Linuksit kärvistelevät taas jälkijunassa

Luultavasti tuo toimii Ubuntussa suoraan. Eiköhän sille avoimen koodin ohjelmisto kirjoiteta pian kuitenkin. Linux-yhteisö on sitäpaitsi ollut aina edelläkävijä. mm. usb-tikulta ajettava käyttis oli linuxissa todellisuutta kauan ennen kuin se tuli edes lisäohjelmalla toimivaksi Windowsin ominaisuudeksi.

Windowsissa ei ilmeisesti ole VIELÄKÄÄN valmiuttta USB3:lle joten liitäntä on jouduttu tekemään USB2 yhteensopivalla adapterilla. ;)

Voi vain vaatia formatoinnin riippuen olemassa olevasta tiedostojärjestelmästä.
Muuten eniten rikkoutuva kovalevynerkki on Seagate.

"Paljonko lyödään vetoa että mitään linuks versioita ohjelmistosta ei ole mailla eikä halmeilla.."

Tarvitseeko Windows tuon levyn käyttöön muitakin apupyöriä kuin USB-3 ajurin ? Vai mitä ohjelmia tarkoitat ?

Linuxissa on natiivi USB-3 tuki eli erillistä ajuria ei tarvita. Levyt toimivat linuxissa suoraan ilman mitään erillisiä ohjelmistoja, tällähetkellä yleisimmissä linuxin tiedostojärjestelmissä maksimi osiokoot ovat 16 terasta ylöspäin (JSF 32 Pb eli 32000 teraa) ja maksimi tiedostokootkin ihan kohtuullisia. Saakos tuon levyn Windowsiin yhdeksi osioksi ilman apupyörien käyttöä ?

Varmuuskopiointiin ja salaukseen löytyy linuxista pätevät työkalut, ei tarvitse turvautua levyjen mukana tuleviin usein rampautettuihin ohjelmiin.

Kyllä se on Windows joka köröttelee jälkijunassa, isompien levyjen kanssakin monesti pitänyt käyttää purukumivirityksiä kunnes seuraavassa Windowsversiossa sitten on vihdoin tullut tuki vähän isommille levyille.

Mites se XP aikaan olikaan YLI 127G levyjen kaa?
Entä tilanne XP aikaan SATA ajurien kanssa asennuksen yhteydessä koneeseen, jossa EI OLE korppu asemaa ja ei ollut slip streamattua asennusmediaa "riittävän" uudella service packillä?
TAI win only laite XP aikaan ja TAAS ne korput (kyseessä oli niinkin tuntematon yritys kuin Adaptec ja SCSI-ohjain)?
Miten nykyisin ajurien kassa on näiden HD audio juttujen kanssa, edelleen ensiksi microsoftin servuilta paketin lataus ja asennus? ;-)

Ja näihin kaikkiin GNU/Linuxin kanssa ei ollut mitään ongelmaa...

Tuo sekopää vindousfani on kyllä ajastaan jäljessä ja pahasti. Linuxithan saa jo asennusvaiheessa salattua ja suojattua mutta en kerro enempää kun et itse tiedä YHTÄÄN MITÄÄN.
Mikäs ihmeen rajoitus joku neljän teran levy sitten on, hahahaha

Hakeudu hoitoon vie vindoussisi mukana.

Mutta linuxeissa taas toimii tietysti suoraan ilman mitään ihme ohjelmien asenteluja. Se on sitä laitetukea kun ei tarvitse säädellä minkään kilkkeen kanssa.

Oikeinko neljä teraa?

No katsotaanpa asiaa tämän valossa:

1 terabyte is 1000000000000bytes, or 1 trillion (short scale) bytes, or 1024 gigabytes.

Ubuntussa on käytössä ext4-tiedostojärjestelmä.

The ext4 filesystem can support volumes with sizes up to 1 exbibyte (EiB) and files with sizes up to 16 tebibytes (TiB).[9] The current e2fsprogs can only handle a filesystem of 16 TiB,[10] but support for larger filesystems is under development.

1 exbibyte = 2^60 bytes = 1152921504606846976bytes = 1,024 pebibytes

Joo. Neljä teran levy hoituu ext4:n puolesta kummasti.

Ai niin, Linux-jakeluihin kehitettävässä Btfrs-tiedostojärjestelmässä tilaa on vielä enemmän, Max file size 16 EiB.

Wikiä tämäkin: "Teoriassa NTFS tukee korkeintaan 16 eksatavun kokoisia tiedostoja, mutta käytännössä suurin mahdollinen tiedostokoko on 16 teratavua."
Aika alamittainen suoritus Windowsilta jälleen. Varsinkin kun ottaa huomioon seuraavan:
"Käyttäen suurinta mahdollista klusterikokoa eli 64 kilotavua, kasvaa osion maksimikoko 256 teratavuun miinus 64 kilotavua."

Käytännössä nuo kaksi asiaa yhdessä tarkoitaa, että yhdenkin suuren tiedoston tallentaminen täytyy Windowsissa jakaa useammalle osiolle, vaikka levyn puolesta tilaa olisi yllin kyllin. Jos tiedoston splittaa samalle osiolle kahteen tai useampaan osaan, se ei enää olekaan tavallisesti käsiteltävissä; luettavissa, muokattavissa, ei ainakaan kokonaisuudessaan. Kai senkin pystyy jollain jippoarsenaalilla hoitamaan, mutta sitähän se Windows-säätäminen on.

Missäs on moottoriturpa f.e.dzerzhinsky? Loppui paskanjauhaminen kerrankin.

Buaaahhhaahahhahh......ubuntussa toimii ..... luultavasti...mahdollisesti...todennäköiseti....tai sitten ei. Juuri noihin selityksiin minäkin aikoinani kyllästyin. Oikea vastaus kun usein oli: Ei toimi!

Vintoys-hihhulit kuvittelevat taas olevansa tietotekniikan huipulla muovirimpuloineen. Ei mitään uutta auringon alla.