Helpottaako se omaa oloa jos syyllinen löytyy.
Miks syyllisen etsintää monesti haaskataan energiaa enemmän kuin varsinaiseen asiaan.
Onko se kiva kun syyllinen löytyy?
Miks syyllisen etsintää monesti haaskataan energiaa enemmän kuin varsinaiseen asiaan.
Onko se kiva kun syyllinen löytyy?
Vastaukset 58
Vanhimmat
Pelko kiinnijäämisestä toimii osalle estona rikoksen tekoihin. Jos tätä pelkoa ei olisi, niin rikokset lisääntyisivät aivan varmasti.
Mites jolleisitä syyllistä ole?
Pitääkö silti päästä syyttämään jotakuta?
Ei muuten toimi, ainakaan jos on uskominen esimerkiksi Juhani Iivaria (toiminut mm. vankilapappina). Hän väittää, että rangaistukset ja vankilat ovat lainkuuliaisia ihmisiä varten, että tuntisimme olomme turvalliseksi kuvitellessamme, että pahantekijät jäävät kiinni ja joutuvat vankilaan.
Yksikään rikollinen ei rikosta tehdessään ajattele koskaan jäävänsä kiinni. Rangaistus on hänelle täysin merkityksetön seikka, koska rangaistuksen saavat vain ne, jotka paljastuvat.
Rangaistuksen pelko estää MEITÄ, kunnollisia ihmisiä tekemästä rikoksia, tai ainakin tieto siitä, että jokin asia on väärin, koska se on laissa kielletty.
Aina ei ihan kaikkea kannata uskoa. Ilman kiinnijäämisen pelkoa olisin ainakin itse saattanut hieman lipsua rehellisyyden polulta.
Häränsilmään.
Tavallinen kansalainen vapisee kauhusta jo poliisin nähdessään. Häneen tepsii sakko ja häpeä.
Mut se joka päättää tehdä "rikollista" tekee tietoisen valinnan ja sen jälkeen kai onkin vaan kyse siitäkumpi on älykkäämpi ja taitavampi, poliisi vai....
Se on vaan vähän voi voi jos jää kiini ja toisekseen, tuttujahan siel vankilassa on ;))
Jokaisen pitäis joskus, kokeilla sitä yhteiskunnan "ulkopuolelle" astumista..
Syntipykkiperinnettä kai tarkoitat.
Elämä voi jatkua, kun on löytynyt selkeä kohde, jonka tyhmempikin käsittää, ja johon voi purkaa turhautumisen ja vihan. Kun paha on löytynyt ja on konkreettisena silmien edessä, tulee tilanteen hallinnan tuntu. Voi käydä niinkin, että hallinnan illuusiossa todellinen ongelma saa jatkua ja kasvaa. On helpompi osoitella sormella, kuin ratkoa ongelmia. Typerää siis.
Totta.
Joskus tuntuu että se syyllisen löytäminen on tärkeämpää kuin mikään muu.
Mietinvain peseekö se oman omantunnon puhtaaksi kun voi sormittaa toista?
Epämääräinen paha leijuu ilmassa. Normaali ihminen tarkkailee itseäänkin. Oma osuus asiaan pelottaa arkajalkaa. Kun syyllinen löytyy, niin muut vapautuvat. Tulee väistämättä mieleen kristinusko ja Jeesuksen uhrikuolema muiden puolesta, ja muiden ihmisten vapautuminen. Olen myös kuullut, että ammoin juutalaiset siirsivät syntinsä ja pahat tekonsa vuohipukkiin, jonka he sitten veivät autiomaahan kuolemaan. Paha kuoli autiomaassa ja ihmiset olivat taas hyviä.
No tuo onkin yks juttu josta en tykkää niin rakastavassa kristillisyydessä...
Jotta piti äijäriepu kiduttaa ja vielä naulata puunkappaleeseen että muilla olis hyvä olla.
