Mikähän rotu olisi bordercollien tapainen mutta hieman "aloittelija ystävällisempi" ? Haluaisin että koira kestäisi toistoja, olisi hyvin koulutettavissa ja jaksaa touhuta. Kovuuttakin saisi kuitenkin olla edes jonkin verran, ei esim. yhtä herkkis kuin pk collie esim.
Bortsuista on niin paljon "pelottelua" että on niin vaikea ja mahdoton, ei edes toiseksi koiraksi sovi jne. Ymmärrän sen hyvin, siksi en viitsi ainakaan vielä bortsua ottaa. Kokemusta on yhden koiran verran.
Ehdotuksia?
Harrastustoiveina esim. haku, toko, agi ja koiratanssi. lenkkeilyt ja metässä samoilut.
Bortsuista on niin paljon "pelottelua" että on niin vaikea ja mahdoton, ei edes toiseksi koiraksi sovi jne. Ymmärrän sen hyvin, siksi en viitsi ainakaan vielä bortsua ottaa. Kokemusta on yhden koiran verran.
Ehdotuksia?
Harrastustoiveina esim. haku, toko, agi ja koiratanssi. lenkkeilyt ja metässä samoilut.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kyllähän bordercollie helpoin koulutettava on ja työkoiratyyppisenä kestää hyvin normaali toistoja ..mikään rotu ei kestä sellaista yli menevää koulutustyyliä että jankataan ja jankataan. Koulutus mieluummin lyhyinä ja intensiivisinäkin mielenkiintoisina paloina kuin tunnista toiseen jankkaamiseen.
Mutta jos haet enemmän seurakoiratyyppistä niin sheltti voisi olla hyvä. Tai tavallinen collie(miinus siinä on yliliitoiteltu herkkyys joissakin linjoissa eli reagoi liian voimallisesti ääniin ja muihin ärsykkeisiin joka hankaloittaa koulutusta kuten aattelitkin)
Bordercollien miinukset ja samalla plussat on työkoiramaisuus vaatii kunnon toimintaa eli ei pelkäksi seuraksi ja sohvailijaksi.
schapendoes ja pon voisi olla hyviä sinulle. Seurakoiramaisempia mutta hyvän toimintakyvyn omaavia rotuja.
Kelpie?
Hyvän koulutettavuuden omaavia rotuja on myös spanieleissa, vesikoirissa (portugalin vesikoira espanjan vesikoira, lagotto(kuuluukohan spanieleihin kuitenkin) ja terrieritkin(vaikka parson, kettuterrierit, vehnis, airis) on älykkäitä tokoon sopiviajos kaipaat hieman omaperäisempää rotua ja haluat oppia enemmän kouluttamisesta.
Tavallisin collie on juuri bordercollie. Se ollaan säilytetty alkuperäisimpänä ja siitä polveutuvat kaikki skotlantilaiset collierodut.
No seuraavat tulisivat mieleen:
-Lk collie
-Partacollie
-Pon
-Schapendoes
Mukavia rotuja, varsinkin tuo ylin mainittu, jonka yksilöitä tunnen 3. Jokainen niistä on tosi ihana ja mukava. Sitten yhden partacollien tunnen, josta ei löydy valittamista. Pon ja schape ovat saamieni vaikutelmien ja kuulemieni mukaan myös hyviä valintoja, mutta henkilökohtaisesti en niiden rotuisia koiria toistaiseksi tunne.
Nartut ovat tietysti keskimäärin uroksia helpompia perusluonteiltaan, joten suosittelen samalla nartun hankintaa.
Kiitos vastanneille!
"er567895678"
En toki aikoisi tuntitolkulla vaan juurikin lyhyitä mahd. mielenkiintoisia pätkiä koiraa ajatellen. Hmm, shelttiä olen itsekin miettinyt, juurikin jos tuota koiratanssia ajattelee mutta kuinkas herkkä se on? Itse olen melko temperamenttinen enkä halua pilata herkkää koiraa missään nimessä. Oikea koira oikeanlaiselle ihmiselle :) Collie nyt on pois suljettu rotu vaikka muuten oiva otus onkin.
