iski päälle tänään aamuyöstä en muistanukkaan enää kuinka kivaa se on nyt vasta tuntuu siltä että ehkä kumminkin rupee herään henkiin tällekkin päivälle eilen maistu konjakkikin niin hyvältä ettei oo kai koskaan maistunu no tuli se kyllä aamulla uloskin ja päänsärky sekin on niin ihnottavaa kun ei oo vuosikausiin särkeny kyllä se ehkä tästä täytyy vaan juoda vettä tänään yhtä paljon kun eilen joi punkkua mutta on se vaan niin kummaa että se meni eilen se punkku paljon paremmin alas kun toi vesi tänään onko vielä kuinka tuoreessa muistissa muilla vastaava olo vai ootteko jo viisastunu vuosikymmeniä sitten mää toivottavasti muistan tän piiiiiitkääääääännnnn...
vuosisadan krapula
tii-na-...
41448
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 41
Vanhimmat
eikö sulla eilen ollu veljes hautajaiset?
hyvin muistit kyllä oli asianmukaisesti saatettiin ja sen jälkeen vietimme muistotilaisuutta toiveiden mukaisesti hänellä oli viisi kuukautta aikaa kertoa toiveensa.
kerroit siitä täällä,osanottoni.
kiitos.
" syy krapulaan on pienet kääpiöt jotka asuvat pullon pohjalla ,ryömivät ulos pullosta korvan kautta päähän. Sitten he laittavat jukeboksit soittamaan hirveetä krapularämpytystä ".
niin harvoin sitä konjakkia juon että kai ne sieltä sit tuli ne pienenpienet kääpiöt viini oli pussissa.
Ensin pelkäsit kuolevasti, - ja sitten pelkäsit ettet kuolekaan!
jotenkin näinhän se menee mutta jäin henkiin kumminkin mutta vanhasta muistista tiedän että olo normalisoituu vasta kunnolla kun on nukuttu ensi yö.
Pieni Punahilkka -kankkunen on ihan kauhea.
Aamulla herää suden ja mummon välistä.
onneks tänä aamuna oli vaan vaari vieressä.
Ei muuta ku tsemppiä, kyllä se rapula pikkuhiljaa laantuu. Ja osanottoni..
Beroccaa aamiaiseksi, sitten kunnon brunssi (vältä rasvaa kuitenkin), tunnin ulkoilu, lounas ja päiväunille, jos pää on vielä kipeä niin särkylääkettä sänkyyn mennessä. Nestettä, liikuntaa, lepoa ja raitista ilmaa. Kyllä se siitä:) Illalla on ihan ok.
(Soitin ja kysyin neuvoja juoppoystäviltäni:) )
Osaanottoni veljesi poislähdön johdosta.
(Illalla hilpeenä kaljaa...nyt kalpeena hiljaa...niinhän se on aina mennyt:(
mutta kun ei jaksanu muuta kun vaan nukkua tää oli niin paha nyt alkaa jo tuntua lähes normaalilta nitta ja paloma kiitokset osanotosta uskon että myös hänellä olisi ollut hauskaa kaikesta huolimatta onnistuimme tekemään illasta hänen näköisensä.
Hikeen n&p auttaa http://www.youtube.com/watch?v=iK0zTaUN2C8
aika hauska en ollu koskaan kuullu ennen.
No selviäthän sinä siitä. Hyviä ohjeitakin olet saanut ja päivä on jo illan puolella.
Kyselit onko tuoreessa muistissa vastaavia? Ei todellakaan, tai muisti on tosi huono ja huononnut vanhuuttaan. Yhden kerran 70-luvun alkupuolella olen ollut aamupäivän (4h) pois töistä kun edellisiltainen naapurin uuden auton juhlinta aiheutti jonniinmoisen krapulan. Kunniakseni koen että se on ainoa kerta kun alkoholi on työaikaa verottanut.
Niin ja joskus 80-luvun alussa silloisessa Neuvostoliitossa join vahingossa (= tietämättömyyttäni) sekaisin shampanjaa ja muita alkoholipitoisia aineita. Määrä ei ollut suuri mutta ei olisi pitänyt sekoittaa. Se oli lomalla se. Itsepähän kärsin.
