Voiko sairas, vanha tätini joka tarvitsee tehoistettua hoitoa laitoksessa,luovuttaa, antaa ennakkoperinnöksi tai muuten järjestää asunto-osakkeensa kolmen lapsensa omaisuudeksi, joista yksi muuttaisi asumaan osakkeeseen ja toimisi samalla lähes omaishoitajana?
Muussa tapauksessahan hän joutuisi tavallaan "syömään" osakkeensa muutamassa vuodessa korkean hoitomaksun takia.
Kiittäen neuvoista MR
Muussa tapauksessahan hän joutuisi tavallaan "syömään" osakkeensa muutamassa vuodessa korkean hoitomaksun takia.
Kiittäen neuvoista MR
Vastaukset 14
Vanhimmat
Täti saa luovuttaa huoneistonsa miten haluaa. Hän voi myydä sen joko käypään hintaan tai sen alle tai lahjoittaaa sen. Saajien verotus menee sen mukaan onko saanti ollut vastikkeeton tai vastikkeellinen. Ainoastaan myyntitapauksessa saaja ei maksa veroa, mutta tädillä on sitten kauppahinta omaisuutena.
Hoitomaksut määräytyvät tädin tulojen mukaan.
Kylläpäs nyt ollaan huolissaan vanhan sairaan tädin omaisuuden säilymisestä. Vai huolettaako pikemminkin tuleva perintö? Osake on tädin omaisuutta ja sen voi tietysti käytää myös tädin hyvinvointiin.
Minulla, kysyjällä, ei ole mitään perittävää tädiltäni. Hänella on 3 lasta jotka ilmeisesti siis perivät.
Eniten olen huolissani vakavasti sairaan tätini puolesta ja lupasin serkulleni yrittää ottaa selvää asioista koska täti itsekin tahtoo sinne tehostetuun hoitoon. On vaikea saada ketään hoitamaan tätiä 24/7, siinä kun menisi serkulta työpaikkakin...
Tarkoitatko siis että tätini voisi vaikka lahjoittaa asunto-osakkeensa tyttärilleen? he sitten voisvat keskenään sopia vuokrataanko tai mitä muuta voisi tehdä.
Kiitos. MR
Totta kai voi, jos täti vain on oikeustoimikelpoinen.
Jos hän lahjoittaa sen kaikille perillisilleen yhteisesti, niin nämä maksavat lahjaveron ja sopivat itse, kuka siinä asunnossa asuu ja mitä hän maksaa vuokraa muille. Se on lahjoituksen jälkeen perillisten asunto, ei tädin.
Ei asunto-osaketta "syödä" hoitomaksun takia, eläkkeestä se hoitomaksu otetaan ja siitäkin pitää vanhukselle jäädä käyttörahaa.
Poiketen normaalista tavastani kerron.
Tärkeää on se, että virallinen asuinpaikka on entinen asunto. Sitä ei voi ottaa pois. Vielä parempi mikäli joku sukulainen myös asuu siinä.
Tärkeää myös että tietää eron kunnan tarjoaman hoidon ja yksityisten vanhustentalojen välillä. Kuntaa sitoo laki eivätkä voi ottaa kovin paljon. Tästä syystä kunnat ovat perustaneet vanhustentaloyhdistyksiä joilla on velvollisuus jättää vanhukselle taskuraha ja jotka pääsevät omaisuuteenkin helpommin käsiksi.
Tässä tapauksessa kyse lienee laitoshoidosta.
Uskoisin että kunnolla laadittu testamentti on tässä tapauksessa varsin tehokas, lahjoja tai ennakkoperintöjä ei tarvita. Kunnolla laadittu testamentti on muutama lause, edes yhden A4-paperin täyttäminen vaatii työtä.
Testamentin laatiminen sen jälkeen kun on joutunut sairaalaan tms. on hankalaa, pitää olla lääkärintodistus että laatija on ollut järjissään ainakin testamentin tekemisen ajan.
Parempi hoitaa asiat kuntoon ennen sinne joutumista.
Voi estää hoidosita aiheutuneiden kustannusten realisoimisen vanhuksen omaiuudesta?
Vaikka testamentiisa lukisi että testamenttaan kaiken omaisuuden paaville niin kyllä ne velat otetaan ensin päältä.
Joten testamentilla ei ole mitään hyötyä vanhuksen omaisuuden suojelemisessa, eniiten on hyötyä siitä että katsoo ettei pistä nimeä yksityisen hoitopaikan sopimukseen
Täysin samaa mieltä.
Laissa sanotaan mitä saa periä hoidosta kunnallisella, on joku 40% tuloista vaikka tarvittaisiin ympärivuorokautinen hoitaja seitsemän päivää viikossa. Siis kotiin. Useimmat pärjäävät vähemmällä.