Sohvakoiraa en haekaan, silloinhan matkaisin lähimpään kioskiin ostamaan lelukoiran ;)
Muuten sape ja pon olisi hyviä vaihtoehtoja mutta se turkki mietityttää? Onkohan kuinka vaikeita hoitaa, tuntitolkulla päivittäin ei huvittaisi olla selvittelemässä ja harjaamassa.
Kelpiestä en paljoa mitään tiedä, kaunis koira ainakin, pitänee ottaa enemmän selvää!
Kiitos ei spanielia, niistä hieman sellainen "häslä" mielikuva tullut, ei pahalla kuitenkaan.
Lagoton turkki vaati varmaan trimmailua, ei ihan mun juttuni. Olisi varmaan pitänyt vähän muitakin kriteerejä laittaa aloitusviestiini :D
Terrierit taitaa olla liian .. terrierimäisiä. Ne ei oikein iske, taitaa olla myös aika riistanperään ellen aivan erehdy? Haluaisin keskittyä muuhun koulutukseen heti alusta enkä riistaviettisyyden kurissa pitämiseen :)
"tässä suosituksia""
Nahka tosiaan vaikuttaa muuten hyvältä mutta mites sillä taas tuo herkkyys yms. Ja noissa kolmessa mietityttää tuo turkki :D Partacolliella sitä taitaa jo olla liikaa. Tokihan niitä voi lyhyenäkin pitää mutta mitähän kasvattajat siitä tuumaa jos ottaa 'turkkirodun' ja on heti ajelemassa sen alas. (pentukarvan vaihdettua toki vasta kun on kerran päässyt kokonaan kasvamaan aikuiskarvaan, tuommoista olen kuullut)
Nartun olenkin ajatellut hankkia seuraavaksi :)
Jos olet tempperamenttinen luonne ilman muuta colliet pois liian herkkiä. Shelteissä toisinaan hieman arkoja myös. Corgit ehkä voisi olla luonteeltaan sinulle sopivimpia jos olet tempperamenttinen (mielestäni menee paimenkoiran ja terrierin väliin luonteeltaan omaa omaakin tahtoa ei ole liian miellyttämishaluisia mutta erittäin nokkelia rotuja myös ei liian herkkiä)
Schapella kuulemma helppohoitoinen pitkästä karvasta huolimatta on karhea laadultaan joten ei sotkeennu. Eli kannattaa tutustua.
Sitten pienistä paimenkoirista alkuperäis tyyppisiä on vielä pyreneittenpaimenkoira. Joka on työkoirapohjainen ei niin seurakoiramainen. Serra ja katalonialaiset hieman pidättyvämpiä.
Terriereistä vielä koska itse olen näihin hullaantunut niin tokointoilijoille erittäin hyviä vaihtoehtoja..ja mielenkiintoisia hyväkoulutteisia. Riistavietti on hallittavissa nykyään terriereitä käytetään paljon harrastekoirina joten on muuntunut myös muuhun käyttöön kuin metsästykseen ja haussa erittäin hyviä sekä koiratanssiin soveltuvia. Ja riistaviettiä voi aina hyödyntää myös koulutuksessa. Se ei aina ole se mörkö. Kromförländer ei omaa riistaviettiä.
Terriereissä on myös tokovaliokin(kettuterrieri, airis ainakin)eli omaavat potenssia. ;)
Itse olen nyt tutustunut bordercollieeseenkin ja täytynee sanoa että helppoudesta huolimatta(miellyttämishalua rutkalti ja tekee mitä pyydetään odottaa käskyä omistajalta) jään kaipaamaan hiukan terrierin omaaloitteisuutta ja oivaltamiskykyä. Tykkään "huumoritajuisista" roduista.