Eipä ole viime vuosikymmeninä tapahtunut, lienenkö oppinut?
en määkään muistanu enää että voi tällainenkin olo tulla mutta ehkäpä muutaman seuraavan vuoden muistan.
Onkohan minulla joku alkoholistigeeni, kun ei enää vuosiin (vuosikymmeniin?) ole minkäänlaista krapulaa tullut? Olen epäillyt tällaista ja jättänyt juopottelun melko vähiin, vaikka en mielestäni kovin juoppo ole ennenkään ollut. Alkoholisteja on kyllä suvussa ollut ennenkin ja on vieläkin, joten se geeni saattaa ollakin olemassa.
mun vaari on ollu kuulemma alkoholisti sen jälkeen ei oo muita ollu enkä mää oikeen usko että mustakaan tulee kun ei ihan ensimmäisenä aamulla tullu korjaussarja mieleen eikä kyllä maistuis vieläkään vaikka jotkunhan sanoo että sillä se lähtee millä se on tullukkin tiiä häntä en oo kokeillu koskaan enkä kokeillu vielä tänäänkään.
Kauan on siitä, kun krapulaa podin. Kyl se olo siit kohenee.
kiitti.
On kokemusta, varsinkin vuosia sitten kun vielä oli nuori ja jaksoi.
Saan pienestäkin alkoholi määrästä krapulan, saati sitten kun pitää "täysistunnon".
Päänsärky herättää, sitten voi vain kuulostella miten menee ja toivoa parasta...
Ei ole aikoihin ollut krapulaa, eipä ole ollut paljon juhlimisen aihettakaan.
Otan särkylääkettä ja juon jotain sokeripitoista, ei se paljon auta, ainut mikä auttaa on aika.
vielä neljän aikaan tuntu että tää ei helpota ollenkaan mutta nyt on pää normalisoitunu kahden asperiinin voimin meillä on menny aina lujaa kun ollaan kokoonnuttu sisarukset perheineen mökille eikä eilinen poikennu entisestä vaikka tilanne oli toisenlainen sitä saa mitä tilaa ja meiltä oli tilattu tällaiset kekkerit.
Onneksi konjamiinista tullut krapula hellittää pikkuhiljaa.
Ne suuhun tunkevat röytäisytkin hellittää iltakymmeneen mennessä. Ainakin minulla. Kokenut kaiken tietää ja heikko kaiken kokee.
Kaikki krapulan kourissa painiessasi antamasi pyhät raittiuslupaukset unohtuu jälleen.
Onneksi heräsit sentään oikean seuralaisen selän takaa.
Pirullisin krappishan on aito ja oikea, itse hankittu morkkis.
Niin että - nokka kohti uusia ihmeellisiä seikkailuita.
Osanottoni Veljesi menetyksen johdosta.
tämä aamu oli taas ihan normaali raittiuslupaukset kyllä kumminkin vielä pitää ;))))) kiitos osanotosta.
Ymmärsinkö oikein,sulla oli maahanpanijaiset ja sen lopussa reipasta pämppäämistä?
Jos oli vainajan toivomus.
aivan oikein ymmärretty koo koo oli veljeni toivomus myöskin aikanaan äitini muistotilaisuus vietettiin samalla porukalla ja samassa paikassa veljelleni rakkaimmassa paikassa missä hän vietti pari eläkevuottaan muisteltiin itkettiin naurettiin laulettiin sieltä ne kumminkin kaikkein parhaimmat muistot löytyi viimeisen lähes neljänkymmenen vuoden ajalta .
Noin minäkin toivoisin itseäni muisteltavan.
Tulihan se ehtoo tästäkin pyhästä,tulet on sammutettu koneista ja ehtoon rauha vallitsee.
Istuskelin hetken likan haudalla ja kattelin aurinkoa,se oli likalle tärkee ja otin sitä sen puolesta.
