"Ympäristötuki jakautuu kolmeen osaan: perus- ja lisätoimenpiteisiin sekä erityistukisopimuksiin. Perustoimenpiteitä
Viljelyn ympäristönsuojelun suunnittelu ja seuranta Luonnonhoitopellot Peltokasvien lannoitus Puutarhakasvien lannoitus Pientareet ja suojakaistat Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpito
Lisätoimenpiteitä tavanomaisille peltoviljelykasveille koko maassa
"Viljelyn ympäristönsuojelun suunnittelu ja seuranta Luonnonhoitopellot Peltokasvien lannoitus Puutarhakasvien lannoitus Pientareet ja suojakaistat Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpito
Lisätoimenpiteitä tavanomaisille peltoviljelykasveille koko maassa
Sanotaanko vaikka näin että nuo yllä olevat kuiotataan varsin vähällä työllä.
Vaikkapa tuo typpilannoituksen tarkentaminen niin muutaman typpisalkun liuskan kanssa toteaa että ei täällä mitään ole kun väri on tuollainen ja lannoittaa kuten ennenkin.
Lannan levitys kasvukaudella on pelkästään hyödyksi, ravinteet tulee paremmin hyväksikäytettyä. Ja lisätyön määrä on vähäinen. Lietelannan sijoittaminen peltoon taas on taloudellisesti järkevää joka tapauksessa.
Pientareet ja suojakaistat eivät vaadi muuta kuin että ei ajeta äkeen yms kanssa liian lähelle pellon reunaa.
0Äänestä
Jahas,
Jos ympäristötuki poistetaan niin sittoin voi kylvää typpeä ja fosfori pellolle niin paljon kun haluaa. Enää ei tarvitsisi ottaa joka viides vuosi viljavuustutkimusta, ei kevennettyä muokkausta jne...
Esimerkiksi: "Lannoituksen on perustuttava "Viljelyn ympäristönsuojelun suunnittelu ja seuranta" -kohdan mukaisesti riittävän usein tehdyn viljavuustutkimuksen tulokseen ja vuosittaiseen viljelysuunnitelmaan. Toteutuneesta lannoituksesta ja satotasosta on tehtävä muistiinpanot "Viljelyn ympäristönsuojelun suunnittelu ja seuranta" -kohdan mukaisesti. Pyydettäessä viljelijän on esitettävä ELY-keskuksen maaseutuosastolle kirjallinen selvitys käytetyistä ravinnemääristä ja niiden perustelut. Tuen saamiseksi maatilalla voidaan käyttää typpeä enintään taulukoissa 1, 2 ja 3 esitetyt määrät. Lannan ja muiden orgaanisten lannoitteiden ravinteista otetaan huomioon liukoinen typpi kokonaan. Jos karjanlantaa tai perunan solunestettä levitetään syksyllä, sen sisältämästä liukoisesta typestä otetaan lannoituksessa huomioon 75 %. Lannan ja perunan solunesteen 1) kokonaisfosforista otetaan huomioon 85 %, mutta turkiseläinten lannan fosforista ja puhdistamolietepohjaisen lannoitevalmisteen 1) fosforista 40 %. Fosforilannoituksessa voidaan käyttää enintään viiden vuoden fosforin tasausta. Viljelijän on laadittava maatilan kaikille peruslohkoille lohkokohtainen peltotase joka vuosi. Lisäksi maatilalle on laadittava "Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma".
maanviljelijät voisivat mennä lakkoon yhdeksi kesäksi, tai viljellä vain öljykasveja ja sokerijuurikkaita, kun meiltä loppusi ruoka niin turha kateuskin häviäisi.
0Äänestä
Sukuaan Säätyläinen
Miten perustelette maajussien oikeuden rälssitalouteen - onko teillä konseptia sille, että maatalouden kannattuvuus toimisi samalla tavalla kuin muukin yrittäjyys eli kilpailun kautta hinnat ajautuvat kohdallee - se tietää myös sen, että osa - näillä näkymin ainakin puolet - maatalouden volyymistä ajautuu alas joko vapaaehtoisesti tai konkurssien kautta?
Eli vielä kerran: TULEEKO SUOMALAISEN VERONMAKSAJAN ELÄTTÄÄ KOKO MAATALOUDEN KAARTI SAADAKSEEN RUOKAA PÖYTÄÄN - sitä kutsutaan rälssitaloudeksi.
0Äänestä
tuuleee
Sukuaan Säätyläinen kirjoitti:
Miten perustelette maajussien oikeuden rälssitalouteen - onko teillä konseptia sille, että maatalouden kannattuvuus toimisi samalla tavalla kuin muukin yrittäjyys eli kilpailun kautta hinnat ajautuvat kohdallee - se tietää myös sen, että osa - näillä näkymin ainakin puolet - maatalouden volyymistä ajautuu alas joko vapaaehtoisesti tai konkurssien kautta?