Siksi ehdotin myös corgeja sinulle..mikäli pidät tuosta luonteenpiirteestä.
Ja muille ennen kuin suivaannutte mielipiteistäni niin nämä on ihan vain mielipiteitä ja kokemuksiani omien koirieni kautta ja tuttavien. eli ei faktaa.. :)
Lk collie on mainio. Se ei ole liian kova, eikä liian herkkä. Se viihtyy toisten koirien seurassa, pitää lapsista, on ystävällinen, eikä ole arka. Poikkeuksellisen terve rotu myös. Aktiivinen ja miellyttämisenhaluinen. Luonnehäiriöitä esiintyy vain harvoilla yksilöillä. Tiedän sen kolmen lk collien kokemukselta.
Ainakin polskin turkki on huomattavasti helppohoitoisempi kuin miltä ulkoapäin näyttää. toki tarvitsee huolellista harjausta ja takkujen selvittelyä, mutta laadultaan karkeaa, eli ei mitään spanielimaisen silkkistä.
Tuttuni lk collie on äärettömän herkkä ja meinasi jo antaa poiskin sen takia eli myös nahoissa voi olla äärimmäistä herkkyyttä.
Kaikissa roduissa on herkkiä yksilöitä, mutta lk collieissa suhteellisen harvoin. Minulla on sellainen ja kaverillani on ollut 2 sellaista. Kumma asia, että heti kun tavataan 1 luonnevikainen koira, niin koko sen koiran rotu tuomitaan hankalaksi.
Hän harrastaa enemmänkin noita ja on törmännyt liialliseen herkkyyteen. (en kuitenkaan puhuisi luonnevikaisesta vaan liiasta stressi ja ääniherkkyydestä)
En tuomitse koko rotua hankalaksi mutta ei sovellu kaikille ja herkkyyttä löytyy joskus hankaluuteen asti joka on hyvä tietää rotua hankittaessa ettei pettymyksiä tule ja tietää mitä hakee(linjoissa eroja).
Tunnen 3 yksilöä ja olen tavannut paljon lisääkin siellä sun täällä, Lähes kaikki ovat olleet rohkeita ja ystävällisiä. Vain yksi oli vetäytyvä ja meni ulkoiluttajansa selän taakse, kun koitin tervehtiä ja rapsuttaa sitä. Lk collien aion hankkia seuraavaksikin koirakseni. Se ei ole mikään liian herkkä rotu. Tiedän sen 3 tuntemani koiran ja lukuisten pikaisesti tapaamieni koirien kautta. Lk collie on suosikkirotujani ja olen suositellut sellaista jo monille.
Minä suosittelen rotuja sen mukaan mikä tuntuu heille sopivan en sen mukaan minkä omaan(vaikka toki se on paras olenhan sen valinnut ihan omakseni, kaksikin ;) )..mutta parempi koira oikeisiin olosuhteisiin oikealle henkilölle kuin epämukavuutta tai pettymyksiä ja vääriä oletuksia omistajalle. Siksi on hyvä antaa oikeanlainen kuva rotua hakeville myös ne miinukset.
Kaikille ei sovi liian herkkä rotu. Ja kaikille ei sovi liian dominoiva, tai vahtiva jne..
Minulla vain on eri käsitys joistakin roduista kuin sinulla. Joka tapauksessa koirat ovat yksilöitä. Kukaan kasvattaja tuskin tarkoituksella hankkiijalostukseen luonnehäiriöisiä koiria. Se on kiinni paitsi koiran vanhempien luonteista 8geeneistä), myös siitä kuinka koira on kasvanut, kuten mihin tottunut ja kuinka opetettu tottelemaan.
On koiran rotu sitten mikä hyvänsä, niin kannattaa ottaa selvää sen vanhempien luonteista ennen hankintaa. Toivottavasti aloittajakin löytää hyvän yksilön järkevältä kasvattajalta, hommaa sitten minkä mieleisensä rodun hyvänsä.