Ei vaikuta oiken lähimmäisenrakkaudelta?
Se ratkaisee, mistä asiasta on kyse. Jos kyse on rikoksesta, niin silloin asia on selvitettävä. Jos kyseessä on virhe esim. työtehtävissä, niin niitä sattuua ja silloin keskitytään tilanteen korjaamiseen. Syyttävä ilmapiiri tekee vain työpaikasta tukalan paikan, jossa ei tapahdu asioiden etenemistä.
Ei ei.
Syyllinen on löydyttävä- Tapauksesta riippuen haukutaan julkisesti tivin edessä, annetaan suullinen tai kirjallinen varoitu, potkut, tai haastetaan oikeuteen. Älyttömästi töitä, missä nyt yksinkertaisesti ei tehdä virheitä, ei saa tehdä. Hoitoporukat, poliisit, armeija jne. Ja jos joku kaupan kassa sotkee kassan, se sitten maksaa omasta piikistään vajeen.Eikä ole huoltomihenkään lupa kääntää viemärivettä juomaveden sekaan vivusta.
Nykyään yritetään aina häivyttää syyllisyys asioita, pestään käsiä oikein urakalla. Koitetaan saada aikaan niin selvittämätön sotku, että syyllistä ei sitten muka löydykkään. Mutta melkein aina se syyllinen on olemassa, se vain ei ole tietävinäänkään asiaoista mitään. Ja kuka luottaa epärehelliseen työntekijään, tai työtoveriin?
=DW=
Juu. Aina myös löytyy niitä, jotka ovat täydellisiä ja siirtävät omat virheensä jo ajoissa muiden kannettaviksi. Minun on työn alla ollut tänä vuonna paskanpuhujien kanssa toimeentuleminen. Välillä on vaikeaa pysyä hiljaa ja nahoissaan näyttämättä sitä, mitä ajattelee tai aikoo tehdä. Jotenkin olen oppinut säilyttämään jonkinlaisen keskitien toimia oman pääni mukaan.
Älä sure, se paksanpuhuminen ei pitkän päälle kanna.Vuoden kaks, sillä pärjää ja sit tippuu korkeelta ja kovaa..
Tämä on sitä lahjakkainta lajia eli on kestänyt jo vuosikymmeniä. Niskakarvat menevät kananlihalle.
Mielenkiintoinen sanonta. Huomasitko Anjaniina? Minusta tulee lahjakas :).
Sinä OLET lahjakas ;)))
Jos esimerkiksi Anneli Auer on syytön, niin häntä varmasti kovasti helpottaa oikean syyllisen löytäminen.
Miks?
Jollei sitä itseään tuomita kuitenkaan?
No siksi.
Jos muuta syyllistä ei löydy ja vaikka Auer vapautetaankin, hyvin suuri osa ihmisistä pitää häntä syyllisenä, joka vain on onnistunut viekkaudella ja vääryydellä välttämään tuomion. Syytön lain edessä ei ole yleinen mielipide.
=DW=
Tämäpä onkin se mielenkiintoinen osuus asiaa.
Karoliina kestin löydyttyä, ovat ihmiset nettikirjoittelussaan sitä mieltä että kyllä pojat tappoi, raiskasi vähintään.
Ja kaikki ilman todisteen häivää.
On helppo heittää varjo toisen niskaan ja sen on sen kanssa elettävä koko loppuelämä, vaikka kuinka olis huuhaata?
Jälkiviisautta.
Poliisilla oli kai kaksi vaihtoehtoa, alkaa katoamistutkimukset tai aloittaa rikostutkimukset. No osoittautui, että oikeassa olivat, ilmeisesti.
Poliisi kuitenkin valitsi katoamistutkimukset, elikkäs otti median avuksi tutkimuksiin. Hitto, tytön naamari kuukauden kaikkien iltapäivälehtien lööpeissä. Muutamia vääriksi osoittautuneita johtolankoja, ei vihjeitä. Mutta se on nopea tapa selvitellä asioita, kun ilman todistajia tai vihjeitä poliisi nyt ei oikein pääse eteenpäin.
