Ariel, veden haltija ja myös jumalan liesi.
Eräs nimimerkki kirjoitti täällä kuinka Bacchuksen liemet nostivat hänet melkein taivaisiin.
Niin oli pää tuntunut savuavan. Jumalani häntä ja veljeään suojelkoot.
Tänne kun näyttää eksyneen vanhaakin, muinaisten tarujen tuntijaa, virsialoitukseenkin, ajattelin kysyä:
Aiotteko, jo ajoissa, kertoa rakkaillenne, kuten tuo viisas, miten sitten biletetään kun aika on (Seija Simola). ?
Vai jätättekö heidät epätietoisuuteen, tekohartauden harrastamiseen, mustin sukin?
"vuosisadan krapula" voisi muuttua krapuloiden muisteluksi, tai Mölkyn kapuloiksi, todella kauaksi tekohartaudesta.
Helliksi luunapeiksi poistuneelle: Pahuksen rakas pashapää, tämän minä muistan!
H.
Eräs nimimerkki kirjoitti täällä kuinka Bacchuksen liemet nostivat hänet melkein taivaisiin.
Niin oli pää tuntunut savuavan. Jumalani häntä ja veljeään suojelkoot.
Tänne kun näyttää eksyneen vanhaakin, muinaisten tarujen tuntijaa, virsialoitukseenkin, ajattelin kysyä:
Aiotteko, jo ajoissa, kertoa rakkaillenne, kuten tuo viisas, miten sitten biletetään kun aika on (Seija Simola). ?
Vai jätättekö heidät epätietoisuuteen, tekohartauden harrastamiseen, mustin sukin?
"vuosisadan krapula" voisi muuttua krapuloiden muisteluksi, tai Mölkyn kapuloiksi, todella kauaksi tekohartaudesta.
Helliksi luunapeiksi poistuneelle: Pahuksen rakas pashapää, tämän minä muistan!
H.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Pisuaari kokoaa vedet ja vie ne viemäriin.
Kun aika on , totisesti minä sanon teille.
Viekää tuhkat pesästä.
"Nelly 1"
"Frankly, my dear, I don't give a damn"
Sanoi yksi jumalistamme.
"Ashes to ashes", sanoi toinen.
"Kun ehtoo koittaa, on Punaviini aina hyväksi", sanoo kolmas
Ja niin vuotavat nesteet heistä kaikista, kiitokseksi siitä että on Sunnuntai, toisenlainen "työpäivä".
Ja aina jonkun jumalan kunniaksi.
Tämä vain sinulle, ei aloitukseeni.
H.
Mailmanlapset huutavat armoa
Minä sanon teille
kartanon vanha armo
On kuollut.
Viini, tuo jumalten juoma
On hikisin varpain poljettu
Miksi ovi ei aukene sinulle?
Onko syynä deflaatio?
Onko inertikaasu pois paikaltan?
"Nelli 1"
Ja niin poispäin....
H.
Etkö ymmärrä?
Kirjoitanko liian monimutkaiseti?
Missä on silmäsi ?
Miksi et näe minua?
"Nelli 1"
Aloitukseeni saat sinä jatkaa huuhaata.
Ole hyvä vaan, muuten se kuolee.
Minä jään odottelemaan josko tämä jää viimeisekseni.
Vuosia olen kirjoittanut että minä hiljenen helposti.
Katsotaan onko aika ajanut ohitseni ja onko aika siirtyä jonnekin.
Juku! Tuliskos ihan kiitoksien aika? :)
H.
Sinulle ,ole hyvä.
http://www.youtube.com/watch?v=65TT7meMLgc&feature=related
"nelli 1"
Eiköhän se ole tässä, kuten linkkaamassa laulussasikin:
"Katsotaan onko aika ajanut ohitseni ja onko aika siirtyä jonnekin"
KIva että olet vielä tajuissasi.
H
Noh, olipas taas Suomenkieltä....
...linkkaamassasi....
Ja, Kiva....pienellä iillä.
H.
Marttyyrin osa pukee sinua.
"Nelli 1"
Hän ei nyt ihan vielä innostu.
Minä marttyyri? Mistä sait tuon ajatuksen?
Jos saan kysyä.
H.
Rähmitty aloitus
Pashaa viisauksiisi
Alahuulesi on
pajatsonkuppi
Mökötyksesi kuuluu
Taivaisiin.
Miksi lirkkusi
ei kehukkaan sinua.
"Nelli 1"
Ok, kunhan tiedän...
H.
Kuka on pashapää?
"kymysysmerkki???"
Useimmiten se on naapuri tai joku poliitikko.
Aloituksessani se kuvaa edesmennyttä ystävää, rakasta ystävää, jonka viimeinen toivomus oli kunnon kankkunen, jälkeensä jäänneille ystäville.
Olen pahoillani että en kirjoittanut teinisti/papasti/mummosti.
H.
Ja taidat tunteakin yhden toisen, elossa olevan, jota myöskin mainostetaan tuolla nimityksellä, ilman hoota...
H.
Minua ei jälkeeni jääneiden tarvitse itkuvirsin muistella.
Parempi kun nauraisivat ja kertoisivat niitä hassunhauskoja sattumuksia joihin olen ollut osallisena.
