Yle:n markku heikkinen ohjelmassa oli laajakaistasta. (Sen voi kuunnella areenasta) Siitä tuli mieleen ainakin se, että voiko hankkia oman pienen wimax linkkiasemansa, jonka asentaa esim. 500 metrin päässä olevalle vaaralle / kukkulalle, kun ostaa tai vuokraa esim. 1-5 neliömetriä maata sen alta (jos ei muutenkin satu omistamaan kyseistä maapalaa)? Omalla pihalla tai katolla oleva antenni osoittaa siihen omaan linkkiasemaan ja linkkiasema osoittaa teleoperaattorin wimax antenniin jossain alle 30 kilometrin päässä. Yhteys linkkiasemaan voi ehkä olla myös metsään jätetty valokaapeli tai vapaatilaoptinen ronja yhteys.
Virransaannin vaikeutta on hankala arvioida. Kuinka tiheästi korven viestintälinkin omistajan on hiihdettävä umpihangessa ahkio täynnä akkuja? Ilmeisesti akkuja on lämmitettävä elektroniikan hukkalämmöllä ja myös lamppuöljyllä tai trangian butaanilla ja propaanilla, automaattisesti aina kun linkki ei välitä dataa ja siirtyy valmiustilaan?
2/3 osan vuodesta aurinkopaneeli riittää. Kukkulalla saattaa saada virtaa myös tuulesta, varsinkin jos metsä on poistettu kyseisestä kohdasta.
Jos kukkulalla olevaan viestintälinkkiin on valokaapeli, siihen samaan johdon kuoreen sopii teoriassa myös pientä virtaa antava kupari-, teräs, tai alumiinijohto, vaikka paksuus joudutaan ehkä valitsemaan siten että vain pieni osa sähköstä pääsee perille asti. Mikä on sammalelle jätetyn kilometrin pituisen 10mm johdon katkeamistodennäköisyys yhdessä vuodessa? Mikä on kilometrin johdon puoliintumisaika eli missä ajassa 50% kilometrin pituisista johdoista katkeaa? Mitkä ovat 3 yleisintä katkeamissyytä?
Wimax Kainuun korvessa
5
161
Vastaukset
Katkeamissyistä ei minulla ole tutkittua tietoa, mutta muutaman vuoden kesäleirikokemuksella ja kun kuitu on ollut noin viikon metsässä kerrallaan. Tekijät eivät tietenkään ole jättäneet puumerkkiään tekemisistä joten arvaukseni jäljistä päätellen ovat: Karhu, Hirvi ja Alamäkipyöräilijä.
- -.-.-
Unohda koko Wimax. On kallis ja suht. hidas. Moni on vaihtanut Wimax:in mobiiliilaajakaistaan ja tehokkaaseen suunta-antenniin. Ja yhteyskulut pudonneet 13€/ kk ja yhteys on lisäksi nopeampi kuin se wimax.
Tehokkaita suunta-antenneja (ns. harava-antenni) on kaupassa valmiina ja hinta on yleensä alle 100€- -.-.-
Sori, sekoitin Wimax:in Digitan @450-Internet -verkkoon. Eli tarkoitin edellisellä viestillä tuota @450-Internet-verkkoa.
Mutta jos Mobiililaajakaista saadaan suunta-antennilla toimimaan hyvin, niin sama pätee myös wimax:in suhteen, eli kannatta harkita siistymistä mobiililaajakaistaverkkoon.
Wimaxin linkkiasema tulee kyllä niin kalliiksi, että varmaankaan ei kannata edes ajatella.
Ehkä vois ajatella sitä, että Wimax:in vastaanottolaitteiston sijoittaa paikkaan, missä vielä toimii ja jatkoksi laittaa wlan-tukiaseman.
Mutta ensisijaisesti kannattaa kartoittaa mobiillilaajakaistan kuuluvuus ja jos suunta-antenneilla saadaan yhteys pelaamaan, niin se on halvin ja toimivakin ratkaisu.
Soneran, Elisan ja DNA:n sivuilta löytyy nuo kuuluvuuskartat, joiden perusteella voi alustavasti pähkäillä mobiililaajakaistan toimivuutta. Ja liittymää saa 2 viikon kokeiluajalla.
- .-.-.
Ehkä kannattaa odotella Soneran satelliittilaajakaistaa, joka on jo koekäytössä ja pitäisi loppuvuodesta olla myynnissä.
http://www.sonera.fi/tietokone ja yhteydet/nettiyhteydet/satelliittilaajakaista/ - Hektokaarna318
Riittääkö kaamosaikana napapiirin pohjoispuolella yksi akku koko kaamoksen yli wimax linkille? 10 Akkua?
Jos ei riitä ja ehkä muutenkin, langattomaan energiansiirtoon on mahdollista käyttää laser-sädettä, jonka teho jakaantuu tarpeeksi suuren poikkipinta-alan säteeseen siten että näennäinen kirkkaus ei edes lähetyspäässä ylitä auringon kirkkautta liian moninkertaisesti. Jos joku maalainen saa pitää kivääriä niin miksei sitten laseria?
Jos käytössä on ronja tai muu vapaatilaoptinen datansiirtotekniikka, energiaa aurinkokennoon lähettävän laserin ja sen aurinkokennon on oltava muutaman metrin sivussa vapaatilaoptiseen datansiirtoon käytetystä ronja-säteestä tai laser-säteestä, tai aallonpituuden on oltava tarpeeksi eri ja suodattimien hyviä.
Ehkä on myös mahdollista käyttää aurinkokennoon tähtäävää laser-sädettä myös datansiirtoon, jos aurinkokennon vieressä on vastaanotin tarpeeksi lähellä siten että laservalo leviää myös siihen. Mutta kaasulasereissa on voima mutta ei ehkä mahdollisuutta pulssittaa miljoonia kertoja sekunnissa. Silloin yksi mahdollisuus on käyttää sähköistä suljinta joka katkoo lasersädettä. Silloin puolet tehosta hukkaantuu.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 666441
- 715868
Vimpelin liikuntahallilla tulipalo?
Katsoin, että liikuntahallista tuloo mustaa savua. Sitten ovet pärähti hajalle, ja sisältä tuli aikamoinen lieska. Toise1365185- 624055
- 143925
- 383329
- 733138
- 683001
- 852778
- 492047