Eli vielä kerran: TULEEKO SUOMALAISEN VERONMAKSAJAN ELÄTTÄÄ KOKO MAATALOUDEN KAARTI SAADAKSEEN RUOKAA PÖYTÄÄN - sitä kutsutaan rälssitaloudeksi.
"TULEEKO SUOMALAISEN VERONMAKSAJAN ELÄTTÄÄ KOKO MAATALOUDEN KAARTI SAADAKSEEN RUOKAA PÖYTÄÄN "
Vastaus: TULEE
0Äänestä
...
Ilman maataloustukea hinnat ajautuisi kohdalleen, mutta kun maataloustukien yksi tärkeimmistä tavoitteista on pitää hintataso alempana verrattuna tukemattomaan tuotantoon verrattuna. Eu on aikanaan päättänyt maataloustuista juuri tuonkin syyn vuoksi ja suomi on niihin sitoutun mennessään eu:n jäseneksi. Jos kansa haluaa että maatalous toimii täysin markkinatalouden sanelemana niin silloinhan päättäjät muuttavat lakeja niin että se on mahdollista. Silloin pitää myös hyväksyä reilukin hintojen nousu ja suuret hintojen vaihtelut ja jopa ajoittainen puute ruuasta. Myöskään kenelläkään ei olisi velvollisuutta pitää mitään varmuusvarastoa huonojen satovuosien varalle. Kun sitten sellainen sattuisi saattaisivat hinnat nousta todella korkealle, ruoastahan jokainen maksaisi vaikka viimeiset säästönsä.
0Äänestä
ihmettelee---
Ympäristötuen tarkoitus on vähentää maatalouden aiheuttamaa ympäristön kuormitusta. Eikö tuo asia enää olekaan tärkeä? Miksi luomun edistäminen olisi tärkeämpää kuin ympäristökuormituksen vähentäminen? Miksi luomua pitäisi tukea lisää, eikö markkinoiden pitäisi ratkaista asia millä tavoin tuotettua ruokaa ihmiset haluavat ostaa?
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
"Ympäristötuki jakautuu kolmeen osaan: perus- ja lisätoimenpiteisiin sekä erityistukisopimuksiin.
Perustoimenpiteitä
Viljelyn ympäristönsuojelun suunnittelu ja seuranta
Luonnonhoitopellot
Peltokasvien lannoitus
Puutarhakasvien lannoitus
Pientareet ja suojakaistat
Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpito
Lisätoimenpiteitä tavanomaisille peltoviljelykasveille koko maassa
Vähennetty lannoitus
Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus
Lannan levitys kasvukaudella
Ravinnetaseet
Lisätoimenpiteitä tavanomaisille peltoviljelykasveille vain A- ja B-tukialueilla ovat lisäksi:
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys
Peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys
Viljelyn monipuolistaminen
Laajaperäinen nurmituotanto
Kerääjäkasvien viljely
Lisätoimenpiteitä puutarhakasveille koko maassa
Typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla
Katteen käyttö monivuotisilla puutarhakasveilla
Tuhoeläinten tarkkailumenetelmien käyttö
Erityistukisopimuksia ovat:
Suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito
Monivaikutteisen kosteikon hoito
Pohjavesialueiden peltoviljely
Luonnonmukainen tuotanto
Luonnonmukainen kotieläintuotanto
Perinnebiotooppien hoito
Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen
Alkuperäisrotujen kasvattaminen
Alkuperäiskasvien viljely
Valumavesien käsittelymenetelmät
Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen
Lietelannan sijoittaminen peltoon
Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely"
http://www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/maataloudenymparistotuki.html
Mitkähän näistä on sitä vastikkeetta kuitattua?
"Viljelyn ympäristönsuojelun suunnittelu ja seuranta
Luonnonhoitopellot
Peltokasvien lannoitus
Puutarhakasvien lannoitus
Pientareet ja suojakaistat
Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpito
Lisätoimenpiteitä tavanomaisille peltoviljelykasveille koko maassa
Vähennetty lannoitus
Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus
Lannan levitys kasvukaudella
Ravinnetaseet"
Sanotaanko vaikka näin että nuo yllä olevat kuiotataan varsin vähällä työllä.
Vaikkapa tuo typpilannoituksen tarkentaminen niin muutaman typpisalkun liuskan kanssa toteaa että ei täällä mitään ole kun väri on tuollainen ja lannoittaa kuten ennenkin.
Lannan levitys kasvukaudella on pelkästään hyödyksi, ravinteet tulee paremmin hyväksikäytettyä. Ja lisätyön määrä on vähäinen. Lietelannan sijoittaminen peltoon taas on taloudellisesti järkevää joka tapauksessa.