"Älkää itkekö sitä, että hän on kuollut, vaan iloitkaa siitä, että hän on elänyt".
Musiikki saa olla kaunista, mutta ei liian surullista, hautajaisissa itketään kuitenkin, toivoin minä mitä tahansa.
Itselleni tulee heti vedet silmiin, kun urkumusiikki alkaa soida, eikä mun tarvitse olla edes kirkossa.
Parasta kirjata toiveet heti paperille, ettei tarvitse tulla kummittelemaan kuolemansa jälkeen.
Isäni kaltaiset hautajaiset haluan. Meitä oli kaksi surijaa kappelissa. Pappi otti valokuvan meistä.
Muita ei tarvittu, vain me kaksi, olimme tarpeeksi.
Kuolinilmoitusta en lehteen laittanut, me itse tiesimme isäni kuolleen, mitä se muille kuului?
Palolaitokselta tilasimme kantajat.
Kuolemaan ja hautajaisiin liittyy paljon vanhoja tapoja ja sääntöjä joiden kuvitellaan olevan pakollisia.
Vapaaehtoisiahan ovat kaikki ilmoitukset ja muu rekvisiitta.
Muutama päivä sitten harrastimme tyttäreni ja vävyni kanssa mustaa huumoria, kun kerroin ettei mulle tarvitse mitään kallista arkkua ja uurnaa ostaa.
En uskalla edes kertoa mitä ehdotuksia siinä tuli esille, koska saattaisin loukata jotakuta syvemmin näistä asioista ajattelevaa.
Minun puolison eno oli hauska keksijämies. Eräs hänen keksintönsä oli "arkku saranoilla" eli alapohja aukemaan ja sisältö haudan pohjalle ja arkku siitä uuteen kiertoon... Tätä keksintöä ei kylläkään toteutettu, mutta hänen toiveensa hautajaisten suhteen toteutettiin. Hän kehotti järjestämään itselleen hauskat hautajaiset ja kun sanotaan, että karjalaisten hautajaiset ovat hauskemmat kuin hämäläisten häät niin sitä ne kyllä olivat...
Olisi mahtavaa, tulla haudatuksi puuhun koverrettuun arkkuun.
Puu tietenkin pitäisi valita ´ruumiin ympärysmitan mukaan.
.
Pistä tilaus vetämään, lejanna. Vaan mitäs jos se ympärysmitta muuttuu sillä välin kun arkku on valmisteilla ?
Mutta ihan tosissaan, kuulin, että jonkun aikuisopiston käsityötunneilla valmistetaan ruumisarkkuja, joita ennen lopullista käyttötarkoitusta voi pitää vaikka olohuoneessaan ja säilyttää siinä mitä kulloinkin.
Intialainen tapa
kääriä vainaja kankaaseen on minusta kaunis.
Näin olen kuullut.
Kuolemasta ja hautaamisesta puhuminen herättää kai myös aika voimakasta ahdistusta, suljetun paikan kammoa, ihmisissä.
Tekee pieneksi ja nöyräksi elämän edessä ajatus, että lopulta olen kuin pieni siemen, joka maahan kätketään.
Kauniisti sanottu, "pieni siemen"... Kyllä kuolemasta puhuminen varmasti herättää monissa ahdistusta. Itse ajattelen, että aiheeseen pitää hiljalleen tutustua, kesyttää pelko...
On tullut oltua karjalaisten hautajaisissa, sekä hämäläisten häissä.
Olen kyllä todennut saman, iloisuus puuttuu hämäläisten häistä. Itse hämäläisenä, olen todennut karjalaisten iloisuuden
hautajaisissa. Puolisoni oli karjalainen.
Minun puolison äiti (jota en koskaan ehtinyt nähdä) tuli Muolaasta ja siitä sisarussarjasta on enää yksi jäljellä. Keveitä iloisia ihmisiä ovat minustakin ja pitävät yhtä eri tavalla kuin me hämäläiset (itse olen rajatapaus, toiset lukevat eteläpohjalaisiksi toiset hämäläisiksi).
"demeter"
Faija taisteli Raudussa ja sit Leipäsuolla, Summassa.
Muolaa oli siinä vasemmalla.
Sen taistelun jälkeen tulivat Valkjärveläiset Jämsänkoskelle.
Minä en ole mikään svidun Hämäläinen vaan Keski-Suomalainen.
Faijan veli nai yhden Valkjärveläisen pikisilmän ja minä sain kolme kivaa serkkua.
Varsinaisia hölösuita ovat.
Lapsesta saakka katselin heitä hiljaisesti ja he kummastellen minua.
Mutta, ystävyys on säilynyt, koska nykyajan kännyissä riittää patteri.
"Connecting people" on saanut uuden merkityksen.
Harmi vaan, että huulipunalla suljetut kirjeet ovat jääneet taakse.
Tekstarin hymiö ei tuoksu millekään.
H.
"Sen taistelun jälkeen tulivat Valkjärveläiset Jämsänkoskelle." esim. Haaviston koululle.
Ainoo mitä mä en tykkää Valkjärveläisissä on että ne puhuvat niin kovaa.
*