Tärkeintä tosiaan on ettei pistä nimeään yhtään mihinkään paperiin. Näin olen vanhoja omaisiani ohjeistanut.
Velkoja on paha ottaa ellei niitä ole.
Testamentilla on erittäin paljon väliä etenkin lapsettomilla, varsin paljon väliä myös alenevassa polvessa.
Enemmän on tuo hoitomaksu kuin 40% tuloista.
Jos en väärin muista niin käyttörahoiksi täytyi jäädä minimissään muistaakseni alle 100€ ja sitten oli muistaakseni joku prosentti mitä täytyi jäädä käteen (isompituloisia koskee lähinnä tuo prosenttihomma).
Ja niinhän se pitääkin olla että vanhuksen tulot menevät pääosin hoitomaksuihin ja käyttörahat sitten menee vaatteisiin, retkiin, kaviin yms. "huvituksiin".
Näin äitini kohdalla kunnallisessa palvelutalossa.
Tuo 40% on muutaman vuoden takaa, silloin katsoin sen laista.
Koskee kotona asuvia joille tuodaan käytännössä samat palvelut kotiin kuin mitä saisi kuselta haisevassa palvelutalossa. Tällöin yrittivät vanhaa tätiäni sellaiseen koska kunnan tukema vanhustentaloyhdistys oli saanut rakennettua uuden talon ja siihen piti kerätä 50-100 vanhusta pieneltä paikkakunnalta.
Yksityisiä firmoja tai yhdistyksiä nuo prosenttirajat eivät koske, voivat laskuttaa miten paljon vain. Ja laskuttavatkin.
Tuo 40 % vanhallakin säännöllä on hurjan vähän.
Ettei nyt vain olisi 2 henkilön yhteenlasketusta tuosta joka nykypäivänä on tuo alla todettu 42,5%.
Eli yksineläjän tuloista menisi 85% (käteisvara rajaan saakka).
Ja kotihoidossa tulee huomioida myös se että vanhushan maksaa myös asumiskulut omasta kukkarostaan ja siitä jäljelle jäävästä viedään nuo prosentit (85%)
Finlexistä löytyy.
Kyse on tosiaan omaan kotiin saatavasta avusta joka on käytännössä sama tai parempi kuin vanhustentalossa. Jos ei pärjää kummassakaan niin terveyskeskuksen vuodeosastolla on eri säännöt.
Vanhalla tädilläni kävi avustaja tai sairaanhoitaja katsomassa kolme kertaa päivässä. Ei halunnut laitokseen missään nimessä.
Oikein hyvin sujui elämän loppuun asti.
3/päivä ja yöt yksin vastaa samaa kuin laitoksessa 24h/vrk7vrk/vko
Kysessähän on silloin tuettu kotona asuminen joka ei ole läheskään sama kuin jatkuva kotihoito.
Tiedän mitä nuo tuetut toiminnot ovat, käynti 3 kertaa vuorokaudessa max 15-20min kerta.
Mitenkäs tuollainen hoito passaa dementikolle joka saattaa lähteä hortoilemaan kotoa?
Jos riittää niin hyvä, kaikill ei riitä.
Hoitomaksu on 80% tuloista.
"Pitkäaikaisessa laitoshoidossa asiakasmaksu määräytyy asiakkaan/potilaan maksukyvyn mukaan.
Maksu voi olla enintään 85 prosenttia hoidossa olevan nettokuukausituloista. Jos suurempituloinen puoliso on laitoshoidossa, hoitomaksu voi olla enintään 42,5 % puolisoiden yhteenlasketuista tuloista. Asiakkaalle taataan kuitenkin henkilökohtaiseen käyttöön kuukausittain vähintään 97 euroa. Muutokset tulivat voimaan 1.1.2010. "
Laitoshoidossa olevalle tulee jäädä kuukausittain henkilökohtaiseen käyttöön 90 euroa. Tätä henk.kohtaiseen käyttöön jäävää osuutta tarkistetaan joka toinen vuosi.
Nettotuloina otetaan huomioon verotettavat tulot ennakonpidätyksen ja ennakonkannon jälkeen sekä verottoma tulot.
Tuloja ovat palkka- ja eläketulot, syytinki, maataouden pääoma- ja ansiotulot, korko-, osinko- ja vuokratulot.
Palveluasumisessa huomioidaan tulosta tehtävinä vähennyksinä lääkekulut ja palveluasumisen vuokra.
Jos täti pitää asunnon eikä vuokraa asuntoa, asunnon hoitokulut (yhtiövastike) tulee maksaa henkilökohtaiseen käyttöön jäävästä osuudesta.
Jos täti vuokraa asunnon pois ja saa vuokratuloa, hoitovastikkeen saa vähentää, mutta vuokratulo lasketaan tädin tuloksi.