Kun täällä yhdessä jos toisessakin viestissä sanotaan, että "koiralle on outo tilanne jos toinen on hihnan päässä".
Miten niin outo???
Keskellä "ei mitään" olevassa talossa 'kantaäiti' ei koskaan oppinut (halunnut?) kunnioittamaan pihapiirin rajoja, vaan huiteli omille teillensä heti kun paikka passas. Oli siis juoksunarun päässä päivät, illat ja yöt aitauksessa. Pentunsa oppi olemaan pihassa, mutta jos äitee pääsi livahtamaan, niin tietysti pentu (aikuisenakin!!!) liittyi seuraan. =) Tää "pentu" sai jälkeläisiä joista yks jäi kotikoiraks. Oppi olemaan pihassa, oppi myös siihen, että 'kantaäiti' on hihnassa.
Menin reilun vuotiaan koirani kanssa kyläilemään ja mulle sanottiin, että on heidän nuorimman koiransa kanssa epäluonnollinen tilanne, kun mun koira on hihnassa. Whaat???? Hihnassahan tää 'kantaäitikin' on on ollut koko nuorimman koiran elinajan!!!
Tapauksessa ei ollut muuta outoa kuin se, että kolmen nartun hallitsemalle reviirille tuli ykskaks (leikattu) uros. Kummajainen näille nartuille - ei ollut hajuiltaan kumpaakaan sukupuolta. ;D
Mistä ihmeestä johtuu tää yhdistäminen hihnaan ja koirien käyttäytymiseen??? Tää nuorin koira ihan tasan tarkkaan oli oppinut, että on luonnollista olla hihnassa (=kantaäiti), ihan yhtä luonnollista olla hihnatta (=oma äiti).
Lukeekohan jotkut koiriaan "liikaa" (-siis kirjoja...) ja siks normaali ajattelu ei enää toimi...
Etukäteen kysyjille tiedoksi: nartut oli Lapin porokoiria, mun koira Karjalan karhukoira.
Miten niin outo???
Keskellä "ei mitään" olevassa talossa 'kantaäiti' ei koskaan oppinut (halunnut?) kunnioittamaan pihapiirin rajoja, vaan huiteli omille teillensä heti kun paikka passas. Oli siis juoksunarun päässä päivät, illat ja yöt aitauksessa. Pentunsa oppi olemaan pihassa, mutta jos äitee pääsi livahtamaan, niin tietysti pentu (aikuisenakin!!!) liittyi seuraan. =) Tää "pentu" sai jälkeläisiä joista yks jäi kotikoiraks. Oppi olemaan pihassa, oppi myös siihen, että 'kantaäiti' on hihnassa.
Menin reilun vuotiaan koirani kanssa kyläilemään ja mulle sanottiin, että on heidän nuorimman koiransa kanssa epäluonnollinen tilanne, kun mun koira on hihnassa. Whaat???? Hihnassahan tää 'kantaäitikin' on on ollut koko nuorimman koiran elinajan!!!
Tapauksessa ei ollut muuta outoa kuin se, että kolmen nartun hallitsemalle reviirille tuli ykskaks (leikattu) uros. Kummajainen näille nartuille - ei ollut hajuiltaan kumpaakaan sukupuolta. ;D
Mistä ihmeestä johtuu tää yhdistäminen hihnaan ja koirien käyttäytymiseen??? Tää nuorin koira ihan tasan tarkkaan oli oppinut, että on luonnollista olla hihnassa (=kantaäiti), ihan yhtä luonnollista olla hihnatta (=oma äiti).
Lukeekohan jotkut koiriaan "liikaa" (-siis kirjoja...) ja siks normaali ajattelu ei enää toimi...
Etukäteen kysyjille tiedoksi: nartut oli Lapin porokoiria, mun koira Karjalan karhukoira.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Käsittääkseni on kysymys siitä, että hihna tiukalla oleva koira ei pysty kohteliaasti esittämään ns, rauhoittavia viestejä, joihin kuuluu esim. pään laskeminen. Talutushihnassa myös koira, halutessaan isotella, kokee itsensä "vahvemmaksi", koska on omistajan kanssa yhteydessä. Myös jos hihnalla rajoitetaan koiraa, ettei esim. pääse haistelemaan toista, vaikuttaa tapaamiseen. Se hihna esineenä ei ole mitään, kaikki koirathan sen tuntevat.
Ainoa mikä vaikuttaa, on hihnassa kuljetettava koira. Hihnassa koira menettää vapautensa(vapauden tunteensa ja joissain kohtaamistilanteissa koira siirtyy suoraan hyökkäy/puolustus/pelottelu linjalle. Normaalisti vapaana koiralle jää mahdollisuus paeta tai siirtyä turvallisen matkan päähän.
Narussa olo ja hihna on ihan eriasioita. Narussa (juoksunaru) koiran vapaus on rahjattu (liikkumatila) mutta oma tahto käytöksessä. Hihnassa koiran vapaus ja käytös on rajattu ihmisen tahdon mukaan. Tässä tulee esille. koulutus ja luottamus. (miten liikuttaa ja ihmisen päätöksillä)