Jos olisi ollut syytä epäillä rikosta, tiedottaminen olisi ollut paljon vähäisempää tutkinnallisista syistä.
Mutta ihmiset nyt lukaisee lehtien lööpit kioskin myyntitelineestä ja sitten koittavat olla salaposiiseina ja tehdä arvailuja. Ihminen on utelias ja toivoo aina kaikista pahinta.
Hyvähän tuo oli, että asia rupeaa selviämään. Mutta aika laaja julkisuus tuli, kun kyseessä ei kuitenkaan ole kuin yksi ainoa kadonnut ihminen. Mä en muista, mutta suomessa katoaa vuosittain melko paljon ihmisiä, joista osaa ei löydy ikinä. Jos jokaisesta nostettaisiin yhtä suuri myllytys, ei iltapäivälehtien lööpeissä muuta olisikaan, kuin juttuja kadonneista. Muita uurisia ei edes tarvittaisi.
=DW=
Totta, poliisi tutki koko ajan niin, että on itse lähtenyt siitä skodelta käveleen.
Mitään muuta vaihtoehtoa ei koko tutkinnan aikana ollut...
Ihmiset keksivät mitä villeimpiä kuvitelmia ja vanhemmatkin kerittiin haukkumaan moneen otteeseen.
Nyt kun selvisi että hukkui, niin vielä joku julkesi sanoa, vanhemmat saavat katsoa peiliin...
On se niin helppoo...syyllistää?
Kyllähän kaikki toivoo sitä, että rikosten kohdalla selviävät oikeat syylliset. Enemmän ärsyttää asioiden riepottelu lehdissä. Toivon työrauhaa rikostutkinnalle ja rikostutkintaan tarkkuutta sekä resursseja. Minun ei olisi ollut tarvetta nähdä yhtään uutista Auerista tai muista vastaavista tapauksista. Minulla ei ole tarvetta nähdä myöskään yhtään arvailua epäillyistä ennen kuin asiat ovat tutkittu loppuun. Tai yleensäkään tuomioista, kunhan oikeus on tapahtunut oikein. Joku muuten inhoaa iltapäivälehtiä ym. vastaavia..
kuitenkaan näiden poikien lärvit eivät ole olleet mediassa niin kuin Anneli Auerin. Epäilykset poikien raiskauksista ja pahoinpitelyistä kyllä raukeavat jos poliisi ilmoittaa ettei Karoliina ollut joutunut moisten tekosten uhriksi.Tässä maassa Auerin tuntee ulkonäöltä lähes kaikki, näin ollen vaikka syyttömäksi todettaisiin niin ikinä hän ei saa olla rauhassa ellei syyllistä löydetä. Reilua? no ei ole! Ensin tapetaan mies, sitten viedään lapset jonka jälkeen istutaan vankilassa ja kaiken tämän päälle puolet maamiehistä epäilee edelleen syylliseksi :((((
No jos minun mielipidettä kysyt, niin syyllinen.
Aikas yks miljoonasta on tapaus, että joku täysin ulkopuolinen murtautuu ilman motiivia taloon jossa on 7 henkilöä, ei varasta mitään, mutta tappaa miehen?
Yleensä tapolle on motiivi.
Annelilla oli motiivi, mut kellään ulkopuolisella ei?
Lisäks mistään ulkopuolella olleesta kamerasta ei löytynyt minkäänlaista kuvaa oudosta autosta tai öisestä kulkijasta..
Kysyin vain onko reilua ja siihen vastasin jo itse.
Juuri kaltaistesi vuoksi olisi syyllisen löytyminen tärkeää, on se sitten Anneli tai joku muu.
Ihminen on syytön kunnes toisin todistetaan ja näyttö ei vielä tähän mennessä ole riittänyt osoittamaan Annelia syylliseksi.