Pientareet ja suojakaistat eivät vaadi muuta kuin että ei ajeta äkeen yms kanssa liian lähelle pellon reunaa.
Jos ympäristötuki poistetaan niin sittoin voi kylvää typpeä ja fosfori pellolle niin paljon kun haluaa. Enää ei tarvitsisi ottaa joka viides vuosi viljavuustutkimusta, ei kevennettyä muokkausta jne...
Esimerkiksi:
"Lannoituksen on perustuttava "Viljelyn ympäristönsuojelun
suunnittelu ja seuranta" -kohdan mukaisesti
riittävän usein tehdyn viljavuustutkimuksen
tulokseen ja vuosittaiseen viljelysuunnitelmaan.
Toteutuneesta lannoituksesta ja satotasosta on tehtävä
muistiinpanot "Viljelyn ympäristönsuojelun
suunnittelu ja seuranta" -kohdan mukaisesti. Pyydettäessä
viljelijän on esitettävä ELY-keskuksen
maaseutuosastolle kirjallinen selvitys käytetyistä
ravinnemääristä ja niiden perustelut.
Tuen saamiseksi maatilalla voidaan käyttää typpeä
enintään taulukoissa 1, 2 ja 3 esitetyt määrät.
Lannan ja muiden orgaanisten lannoitteiden ravinteista
otetaan huomioon liukoinen typpi kokonaan.
Jos karjanlantaa tai perunan solunestettä levitetään
syksyllä, sen sisältämästä liukoisesta typestä otetaan
lannoituksessa huomioon 75 %.
Lannan ja perunan solunesteen 1) kokonaisfosforista
otetaan huomioon 85 %, mutta turkiseläinten lannan
fosforista ja puhdistamolietepohjaisen lannoitevalmisteen
1) fosforista 40 %.
Fosforilannoituksessa voidaan käyttää enintään
viiden vuoden fosforin tasausta.
Viljelijän on laadittava maatilan kaikille peruslohkoille
lohkokohtainen peltotase joka vuosi. Lisäksi
maatilalle on laadittava "Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma".
http://www.mavi.fi/attachments/mavi/ymparistotuki/5xQHBic3n/Ymparistotuen_sitoumusehdot_2011.pdf
teillä huoli tukitaloudesta.
maanviljelijät voisivat mennä lakkoon yhdeksi kesäksi, tai viljellä vain öljykasveja
ja sokerijuurikkaita, kun meiltä loppusi ruoka niin turha kateuskin häviäisi.
Miten perustelette maajussien oikeuden rälssitalouteen - onko teillä konseptia sille, että maatalouden kannattuvuus toimisi samalla tavalla kuin muukin yrittäjyys eli kilpailun kautta hinnat ajautuvat kohdallee - se tietää myös sen, että osa - näillä näkymin ainakin puolet - maatalouden volyymistä ajautuu alas joko vapaaehtoisesti tai konkurssien kautta?
Eli vielä kerran: TULEEKO SUOMALAISEN VERONMAKSAJAN ELÄTTÄÄ KOKO MAATALOUDEN KAARTI SAADAKSEEN RUOKAA PÖYTÄÄN - sitä kutsutaan rälssitaloudeksi.
"TULEEKO SUOMALAISEN VERONMAKSAJAN ELÄTTÄÄ KOKO MAATALOUDEN KAARTI SAADAKSEEN RUOKAA PÖYTÄÄN "
Vastaus: TULEE
Ilman maataloustukea hinnat ajautuisi kohdalleen, mutta kun maataloustukien yksi tärkeimmistä tavoitteista on pitää hintataso alempana verrattuna tukemattomaan tuotantoon verrattuna. Eu on aikanaan päättänyt maataloustuista juuri tuonkin syyn vuoksi ja suomi on niihin sitoutun mennessään eu:n jäseneksi.
Jos kansa haluaa että maatalous toimii täysin markkinatalouden sanelemana niin silloinhan päättäjät muuttavat lakeja niin että se on mahdollista.
Silloin pitää myös hyväksyä reilukin hintojen nousu ja suuret hintojen vaihtelut ja jopa ajoittainen puute ruuasta. Myöskään kenelläkään ei olisi velvollisuutta pitää mitään varmuusvarastoa huonojen satovuosien varalle. Kun sitten sellainen sattuisi saattaisivat hinnat nousta todella korkealle, ruoastahan jokainen maksaisi vaikka viimeiset säästönsä.
Ympäristötuen tarkoitus on vähentää maatalouden aiheuttamaa ympäristön kuormitusta. Eikö tuo asia enää olekaan tärkeä? Miksi luomun edistäminen olisi tärkeämpää kuin ympäristökuormituksen vähentäminen? Miksi luomua pitäisi tukea lisää, eikö markkinoiden pitäisi ratkaista asia millä tavoin tuotettua ruokaa ihmiset haluavat ostaa?