Hylätty yo-kokeista???

Niinpä, kai niitä torveloita vaan löytyy tästä maasta..

Mikä siinä hylätyn saamisen ymmärtämisessä on ongelma? N. 5% kunkin kirjoituskerran kirjoittajista saa hylätyn - siis per aine - jotenka aika moni saa sen hylsyn... Jos kirjoittajia on esim. 10.000, niin n. 500 niistä saa hylsyn - kuten myös L:n. Sitten ne ns. keskivälin arvosanat jakautuvat suuremmalti; ts. ääripäät ovat pienimmät.

Niinpä, aina siis ne 5% saa hylätyn. Ei siinä siis mitään, tosin itekkin oon ihmetelly, että esim. äikässä pisterajat ovat niin alhaalla varsinkin alempien arvosanojen kohdalla. Varmaan joku aina vastaa kokonaan tehtävän vierestä, että saa 0-1 pistettä. EIhän tuo muuten ole mahollista.

Oletko oikeasti noin v*tun tyhmä? Jokaisessa aineessa ihmiset saavat hylättyjä vaikka kaikki kirjoittaisivatkin kouluarvosanoissa 10 vastaavan tuloksen!
Voi että ihan naurattaa tuo sinun tyhmä kysymyksesi! :D

Ehkä ihan aiheen vierestä kirjoittaminen ei riitä hylkäämiseen, mutta ainakin jos ei vaikka ole verbejä lauseessa tms.

Varmaan siksi, että kaikki eivät ole yhtä erinomaisia ja itseään täynnä kuin sinä.

Huono provo. Jatka harjoittelua.

Äidinkielen kokeessa on kyllä aika vaikea reputtaa, mutta kyllä siinäkin joka vuosi onnistutaan. Yleensähän se johtuu siitä, että oppilas kirjoittaa täysin aiheen vierestä ja ei noudata muitakaan annettuja ohjeita. Tällä perusteella lautakunta on velvollinen hylkäämään aineen riippumatta sen kielellisistä tai asiasisältöisistä ansiosta.

Toinen syy on luonnollisesti traagisempi. Kirjoittajan tuottama teksti esimerkiksi rikkoo kaikkia mahdollisia oikeakielisyysnormeja ja on kauttaaltaan suomen kielen rakenteen vastainen. Usein tämä johtaa siihen, että tekstin asiasisällöstäkään ei saa juuri mitään selkoa. Toisaalta myös silkka aineiston plagiointi tai tekstin rakenteen järkyttävä epäloogisuus ja jäsentelemättömyys voi johtaa hylättyyn arvosanaan.

Yleensähän kakkosperusteella hylätyn aineen kirjoittajalla voi olla taustalla esim vaikea lukihäiriö tms, eikä siinä tosiaan ole mitään naurun aihetta. Oppilas saattaa esim olla muulla tavoin hurjan lahjakas, mutta ei vaan kertakaikkiaan kykene kirjoittamaan kielellisesti edes välttävää tekstiä.

Silti tälläinenkin oppilas voi parantaa omaa tasoaan harjoittelemalla ja tarvittaessahan koulut tarjoavat tukiopetusta ja eiväthän erityisjärjestelytkään vaikean lukihäiriön tapauksessa ole poissuljettuja.

Yksi kaveri sai äikästä hylätyn kirjoittamalla vaan ihan aiheen vierestä... En toki vastauksia nähnyt mut ihan fiksu hänkin on ja muuten kirjoitti hyvät paperit ;-P nousi sitten äikkäkin I muiden aineiden ansiosta

Hylätyn saa helposti:
1. Ei tee mitään, roikkuu lukiossa (ikävä kyllä näitäkin tapauksia on), mutta ei tee mitään. Sitten kuvitellaan olevan niin älykkäitä, ettei yo-kokeeseen pidä valmistautua ja ei tiedetä mitään.
2. Aiheen vierestä kirjoittaminen ja huolimaton asioiden käsittely esimerkiksi fysiikan kokeissa (ei perustella tuloksia tai laskukaavoja).
3. Lähteminen salista ennen sovittua aikaa. Esim tupakoitsijat, joilla on suuret riippuvuus oireet ja ei nikotiinilaastaria
4. Lunttaajat, josta seuraa mielestäni automaattisesti kokeen hylkääminen.
5. Hermostuminen esim yo kuuntelussa, ei keskity yhtään ja on muutenkin huono kielissä. Yleensä se kuuntelun pisteet ratkaisevat asian.

helposti voi saada hylsyn, esim kielissä. Englanti on pakko kirjottaa ja jos ei vaan osaa/tajua nii sille ei voi mitään.