Sinä puhut hieman eri asioista kuten luonnehäiriöisestä ja se on minusta liioiteltua..tutullani tosiaan enemmänkin collieita ja törmännyt stressiherkkyyteen ja ääniherkkyyteen. Tässä linjassa sekä hyviä että näitä herkempiä. Olosuhteet on normaali kasvuympäristö ja kokemusta laajalti joten eiköhän se ihan linjasta ole kiinni. Toki yksilöeroja on mutta puhuin yleisesti ja tämä kasvattaja hyvätasoinen kuitenkin.
niin aina ei tiedä pentujen vanhempia joskus kun on myös tuonteja joiden jälkeläisistä ei aina voi olla varmoja ja joskus vanhemmat voi elää hyvin rauhallisessa ympäristössä jossa ei stressiherkkyys tulekaan ilmi samoin kuin kaupunkiolosuhteissa joka vaatii koiralta enemmän..eli peräänkuuluttaisin myös luonnetestauksia vanhemmilla.
Olen silti kanssasi eri mieltä rodusta. Minulla on laaja kokemus lk colliesta. Mutta onpa sinullakin vahvasti omat käsityksesi nahkacolliesta. Itse olen pitänyt nahkacollieta aina miellyttämisenhaluisena, stressinsietokykyisenä ja rohkeana, koska kaikki tapaamani yksilöt ovat olleet sellaisia, lukuunottamatta yhtä poikkeusyksilöä, joka oli mm. varautunut ja pelkäsi pauketta. Annan sinun pitää käsityksesi lk colliesta, mutta oma on itsellänikin.
Tottakai pidän käsitykseni en tarvitse lupaa siihen sinulta ;) hassusti aseteltu.
mutta aloittaja tuli mieleen vielä erittäin hyvä vaihtoehto aussie. Tasapainoinen hyvän hermorakenteen omaava rotu moneen harrastukseen. Myös suomen lapinkoira hyvä.
on paras koira tällä planeetalla joten parempaa et löydä, vain kusipäät hakee kovuutta lisää ja kusipäisiin omistajiin ei tehoa kuin mono
Aussie.
Itsenäisempi, vähän kovempi kuin bc:eet. Noin niinkuin yleensä. Yksilöita toki kaikki koirat.
Näyttelylinjaiset usein raskaita ja runsas turkkisia, mutta käyttöön sopii sellainen vähän "rumakin" koira tosi hyvin ;D.
Aussie kestää työtä ja toistoa, mutta selviää elävänä myös levossa.
Ei ehkä ihan tosissaan, mutta kuitenkin, älä ota auspaita, jos se on merle sinisillä silmillä ja töpöhännällä. Siinä on ehkä jalostettu. ei niin harrastuskoira puolta.
Vaikka pk collie onkin pois suljettu niin sen verran sanoisin että kun ei ota näistä moderneista linjoista löytää kyllä oivallisen harrastekoiran itselleen . Itse kävin hakemassa ulkomailta omani joka on rungoltaan ja rakenteeltaan kaukana suomen collieista ja mielestäni suomalainen pk collie on seurakoira mutta nämä alkuperäiset ovat kyllä ihan työkoiria . Ennenkuin kukaan ehtii kysyä niin on rekisteröity koira .
Olen hyvin tempperamenttinen ja niin on kyllä koiranikin :P Hyvin kuitenkin tullaan juttuun pääsääntöisesti :D
isommista paimenkoirista löytyy hyviä rotuja myös esim hollanninpaimenkoira ja belgit varsinkin hyviä tokokoiria jaksaa puuhailla todella sitkeästi. Niissä myös näyttelylinjaisia joita suosittelisin alottelijalle ei niin työkoirapohjaisia mutta hyviä harrastamiseen. Naapurissani mitä valloittavin tervueren avoin ystävällinen ja kuuliainen.
aussie rauhallisempi ja ehkä aloittajalle parempi.