Oikeinko kaltaisteni?
Ikävä kyllä kaikki ihmiset eivät voi olla samaa mieltä ja minä mielelläni käytän Occamin partaveistä.
Kuis jso anneli onkin lopulta syyllinen ja oikeuskin sen kiistatta toteaa?
Tuleks sitten pyytään anteeks?
Ja minä puolestani pyydän anteeksi inhoja epäilyjäni jos vapautetaan ;)))
Huomaat kai ristiriidan omissa vastauksissasi. Ihmettelet avauksessasi miksi aina pitää etsiä syyllistä ja jo hetken kuluttua itse syyllistät.
Enhän toki sanonut missään vaiheessa pitäväni Aueria syyttömänä, tosin en myöskään syyllisenä.
Sanoilla leikkiminen on hauskaa ;)
Mites muuten ristiriita omissasi?
"Juuri kaltaistesi vuoksi olisi syyllisen löytyminen tärkeää, on se sitten Anneli tai joku muu."
Luulen ettei minun mielipiteeni vaikuta hänen syyttömyyteensä tai syyllisyyteensä, ei edes tuomioon.
Sillä luulen että hänet tuomitaan tekojensa tai tekemättömyyksiensä takia.
Sillä aikaa mä saan ja voin, leikkiä omalla mielipiteelläni
Kaltaistesi mielipiteet vaikuttavat kuitenkin hänen elämäänsä jos hänet todetaan syyttömäksi eikä oikeaa syyllistä löydy.
Syyllisen etsiminen on joskus hyvinkin tärkeää.
En viitsi enempää tästä aiheesta, näytät päättäneen taas muiden kuin kaveriesi mielipiteiden olevan vääriä :)
Älähän höpötä.
Minun mielipiteeni ei vaikuta hänen elämäänsä rotan persiittä ;)))
Hää elää siellä jossain elämäänsä ja minä omaani, tuskinpa polut risteävät.
Ja tyydyn, kuule, ihan täysin oikeuden päätökseen.
Jos he ei löydä todisteita, niin eipä ole minun murheeni.
Itseppä otit asian esille, en mmissään vaiheessa puhunut Auerista mitään,
Ehkä hänen elämäänsä vaikutat sinä enemmän, kun tuntuu olevan sydämenasia.
Ja sit ihan pikku vinkki, jos kunnioitat minun mielipidettäni, niin minäkin sinun.
Mut mun kans ei pärjää jos alkaa nimittelemään/syyttelemään...Niinkuin sinä teit
Mutta näistähän ne uutiset tehdään ja kansa sanoo; eikö ole kauheaa!
Se on sitä samaa sakkia, joka haluaisi tietää, mitä naapurin elämässä tapahtuu ;).
Luulen niin että tuntea vihaa on meille ihmisille helpompaa kuin tuntea surua...
Silloin kun mutsi kuoli, mä olin niin surullinen ja ajattelin muutamankin kerran että ku olis ees Jumala jota syyttää, mutta mistäs tälläsellä ateistipakanalla semmosta olis...
Kohtalon syyttäminenkin tuntui kaukaa haetulta - vanhat ihmiset nyt vaan kuolevat ja se siitä.
Mut joo, luulen että olisi helpompi kestää se jos olis ollu joku jolle purkaa pahaa oloaan.
Ehkä...ehkä noinkin?
Mut eiks se vaan ole niin, et jokaisen aika tulee joskus täyteen?
Mutta että helpompi vihata kuin surra?
Voi olla, voi olla ;)
Syy- syyllinen- synti- syyntakeeton- syynätä...
Syyn selvittäminen ehdottoman tärkeää. Syy on niinkuin synonyymi motiiville. Eikä motiivia voi selvittää ilman syyllisen selvittämistä. Ja kun syntinen on selvinnyt, se usein todetaan syyntakeettomaksi, vaikka kuinka syynättäisiin.