Aloittaja on itserakas narsisti joka on saanut E:n - hän ihmettelee kuinka ylivertainen hän on i:n saajiin nähden. Hän tuli tänne palstalle hakemaan ihailua ja nyrpistelemään nenäänsä oppimisvaikeuksissa oleville.

Aloittaja ei ole perillä arvosanojen määräytymisperusteista. Ne siis todellakin jaetaan tietyllä prosenttijakaumalla, joten hylättyjä annetaan aina tietty määrä. Kokelaita verrataan siis toisiinsa, ja kullakin kerralla sen joukon heikoimmin suoriutuneet hylätään. Voi siis hyvin olla, että hylätty kokelas olisi samalla suorituksella jollakin muulla koekerralla päässytkin läpi.

Tästä on ollut paljon polemiikkia ja monien tahojen toive onkin, että siirryttäisiin pois Gaussin käyrästä kriteeripohjaiseen arviointiin. Silloin ratkaisisi suorituksen taso eikä se, miten pärjää muihin kokelaisiin verrattuna.

Kai mä sit oon tosi tyhmä kun sain kaks hylsyä. Tapahtui viime keväänä ja nyt yritän uusia.

Ha, täällä haukutaan heit alottajaa narsistiksi, taitaa olla vaan katkeria bensalenkkareita tällä.. Jos ei pääse ylioppilaaksi tai ei ole sinne lukioon asti päässyt ni turha sitä purkaa niihin, jotka menestyy kirjotuksissa :)

Itse asiassa samaa olen miettinyt. Taino kyllä ymmärrän, että viisi prosenttia hylsytään aina eli tottakai voi saada hylätyn ylppäreissä. Mutta ne pisterajat? Matematiikassa riittää n. kuudesosa pisteistä läpipääsyyn, ja äidinkielessä viime keväänä on läpi päässyt pistein 22 maksimin ollessa 114!

Mutta toisaalta nykyään niin moni kirjottaa ylioppilaaksi, että eivät kaikki voi olla penalin terävimpiä kyniä..

Hylätyn kokeen takana voi olla paljon sellaista, mitä te ette voi ymmärtää. Itse olen kohtalaisen hyvä ollut koulussa, mutta kaikki ylioppilaskokeet ovat menneet penkin alle. Koetilanteessa on jännittänyt niin paljon, että pää on mennyt aivan tyhjäksi. Sain matikan kursseista 8-10 ja kuitenkin kirjoitin ainostaan B. Sama kävi äidinkielessä. Sain tekstitaidon prelissä vastauksista 4 ja 5 pistettä, mutta yo-kokeessa pisteet olivat 1,1 ja 2. Tänään äikän esseekokeessa kävi sama, enkä usko, että pääsin äidinkieltä läpi. Vituttaa, mutta ei voi mitään, pitää vaan yrittää syksyllä uudestaan. Ei se että saa ylioppilaskokeessa tarkoita välttämättä, että henkilö olisi tyhmä.

Jotkut saattavat myös tehdä niin, että palauttavat kiirjoituksissa pelkät tyhjät paperit, jolloin heidät tietenkin hylätään. Esim. pitkän matematiikan kokeissa tämä on varsin yleistä.

Lainaisin kohtaasi ''puursin lopputyötä...''. Eli teet siis töitä. Kuuluisa kolmen äLLän opiskelu tekniikka, joka ei suinkaan viittaa Laudatureihin, vaan ''lukio lukematta läpi'', ohjeistaa ihmisiä olemaan 3 vuotta putkeen facebookissa puhelimella ja olemaan kujalla mitä ollaan opiskeltu. itsehän en oo improbaturi- ihmisiä lehteä lukuun ottamatta, mutta en muista tehneeni läksyjä lukion aikana...noh.. 10 kertaa useammin? Pakolliset kurssityöt viimeisenä iltana puurtaa aina ilman miettimistä eli työstä ei jää mitään muistijälkeä. joten ymmärtänet pointin. Mulla ilmeisesti olisi edellytykset tähän IIIII- sarjaan, lukuunottamatta sitä seikkaa että opiskelen tunnilla aktiivisesti niitä aineita joita kirjoitan. Kirjoitettavien aineiden keski-arvo lie jossain 8 paikkeilla, muiden 6 pinnassa.

Jos niihin kokeisiin ei lue,nii eiköhän yleensä silloin repuuta ?

