Sijaisperheeseen??

Hei, onko sulla sukulaisia tai muita läheisiä ihmisiä joille pystyt puhumaan? Sijaisvanhempi voi olla myös sukulainen tai muu nuoren läheinen esim.kummi tai kummit, isovanhemmat jne. Säilyisi yhteys lähipiirin ja vanhempiin paremmin. Sitä varten on PRIDE-valmennus jossa heidät valmennetaan tehtävään niinkuin muutkin sijaisvanhemmat. Elämäntilanne ja psyykkinen, fyysinen terveys tarkastetaan myös ihmisiltä joiden luo mahdollinen huostaanotto tehdään.

Lastenkotia en suosittele levottomuuden takia ja liiallisten rajoitusten suhteen. Työntekijät vaihtuvat ja niissä on nuoria joilla on monenlaisia ongelmia. Osalla voi olla agressiivisuutta, osalla rikoksia taustalla vaikka ikää hyvä jos 16. Osalla psyykkisiä ongelmia, masennusta, ylivilkkautta, itsetuhoisuutta yms. Ainakin minusta olisi surullista elää 24/7 samoissa tiloissa joissa melua ja yksi pieni huone joka on sinun. Pelkäisin myös ennenpitkää laitostumista. Ja jos vanhemmat saisivatkin asiat kuntoon, on eri asia miten eri työntekijät näkevät lapsen/nuoren edun ja aletaanko kotiuttamaan. On yrityksiä joita ajaa eteenpäin raha ja hyvä taloudenkasvu saamistaan lapsista ja nuorista jolloin vaikuttimet eivät ole aina lapsen edusta lähtöisin. Paljon paikastakin kiinni. Toimintatavoissa on myös eroja. Esim.tapaamiset läheisiin on yleensä tarkkaan määriteltyjä kellon aikoineen ja puhelut saatetaan kuunnella. Joissain paikoissa ei ole omaa puhelinta ollenkaan. Rajoituksia on myös liikkumisen suhteen.

Sijaisperheessä voi sielläkin olla muita sijoituslapsia tai biologisia lapsia tosin kodinomaisenpi ympäristö. Heilläkin on rajoituksia kuka voi pitää yhteyttä lapseen/nuoreen, kuinka usein jne. Joskus asiat menevät ristiin koska omaiset ja läheiset haluaisivat nähdä useammin ja saada nuorta lomille mutta toinen osapuoli ei nää asioita samalla tavalla.

Yksi vaihtoehto on sellainen että käyt puhumassa jollekkin luotettavalle aikuiselle jonka tunnet hyvin. Voisitte miettiä yhdessä sopivaa ratkaisua tai voisiko hän ottaa tilapäisesi sinut asumaan luokseen? Hätiköityjä päätöksiä en kuitenkaan kannata kun miettii asioita pidemmälle tähtäimelle ja niiden seurauksia, mutta ymmärrän ettei ole oikein huolehtia/stressata koko ajan omista vanhemmistakaan alholi ongelman takia. Tai vaihtoehto 2 että käyt puhumassa koulu terveyden hoitajalle asiasta. Sinulla on oikeus esittää omat toiveet jos haluat sijoitusta ja toivon, että niitä myös kuullaan.

Tukiperheitäkin on olemassa, niissä voi olla silloin tällöin. Vaikka muutaman viikon, lomien aikana tai muutaman viikonlopun kuukaudessa, tilanteen mukaan. Tukiperhe ei ole pysyvä ratkaisu vaan siinä on tavoitteena, että perhe pystyy jatkossa selviytymään omin voimavaroin arjesta. Olen itse kuullut tukiperheistä positiivisia kokemuksia lapsilta varsinkin jos ympäristö on rauhallinen ja biologisia/muita tukiperhelapsia on vähän esim.2 tai ei ollenkaan ja jos tukiperheellä on aikaa kuunnella, tehdä tavallisia asioita yhdessä eli ei liian ohjelmoituja/suunniteltuja juttuja.

Annan myös neuvon että älä anna kenenkään viranomaisen painostaa tai "ylipuhua" sinua asioihin joihin et ole valmis. Lue myös tarkkaan kaikki paperit jotka koskevat sinua ja perhettäsi jos tälläinen tulee eteen ja ennen kuin allekirjoitat mitään.

Hei!

Sinun ei tietenkään pitäisi joutua pelkäämään vanhempiesi eikä itsesi ja sisarustesi puolesta. Voit soittaa itse suoraan kotikuntasi sosiaalitoimiston lastensuojeluun. Netistä löydät varmasti lastensuojelun päivystävän sosiaalityöntekijän numeron. Kerro hänelle tilanteesi, lastensuojelun virkavelvollisuus on selvittää tilanne ja auttaa teitä lapsia ja koko perhettä.

Voimia ja rohkaisuhalaukset! :)