Se sitten millaisia sanktioita syyllinen saa, siitä kyllä aina väitellään, mutta ilman syytä, elikkäs syylistä harvempi asia selviää. On vain löydetty tapettu ihminen, on vain poltettu päiväkoti jne Ei käy.
Kaikki lait perustuvat pohjimmiltaan Hammurabin lakiin, silmä silmästä jne.Ja samaahan kaikki uskiksetkin toitottavat, ne vaan on syyntakeettomia, kun ne saa jumaloiltaan anteeksi.
=DW=
Sanos muuta! Joskus keskitytään enemmän siihen kuka oli vastuussa, kuin että miettisi miten tilannetta voi korjata. Tietty jälkeenpäin voi joskus olla hyvää selata että missä meni vikaan jotta sitä ei tapahdu vastaisuudessa, mutta senkin voi tehdä niin monella tapaa. Rakentavasti tai niin että toinen lamaantuu.
Tietty parasta olisi kun syyllinen itse ilmoittautuisi. Eipä sellaisessa yhteisössä kukaan halua tehdä sitä, jos joutuu silmätikuksi.
No vastakysymys?
Miks on niin vaikee sanoo, että minä tein.
Hirtä jos huvittaa?
Suoraan sanottuna, elin entisessä elämässä usein niin että piilottelin sitä sun tätä. En näyttänyt ruokakuitteja, tai jos laskusta oli tullut myöhästymismaksu, tai jos jääkaapissa oli vanhaa tavaraa. Muun muuassa. Koska se rökitys oli niin suhteetonta. Saati että olisin oikeasti tehnyt jonkun virheen. Kyllä mä kaiken piilotin mahdollisimman kauan. Se on primitiivireaktio. Jossain vaiheessa nousi uhmakin, aattelin että saamariakos tuo määrää mun pahasta olosta, mutta sinne alle jää kytemään se piilottaminen.
Oli tuosta "koulutuksesta" paljon hyötyäkin, kasvatti omalla tavallaan, mutta ymmärrän jos on ihmisiä jotka yrittää ensin viheltää mahdollisimman kauan. Ja ajattele lasta joka on kasvatettu noin... hirveetä huutoa vaan kun maito kaatuu.
Joo, suhteetonta se on.
Ja kamalaa...jonkun mielest suhde on sitä että pitää alistaa ja hallita, mut ei sillai voi mennä eteenpäin, eihän?
Ne on noi rankat kokemukset , ne panee suojautuun siltä, että joku voi aiheuttaa sulle jatkuvasti pahan mielen.
Mä olen saanut siitä tarpeekseni.
Jos kärsin, kärsin enää omasta toimestani ;))))
No toisinaan kyllä jos virhe on sellainen ettei se saa toistua ja voi varmistua että sen tekijäkin jatkossa sen tietää. Piittaamattomuudesta, tyhmyydestä yms kun joutuu vaihtoon...
Kaikki tekevät virheitä, jotkut useammin, jotkut harvemmin ja vain tyhmät ja piittaamattomat saman useammin kuin kerran.
Niin virheitä on monenlaisia.Yleensä työtehtäviin on ohjeistus, ja en oikeastaan nyt ajatellut suoranaiseen työhän liittyviä asioita.
Voisko ajatella, et se tyhmä ja piittaamaton ei jaksa motivoitua työstään?
No vois, siitähän se tavallisesti kielii.
En ole ihan varma mitä tarkoitat? Totta kai syyllinen pitää selvittåå esim. rikoksissa tai muissa muita ihmisiä loukkaavissa asioissa.
Mikä ero on syyllisen etsimisellä tai varsinaisella asialla?
Nimenomaan...mikä se ero on.
Onko tärkeämpää että asia hoituu, vai onko tärkeämpää löytää syyllinen.
