Tämä on jo toinen kerta!

Kirjoitin arvostelua Jumalaa Paossa, Mika Waltari ja Suomen Merimieslähetysseuran julkaisusta. Kone ei suostu käsittelemään ilmeisesti lainkaan tätä tekstiä. Suostuuko yhteiskuntammekaan? Sehän on päivän polttavin puheen aihe ympäristössämme. Kirja kertoo kuinka Aarne Tammi lähti rakkauteensa pettyneenä merille. Hän oli tullut hulluksi uskonnosta ja kristinuskonpista. Aarne Tammi tuli huonovointisuuttaan merillä uskoon ja palasi kotimaahansa. Sitten hän sai selville väärinkäsityksensä ihastuksestaan, meni naimisiin ja eli Jumalaa palvoen ja hänen puoleensa kääntyen elämänsä loppuun asti.
Kirja on mitä ilmeisemmni fiktiivinen kertomus siitä, millaista voisi olla pakopaikassa merillä. Kuinka raskasta se oli ja kuinka kaipuu kotimaahan taittui kapakoiden ja raikuvan naurun seurauksena. Mieli ei saanut tarpeeksi seuraa aavasta merestä, eikä merillä olo ollut aina toinen toistaan seuraavine päivineen, kovinkaan raikasta ja antoisaa. Meri jopa ajoi mieltä sairaaksi, hallusinaatioihin, jotka ovat mm. pelottavia kokemuksia katumuksesta.