Hep hep.kun 10 viikon ikäinen border on kova puremaan ja paimentamaan kovin ottein isäntäväkeään. Ni voiko sitä sitten painia kunnolla koiran kanssa,eli painaa maata vasten esim. Vai lietsooko tällä vaan lisää puremiseen/paimennukseen? Toinen kyssäri: Voiko pennun väsymys olla se tekijä,joka laukaisee puremista? ja vieläpä niin ettei pentu tiedosta väsymystään,vaan koittaa väkisin touhuta? Hieno koira muuten,mutta tuo paimennusvietti on aika lujassa ja tietysti se on.
borderin pureskelu
ekat veret isännästä
7192
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tässä huomasin (tän palstan vinkki muuten) että kun leikkii vetoleikkiä köydellä ja pelaa palloa ja lopettaa leikin itse,sekä voittaa leikit itse...niin tämä asettaa koiralle oikeat rajat. Lienee ns henkistä alistamista,niin ei tarvi fyysisesti.
itse itselleni vastaan ja siis muille joilla on samaa ongelmaa. Eli hyvä tapa lopettaa pureskelu,oli sekin että antaessani koiralle ruokaa,leikin susilauman johtajaa syömällä kupista itse ensin ja vasta sitten koiralle.
Ootko kokeillut,että pureeko luita?Meillä on aina luita,puree niitä paljon,ei ole kyllä meitä koskaan jyrsinyt.Olen kuullut,että riehuminen,painiminen,vetoleikit ym.saattavat lietsoa energistä koiraa vielä enemmän riehumaan ja puremaan.Ei sun tartte koirankupista syödä:)Rauhallisella ja johdonmukaisella käyttäytymisellä,kieltämisellä kyllä oppii.Kaikki pikku koirat puree,kyllä se ohi menee.Olikin noin pieni,ei kantsu vielä luita antaakkaan.
Minulla 11 viikkoinen pikku pureskelija. kasvattaja neuvoi : Et saa yhtään antaa purra jaloista tai näykkiä...et ole lammas tai hänen paimennettava. Astu pikkasen tassujen päälle joka kerta kun asettuu sun tielle kulkiessa tai nafsaa lahkeista tai jaloista. Näin olen tehnyt muutaman päivän ja ulkona ei hypi enään jalkoihin tai yritä pysäyttää minua. sisällä toki nappailee vielä jaloista tai lahkeista mut olen kieltänyt jyrkästi: EI ! Ottanut kuonosta kiinni ja tuijottanut silmiin, toistamalla Ei. Oppiihan tuo pirulainen. On oppinut istumaan, antamaan tassua, menemäään maata käskyista niin miksei noin viisas koira opi olemaan purematta nilkoistakin. Ihan koira on.
Me rauhoittelimme vain koiraa ja sanoimme miljoonia kertoja ei ja käännyimme poispäin koirasta. Joskus myös käytimme laumasta eristämistä eli koiranpentu syliin ja yksin toiseen huoneeseen, kunnes tuli hiljaista niin päästimme pojan taas muiden joukkoon. Yksi konsti meillä oli käytössä nimittäin osaan hieroa koiran rennoksi sitä tuli käytettyä hyväksi kun meno kävi liian hurjaksi.Ihan hyvä poka siitä kehittyi, vaikka aluksi oli vaikea uskoa. Mikään ei ole kauheampi kuin yliväsynyt borderinpentu. Ja tuijotuskilpailuja otimme myös, koska kaveri ei tahtonut uskoa että EI on EI.
Aikalailla on meilläkin jo näykkiminen loppunut...melkein kokonaan. Seki auttaa ,kun ottaa lelun itsellee kesken leikin ja nostaa hyllylle. Toistaa sitä vielä muutaman kerran peräkkäin. Väsyneisyys tekee tosiaan villiksi ja se pitää ottaa huomioon.
Meidän bortsupennun näykkimiseen auttoi se, että ensin tiukka "ei" ja sitten lähdin tilanteesta pois ja jätin pennun yksin hetkeksi.
Näykkiminen loppui itsestään heti kun hampaat olivat vaihtuneet (5,5kk-iässä).
Meillä ei olla koskaan harrastettu mitään "johtajuuden korostamista" ja eipä tuo pentu (nyt 10kk) ole kovin kiinnostunut johtajan paikalle nousemaankaan. Meillä on tietyt rajat joiden mukaan mennään (ei sohvalle/sänkyyn, kotona ei riehuta ja pöytätasoilta jne. ei oteta mitään ilman lupaa yms.) ja se on riittänyt. Muutenkin musta tuntuu, että tuo "koira haluaa johtajaksi" on ihan ihmisten keksimä juttu, jotta voisi mahdollisimman paljon pönkittää omaa egoaan hyvällä tekosyyllä. :)