Ittekkin nouratin hänen toiveitaan hautajaisten suhteen, en tierä vaikuttaako se johonkin mut on ainakin itellä parempi mieli.
kyllä se ainakin itelle tulee parempi mieli kun tehdään sillei kun halutaan sillon kun kerkee ite toiveensa kertomaan.
Otan osaa tii-na.
Osanottoni myös olosi johdosta, mutta onneksi semmoiseksi ei jää..:)
kiitos pirre tupla osanotosta olo on rautaa tänä aamuna.
Hah,krapulasta puheenollen muistampa hyvinkin monta krapulaa nuoruudestani.
Olo oli kamala,ei järkikään juossut,ei ymmärtänyt mitään,ja pahinta oli oksentaminen.Harvoin niin paha kuitenkaan,silloin kun kaikki alkoi vähänkään näyttää kahtena,tiesin lopettaa ja vesilinjalle.
Juhlinta liittyi tanssimiseen,mentiin lujaa ja ilo oli taivaalinen,kuinka sitä jaksoikaan,monta tuntia discoamista.Eipä ollu kilojakaan,niinkuin nyt,joita yritän siirrellä pyöräilemällä.
Pari kaljaa joskus saa muistinkin katoamaan,puhumattakaan viinipullollisesta.
JOskus naapurin kanssa erehdytään kallisteleen ja juttua riittää, DDDD!
ne nuoruusajat ne nuoruusajat ne tässä tuli ihan mieleen kun ollaan miehen kans kelattu niitä yön viimeisiä tunteja sato vettäkin kuulemma kaatamalla kun soudettiin saaresta mantereelle muisti palailee pätkittäin vaikken sen heti tienny poissa olleenkaan.
Tapanani on ystävällisesti toivotella krapulaisille että "Luoja tautia lisätköön!". Se sopii hyvin etenkin hautajaisten jälkeisen krapulan parantelemiseen... Vaikka ihmiset eivät jostain syystä ymmärrä hyväntahtoista toivotusta, enimmäkseen suuttuvat...
Minulle eivät muut pääse kuittailemaan, koska en ole koskaan pystynyt juomaan juuri puolta keskioluttölkkiä enempää; minulla on ilmeisesti sellainen "geeni" ettei elimistöni ota vastaan alkoholia. Etenkin entiset työkaverit (metallimiehet) pitivät sitä pahana ongelmana. Ajatella kuinka juoppo olisin jos ei olisi tätä ominaisuutta joka estää juomisen! ;)
toi toivotus sopi kyllä tosi hyvin aiheeseen ja pitää pitää mielessä tytär on päässy kuittaileen mulle moneen kertaan jo yleensä se on mää joka sille pääsen kuittaan muutaman kerran vuodessa seuraavalla kerralla tiedän mitä sanon ;)))))
Osanottoni, tii-na: En osannut aukaista tätä ketjua, kun tuo krapula on tätä nykyä meikäläiselle tuiki tuntematon olotila. Kaukaisilta nuoruusvuosilta sen saatan muistaakin, mutten yhtään kaipaa..))
Mutta eikös siinä ole se hyvä puoli, että siitä suunta on aina ylöspäin ?
tuntematon se on ollu mullekkin jo vuosikausia tietoisesti sitä en hakenut mutta mutta sieltä läytyi nuoria innokkaita lasintäyttäjiä jos olis ite pitäny aina nousta ottamaan niin olisin ehkä pitäny vähän pidemmät ryypyn välit se hyvä puoli siitä oli että muistaa taas monta vuotta ja tietää pitää varansa kiitos osanotosta.
Kyllä se siitä kun voi nukkua, mutta itse kaljoittelin elokuussa kolme päivää aamusta iltaan ja vähän yölläkin. Siitä toipumista oli ikävintä univaikeudet ja painajaiset.
no tota mää en oo kokeillu vielä koskaan oon aina vaan ihmetelly miten joku pystyy ja jaksaa vuorokaudet ympäriinsä hatun noston arvoinen asia musta ei olis siihen vaikka joskus olis varmaan ihan kivakin mukavassa porukassa.