Niinkuin sanoin, joskus jahdataan sitä syyllistä, vaikka tilanne olis jo ohi ja enempi spekulointi on ajanhaaskausta...?
Klon klei eli kelle on ja kelle ei.
Itse tätä ikuisuusasiaa miettinyt tänään paljonkin ja sitä varsinkin, että mikä on rangaistuksen määrä sille, joka syylliseksi todetaan.
Ja selvennökseksi A Auerin tapausta iltapäivälehdistön uutisoinnista seurannut.
Arvaan:
Ei ehkä kuulu tähän mutta mielestäni on syyllinen.
Päätelmä:
On tuomionsa saanut eli elämänsä sekä lastensa että läheistensä elämä on lopullisesti pilalla. Viettää elämänsä "vankilassa" vaikka todettaisiin syyttömäksi vielä kerran, mutta vähemmin kustannuksin. Joku muu kuin yhteiskunta elättää.
Jos todetaan syylliseksi viettää monta vuotta vankilassa.
Kuka voitti?
Ei ainakaan murhaaja...;(
Jos nyt mun mielipidettä kysytään niin veikkaisin hällä olleen synnytyksen jälkeinen psykoosi tai masennus.
Omaiset kertovat kaiken muuttuneen viimeisen lapsen jälkeen.
Ylläpitämänsä sivut kertovat autuaallisen ihanasta perhe-elämästä joka oli ilmeisesti täysin silmänlumetta...
Mut joskus ihminen luulee joutuvansa nurkkaan ja teot voi olla epätoivoisia?
Jos vaikka murhaaja löytyy, niin tuskinpa siihen sopii adjektiivi "kiva"?
Lienet sitten mitä tarkoittanut, se jää minulta hämärän peittoon.
Mikä murhaaja?
Kuka nyt on murhattu?
Eihän aloitus ollut murhasta?
Montako ajaniina täällä nyt on? Vai putosinko taas kärryiltä?
Totean, että aloitukseen, että ei kauheesti kiinnosta syyllinen jos asia voidaan jollain muulla tavalla hoitaa.
Jos ja kun kolmen hengen taloudessani joku on unohtanut viedä roskat ulos tai kastella kukat, ei haittaa kuka se heistä kolmesta oli.
NHiinpä niin, eikö se ole tärkeintä että asiat tulee hoidetuksi, tavalla tai toisella?
Anjaniinalle
Etkö nähnyt, että kirjoitin, -vaikka-, koska aloituksestasi en saanut selvää.
Tarkoititko tikkarin kähveltämistä, vai mitä.
Antaapa olla, elämässä on tärkeitäkin asioita.
Juh, mut joskus on aika jutella joutavia, takkatulen ääressä, lasi kourassa....silloin voi jorista jotain, ajankuluksi ;)
JA jos joku mun tikkarin kähveltää, niin varokoon!
Otan syyllisen selville!!!! VArppi!
Uhrin oloa taitaa ainakin helpottaa. Ja syyllisen löytyminen ei ole kivaa mutta se on tarpeellista ja kohtuullista. Paitsi syyllisten mielestä.
Kyllä syyllisen löytyminen on oleellista.
Täytyyhän esimerkiksi rikostapauksissa
päästä yhteiskunnan kostamaan teko.
Kostamaan? Mielestäni kysymys on teoistaan vastaamisesta ja mahdollisesta kierteen pysäyttämisestä, joka tosin valitettavan harvoin onnistuu jos ketku on ehtinyt jo päästä rikosten teon makuun ennen kiinnijäämistään.
Kosto.
Kyse on nimenomaan kostamisesta, kaikki lait perustuvat siihen, jos ensin rikkoo lakia, sitten tekijälle kostetaan. Jos teet syntiä, joudut helvettiin...
=DW=
Onko olo onnellinen koston jälkeen?
Enpä usko.
Mä olen aina jättänyt sen koston kohtalolle, olen varma et karma kuittaa jokaisenkohdalla..