluun.
Onko meillä on varaa tukea ruotsinkieltä, joka on maailmalla puhutumpi kieli kuin Suomi? Jos suomenkieli näivettyy, saamme syyttää siitä vain itseämme.
Suomalaiset ovat alistujakansaa, jotka vain uhoavat kännipäissään. Selvinpäin me sitten korkeintaan ollaan suut supussa ja mumistaan v..ttua. Näin tapahtuu, jos me tajutaan olla tuohtuneita jostain asiasta. Tavallisesti näinkään ei käy, koska täällä on aina kumarrettu ihailevasti vieraille kulttuureille. Kaikki ulkomainen on ollut suomessa ihailtavaa ja tavoiteltavaa. Ruotsissa on toisin, siellä mikään ulkomainen ei ole tavoiteltavaa ja parempaa kuin ruotsissa.
Ruotsalaiset ovat valloittajakansaa ja vielä tänä päivänä, alistuvat suomalaiset kärsivät siitä että Suomessa ei osata pitää puoliansa, tämä näkyy mm. pakkoruotsin muodossa.
En voi olla ylpeä isänmaastani jos suomenkieltä kohdellaan Suomessa toisarvoisesti, kuten nykyään vielä tehdään. (m.m. kaksikielisyyden vastustus kaikilla ruotsalaisalueilla, erityisesti Ahvenanmaalla, kielikiintiöt YO:ssa, ym.)
Toivon että kansanluonteeseen tulee muutos, kun kansa kansainvälistyy ja herää tästä satoja vuosia Suomea köyhdyttäneestä ja rasittaneesta alistumisesta.
HERÄTKÄÄ LÖKÄPÖKSYT! Suomalaisten kunnioitus on lähdettävä meistä itsestämme. Jos emme osaa vaatia ansaittua arvostusta niin silloin emme ole sen arvoisia.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Luuletko tosiaan, että ääliömäinen käyttäytyminen auttaa ajamaasi asiaa? Käyttäisit tuonkin eri keskusteluryhmien trollaamiseen kuluttamasi ajan vaikka opiskeluun, niin saattaisit itsekin päästä johonkin niiden tyhmien ruotsalaisten sijasta...
Hanki elämä. Olet pelle.
Tämähän ei ole mikään trolli vaan ihan täyttä asiaa. Me toisen asteen opetushenkilökunta täällä suomenkielisillä alueilla olemme samasta asiasta lähestyneet jopa opetusministeriä. Jakauma on ihan väristynyt.
Kirjoitat että kaksikielisiin yliopistoihin ei ole kielikoetta suomenruotsalaisille. Miten ihmeessä luulet että sinne pääsisi sisään osaamatta suomea? Luuletko tosiaan että suomea taitamaton hakee suomenkieliselle opintolinjalle? Ja sitten, kuka tahansa voi hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin. Riittää että osaa kielen. Ihan niin kuin suomenruotsalaiset osaavat kielen kun pyrkivät suomenkielisiin opetusohjelmiin.
"Ja sitten, kuka tahansa voi hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin. Riittää että osaa kielen"
suomenkielisillä on "hieman" erilainen tilanne. ruotsin opetus on käytännössä alkanut peruskoulun 7. luokalla (joissain tapauksessa pari vuotta aiemmin). suomenkielisten motivaatio ruotsinkielen opintoja kohtaan on valitettavasti minimaalinen. ruotsinkieliset (lähestulkoon kaikki) taas ovat asuneet ympäristössä, jossa suomenkieli dominoi. vähän sama juttu kuin jos asuu ulkomailla koko ikänsä, pakostahan sen kielen oppii.
itse olen hakemassa helsingin kauppakorkeakouluun tänä keväänä. teoriassahan jos jonain vuonna ko. oppilaitokseen hakee esimerkiksi vain yksi suomenruotsalainen, tämä henkilö pääsee sisään vaikka yhdellä pisteellä kiintiöiden ansiosta. onko tämä sinusta tasa-arvoa?
Kuule, jos johonkin paikkaan on vain yksi suomenkielinen hakija, sekin pääsee sisään :)
hoi:lla killeri vastaus!
Mieti vähän fsklahsa(tai mikä lienee) mitä typeryyksiä päästäs tekstiisi=)
sitä vaan meinasin et toisel puolel katua on se hanken (handelshögskolan) jonne pääsyprosentti on n. 40:n luokkaa (korjatkaa jos olen väärässä). jos jonain vuonna ruotsinkieliset suuntautuvatkin kokonaisuudessaan muutamaa tapausta lukuunottamatta hankeniin niin ne pari ylimääräistä ruotsinkielistä turistia voivat vain marssia käytännössä hkkk:hon halutessaan.. tämä tietenkin teoreettinen tilanne, mutta siltikin mahdollinen.
joku voi tähän sanoa et "no hae ite sinne hankeniin jos sinne on noin helppo päästä!". E:n kirjoittanut ruotsista, eikä sillä kyllä pitkälle pötkitä..
Niinhä se on, että E:llä ei suomalaisessa ruotsinkielisessä koulussa pitkälle pötkitä. Itse kirjoitin keskipitkästä ruotsista laudatur ja hankkiuduin sitten opiskelemaan Hankenille. Vaikeaahan se oli aluksi mutta kun alkoi jostain jotain tajuamaan asiat alkoi sujua. Kuitenkin kun huomaa millaista opiskelijamateriaalia on Hankenilla niin HUH HUH. Esim. HKKK:lle ei olisi mitään asiaa jollain neljä B:tä kirjoittaneella tyypillä. Hankenilla heitä löytyy vaikka kuinka monta. Tämän lisäksi Hankenilla on mm. Vaasassa oma sivutoimisto, johon käytännössä pääsee ilmoittamalla tulevansa (sisäänpääsyprosentti huomattavasti korkeampi kuin tuo 40%).
"Ja sitten, kuka tahansa voi hakea ruotsinkielisiin yliopistoihin. Riittää että osaa kielen."
Ja rajahan meneekin siinä kohtaa, että suomenkieliseen yliopistoon ei ruotsinkielisen tarvitse välttämättä osata suomea, kun taas esimerkiksi ÅA:ssa ruotsinkielen taito TESTATAAN, ja vaatimukset on vieläpä, opintosuunnasta riippuen, enemmän tai vähemmän kovat.
Eikä se että hyvällä ruotsin taidolla pääsee noihin paikkoihin opiskelemaan muuta sitä tosiasiaa, että ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja on suhteettoman paljon Suomessa.
http://www.valmennusakatemia.com/tilastot.htm