ANOPPI oli kuin näkymätön kodin hengetär, joka piipahteli kotonamme silloin, kun olimme töissä ja lapset päiväkodissa. Petasi kiireessä auki jääneet vuoteet, tiskaili ja olipa joskus pyöräyttänyt pullatkin !
Kotonamme oli usein "mummin" ominainen tuoksu. Hänellä oli meille avaimet, joten hän tuli ja meni kuten hänen sopi.
Nyt pojat kysyvätkin - eikö koskaan ole mummin tuoksua ?
Ei ole. Mummi nukkui pois.
Mutta aito, pohjaton ikävä jäi - ja kultaiset muistot.
Miniä
Tuo oli lainattu miniän mielipidekirjoitus Vartti-lehdestä 7.9.2011
On ikävä anoppia !
minä minäkin . . .
5
400
Vastaukset 5
- myös miniä
Minullakin on ikävä anoppia.
Asuimme saman katon alla yli 20 vuotta. Siinä kasvoivat lapset, saivat solmia ihanan ja läpi elämän kestävän ihmissuhteen. Anopin ja minun välit olivat hyvät ja sopuisat, vaikka eivät ehkä niin lämpimät olleetkaan. Tulimme hyvin toimeen ja kummallakin oli oma roolinsa. Välillä ärsytti, mutta kumpikin tajusi, miten iso asia oli kyseessä, eikä antanut pienten harmien pilata kokonaisuutta. Niin paljon hyvää yhteiselossamme oli: Ei tarvinnut viedä lapsia hoitoon, mummo hoiti heidät kotona. Koululaisten ei tarvinnut tulla tyhjään kotiin, ei ollut kesähoitohuolia pikkukoululaisten kanssa. Pyykit oli laskosteltuina, ruoka valmiina kun tulin töistä. Ja se kaikkein tärkein: lapset oppivat ymmärtämään ja rakastamaan vanhaa ihmistä, heistä kasvoi empaattisia ja elämää kunniottavia aikuisia. Näitä omia arvojaan he välittävät nyt omille lapsilleen.
Vuosien myötä anoppi vanheni ja kunto huononi. Osat vaihtuivat. Ensin isot lapset "hoitivat" mummoa, lopulta hoitovastuu siirtyi minulle. Viimeinen elinvuosi meni sairaalassa. Nyt mummo on ollut pois kohta kaksi vuotta. Yhä, joka kerta kun lapset perheineen tulevat käymään, he käyvät myös mummon haudalla. - meillä on 1 elämä
Oliko miniän mummoilla/anopeilla mitään omaa yksityiselämää?
Aikamoiselta orjatyötä ilmeisesti palkatta? - mummotta
Mitähän nämä miniät oikestaan ikävöivät? Mummoa vai tämän työpanosta?
Mummoparkoja alistetaan vuoroin alistamalla, vuoroin ylistämällä. Antaisitte nuoremmat ikäihmisille heille kuuluvan arvon ilman viimeisenkin hyödyn puristamista heistä.- myös miniä
No minulla ainakin on ikävä anoppia.
Hänen työpanoksesnsa lasten pienenä ollessa oli tärkeä. Sitä kesti aikansa. Sitten lapset kasvoivat ja lähtivät maailmalle. Anoppi vanheni, ja työpanos kääntyi toisinpäin: minä hoidin ensin hänen asioitaan, kun hän ei enää päässyt liikkeelle, ja lopulta häntä itseään. Usein toivoin, että hän ei edes asuisi meillä, koska ei se anopin ja miniän yhteiselo niin autuasta aina ollut. Mutta kun tajusin, miten tärkeä ihmissuhde hän oli lapsille ja lapset hänelle, olin hiljaa. Ja lopulta, kun hän oli hoivan tarpeessa, hoidin häntä ihan vapaaehtoisesti ja kunnioittavasti, vaikka ei sekään aina niin mukavaa ollut.
Ja nyt kaipaan häntä.
Itse en äitinä ja anoppina ikinä mene lasteni koteihin ominpäin, lapselapsia hoidan mielelläni, mutta muita kuin lapsenhoitoon liittyviä kotitöitä en lasteni huusholleissa tee, ellei niitä ole pyydetty tai niistä muutoin sovittu.
Anoppi asui meillä ihan omasta pyynnöstään. Minä vastustin ajatusta aluksi kovastikin. Mutta kun anopin toinen vaihtoehto olisi ollut asua yksin vuokrayksiössä, muut lapset perheineen satojen kilometrien päässä, ei ajokorttia puhumattakaan autosta, ei sukulaisia lähellä, ja hän pyysi päästä meille asumaan ja seuraamaan lastenlastensa elämää, suostuin.
Joskus voi ollan näinkin...
- mummo/anoppi
Olen mummo ja anoppi, mutta silti en ikinä mene sopimatta lasteni huusholleihin, vaikka minulla on on avaimet heidän koteihinsa vara-avaimena kuten heillä minun avaimeni. Aina vierailumme on sovittu jotensakin etukäteen.
Muuten ikinä en nyt tee edes huushollitöitäkään lasteni kodeissa. Kerran oli poikkeus, kun hoidin viikon tyttäreni ja vävyni lapsia vanhempien ollessa matkoilla. Toki silloin jouduin puuhaamaan myös arkiaskareita. Muutoin saatan toki viedä heille joskus kotonani leivottua pullaa tai piirakkaa. Lapsia hoitaessani keräämme kyllä lelut ja pelit paikoilleen. Ja jos apua pyydetään, niin kyllä yhteispeli pelaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Herkkyydestä
Toisessa ketjussa toivottiin keskustelua herkkyydestä. Aloitan omalla näkemykselläni. Mielestäni herkät ihmiset ovat l3001050Arvaako kukaan?
"Humalojalla metalliromun keräyspaikalla on kulkenut pitkin kevättä ja kesää joku henkilö, joka on vienyt sieltä kymmeni61857- 76835
- 69712
- 67691
Tuntuu pahalta meidän molempien puolesta
Anteeksi, että olen tällainen pelkuri. En vaan usko rakkauteen enää miehen ja naisen välillä omalla kohdalla. Tiedän, et39668Olen kiinnostunut sinusta, en seksistä
Vihjailuja toiseen suuntaan on tullut niin paljon, että asia on korjattava. En näe sinua esineenä, vaan hienona persoona34577- 43570
- 48507
- 40505