Kaksoistutkinto on kahdesta asiasta mielenkiintoinen

1. Siellä opiskellaan vain ja ainoastaan aineet, jotka meinaa kirjoittaa

2. Kaksoistutkinnon suorittaneet luulevat käyneensä ammattikoulun lisäks myös lukion kokonaisuudessaan

Huonon YO-suoriutumisen ja improbaturin saamiseen voi vaikuttaa myös se, että varsinaisessa lukiossa opiskellaan myös yleissivistäviä aineita, kuten uskontoa, filosofiaa ja psykologiaa. Jos aloittaa kirjoitukset jo toisen vuoden keväällä tai kolmannen vuoden syksyllä, ei välttämättä ehdi lukea YO-kokeisiin paljoa muiden ns. turhien aineiden tuoman työtaakan takia. Kaksoistutkinnossa tällaista ongelmaa ei liiemmin ole, sillä ammatillinen puoli on helppoa eikä kotiin jää yleensä mitään tehtäväksi ja jos Y-jakso sattuu osumaan kirjoitusten kohdalle, siellä on pitkälti kirjoituksiin lukemista ja kertaamista.

Saa olla melko tyhmä, jos ei kaksoistutkinnolla saa kirjoitettua hyviä tuloksia, sillä siitä puuttuu suuri osa siitä haasteesta, jonka varsinaisessa lukiossa kohtaa.

Ainakin äikässä kyse voi myös olla siitä, että oma opettaja on - tahtomattaan- neuvonut väärin. Sensoreilla on tietyt käsitykset siitä, mikä on hyvä teksti. Itse olen yhdestä Helsingin "eliittikoulusta" (hevonketut me mitään eliittiä olla :D). Äikänopettajia kaksi, joista kumpikin toiminut aataminajoista lähtien sensorina, ja toinen istuu YTL:n lautakunnassa. Näiltä sai tasan tarkkaan oikeat vastaukset siihen, mistä pisteitä tulee, ja mistä niitä lähtee. Sen perusteella, mitä olen muista kouluista kirjottaneiden kanssa puhunut, ei monikaan edes ollut tietoinen esimerkiksi siitä, että kun toisaalta sivistyssanoja toisaalta tulee käyttää, on tooodella tärkeää, että näin tekee vain oikeassa tilanteessa. Esimerkiksi sanat metafora ja vertauskuva. Vertauskuvassa on sana "kuin", metaforassa ei ole. "Mies oli viekas kuin kettu" = vertauskuva. "Naapurin kettu huijasi minua!" = metafora. Tekstissä lukee, että joku lauloi KUIN lintu, ja vastaustekstiinsä kokelas kirjoittaa siitä, oliko METAFORA hyvä tai huono. Riippumatta siitä, kuinka osuva opiskelijan arvio oli, on hänen vastauksensa väärä. Näitä tällaisia on aivan älyttömästi, ne pitää vain osata....

Pakko sanoa että olen itsekin ihmetellyt minkä tasoista porukkaa lukioissa oikeasti on, esimerkiksi reaaleissa läpipääsyn ja alhaisimpien hyväksyttyjen arvosanojen pisterajat ovat niin alhaisia, että luulisi jokaisen edes sen verran osaavan. Jos opiskelu ei kiinnosta, miksi olette lukiossa? Mielestäni arvosanojen rajoja voisi tietyissä aineissa tiukentaa entisestään, esimerkiksi terveystieto, jonka itse kirjoitin nyt syksyllä (sain 35 pistettä, eli suht vahva L) on aivan naurettavan helppo aine, minkä vuoksi sen kirjoitinkin. Kysymykset ovat sitä tasoa, että yleistiedolla pitäisi jo pärjätä melko hyvin. Ymmärrän jos käy huono tuuri, mutta sitä en tajua että toiset vetävät useasta kokeesta ala-arvoisia pisteitä.. ei siinä voi tuuria enää syyttää.

Ei ministeri Rätykään ymmärtänyt miten joku voi tienata alle 2600 e/kk.

Jos ihminen on tarpeeksi tyhmä ei siitä saa viiasta vaikka kirjotaa 10 ällää, hankkii naisterin paperit ja pääsee ministeriksi. Moni sairas, köyhä ja vähemmän lukenut on paljon viisaampi ja älykkäämoi.

Jokainen voi kirjoittaa esimerkiksi äidinkielen aineessa jotain tylsää esim : "sienet osana metsien ekosysteemiä". Mut paljon kiinnostavampaa on kirjoittaa vaik presidentin ryyppy-matkasta, paljon kiinnostavampi. Eli: tarina on tärkeämpi kuin oikeinkirjoitus.