kuka vastuussa?

meidän kylppärissä kosteutta oli jo puolen vuorokauden päästä kun käytiin suihkus.

Jos kylpyhuoneessa on kosteutta, se kertoo siitä että sitä on käytetty. Jos kylpyhuoneen seinärakenteissa (ei pintamateriaalissa) on kosteutta, on se kosteusvaurio joka on korjattava.

Vesi kastelee kaakeloidun pinnan aina siltä osin kuin vesi siihen roiskuu.
Vesi virtaa lattian kaatojen mukana sitten lattiakaivoon, mutta kosteusta pääsee aina imeytymään jonkin verran saumalaastiin ja kaakelin alla olevaan kiinnityslaastiin, joten mitattaessa kosteutta havaitaan aina kylpytilasta joka on käytössä. Myös lattialaatta saattaa imeä itseensä kosteutta, riippuen siitä kuinka tiivis lasituksen allaoleva kaakelin runko, eli savi on.

Kosteus haihtuu saumoista pois pikkuhiljaa, nopeammin jos tilassa on lattialämmitys ja jos lattia kuivataan lastalla käytön jälkeen.

Jos kosteutta on päässyt rakenteisiin ja se on aiheuttanut kosteusvaurion, näet sen siitä että vaurioalueella kosteus on aiheuttanut liikkumista rakenteessa, saumoissa saattaa olla halkeamia, jopa laatoissa.
Jos kaakelointi on tehty levyn päälle, näkyy linjaarin kanssa katsottuna pullistumia kaakeloidussa pinnassa, siinämissä kosteus on levyrakenteeseen päässyt. Saumoissa ja nurkkasilikoneissa on pysyvän kosteuden aiheuttamaa pilkkua (pientä homekasvustoa) eikä tila tunnu kuivuvan vaikka suihkua ei olisi käytetty vuorokauteen, lattiat olisi kuivattu ja tilassa pidetty tarkoituksenmukaista tuuletusta.

Etsi vauriota aina kostean tilan viereisten huoneiden puolelta. Jos kosteutta on päässyt rakenteeseen, näkyy se myös seinän toisella puolella. Sama jos haluat avat rakenteen ja tarkistaa seinän sisäpuolen tilanteen, avaa seinä kuivan huonetilan puolelta, jolloin se on helpompi korjata ja paikata näkymättömäksi, jos tarkastamisen jälkeen toteatkin kaiken olevan kunnossa.

Jos kylpyhuoneesta löytyy kosteusvaurio ja se on aiheutunut aikaisemman omistajan omistusaikana, on vastuu hänellä, riippuen siitä miten kohde on myyty, milloin tehty, milloin kylpytila remontoitu, onko siellä ollut vesieristys ym ym

Luulisi valmistajalla olevan vastuu samoin kuin autojen suhteen. Onhan tuotevastuulakikin olemassa.

http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:KgO7mRWvMsAJ:www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/kuluttajaneuvonta/kuluttajan-oikeudet/virhe/tavara/vahingonkorvaus/ tuotevastuulaki&cd=3&hl=fi&ct=clnk&gl=fi

Lainaus tuotevastuulaista:

"Henkilövahinkona korvataan

sairaanhoitokustannukset ja muut vahingosta aiheutuneet kulut
lisäksi korvataan elatuksen vähentyminen, kipu, särky ja vika tai muu pysyvä haitta
Vaatiessaan korvausta kuluttajan on riitatilanteessa näytettävä toteen vahinko, tuotteen puutteellinen turvallisuus sekä vahingon ja turvallisuuspuutteen välinen syy-yhteys. Elinkeinonharjoittaja vastaa vahingosta siitä riippumatta, onko hän toiminut huolimattomasti vai ei."

ensinnäkin kiinnostaa, että missä sitä kosteutta esiintyy. Toisakseen, asunnonostajan olisi tullut vaatia kosteusmittausta, jos olisi sen nähnyt aiheelliseksi.

Minuakin kiinnostaa onko kosteus vain jostain lainatun pintamittarin kertomaa vai onko siellä kosteusvaurioon viittaavaa ollut muutakin ja sen vuoksi suoritettu ihan oikein toteutettu kosteusmittaus. Toisekseen mielestäni..

Ostaja olisi voinut siis vaatia kosteusmittauksen kauppansa ehtona näin halutessaan. Jos kaikki on kuitenkin vaikuttanut olevan kunnossa, eikä kumpikaan osapuoli ole lähtenyt ehdottamaan mittausta, on mahdollinen vaurio piilevä ja siten mahdollisesti osin tai kokonaan myyjän vastuulle kuuluva.

Vastuukysymys onkin sitten siinä minkäkuntoinen tuo pesutila on ostopäätöstä ja kohdetta esiteltäessä ollut. Mitä sen kunnosta ja mahdollisesta remontiatarpeesta on kerrottu jne jne ja lisäksi, onko mahdollinen vaurio aiheutunut jo aikaisemman omistajan omistusaikana

"--- on mahdollinen vaurio piilevä ja siten mahdollisesti osin tai kokonaan myyjän vastuulle kuuluva. ---"

Väärin. Myyjä ei koskaan vastaa piilevästä viasta yksin, ellei kysymyksessä ole kunnianvastainen, arvoton tai törkeän huolimaton menettely (ns. "kusetus"). Piilevältä vauriolta edellytetään myös merkittävyyttä, jotta myyjä olisi siitä vastuussa. Usein merkittävyyttä arvioidaan korjauskustannusten (ostajalle tulevien kustannusten) ja kauppasumman suhteella. Jos osakkaan vastuulle jäävät pintamateriaalit, niin melkoisen suurella varmuudella merkittävyyskynnys ei ylity.

AsKL:n mukaan "Ostaja ei ilman myyjän kehotusta tai muuta erityistä syytä ole velvollinen tarkistamaan myyjän asunnosta antamien tietojen paikkansapitävyyttä eikä ulottamaan asunnon tarkastusta seikkoihin, joiden tutkiminen edellyttää erityisiä teknillisiä toimenpiteitä tai muita tavanomaisesta poikkeavia järjestelyjä.". Toisin sanoen kosteusmittaus ei kuulu tavanomaiseen ennakkotarkastusvelvollisuuden piiriin eikä ostajalta lähtökohtaisesti sellaista voida edellyttää. Sen sijaan ostajan tulee olla selvillä rakennus- tai remontointiajankohdan tyypillisestä rakennustavasta ja suhteuttaa riskiarvionsa siihen. Vanhaan kylpyhuoneeseen on odotettavissa remontti, joten vastuu on 100%:sti ostajalla. Jos kylpyhuone on uudehko, ostajalla on perusteltua olettaa, että kylpyhuone on kunnossa.