Pyreneittenpaimenkoira

Minun vanhemmillani oli joskus pyreneittenpaimenkoira.

Lyht- ja pitkäkarvaisella ei ole luonne-erora. Ne ovat sama rotu, mutta vain jalostettu kahteen eri suuntaan turkkiensa pituuden suhteen.

Miksipä ei joku koirarotu lapsiperheeseen kävisi.

Nartut uroksia pehmeämpiä, joten ensimmäiseksi koiraksi jos pyreneittenpaimenkoira tulee, niin narttua suosittelen. Silti narttukin tarvitsee osoituksen paikastaan laumassa, vaikkakin yksilöeroja löytyy ja jotkut voivat olla hyvinkin lempeitä. Pyreneittenpaimenkoira tulee totuttaa myös vieraisiin ihmisiin ja toisiin koiriin pennusta lähtien, sillä se voi olla luonnostaan melko varautunut.

Erittäin aktiivinen rotu, mutta rauhallisempiakin yksilöitä voi löytyä. Kannattaa alkaa suunnittelemaan ainakin agilityn harrastamista pyreneittenpaimenkoiran kanssa.

Eräs rodun omistaja joka tuntui tietävän tästä rodusta "kaiken" tiesi kertoa, että tätä rotua ei voi kouluttaa koska se on niin lähellä sutta.

No nämät "sudet" olivat purreet naapuria omistajien läsnäollessa eikä se ollut aiheuttanut minkäänlaista reaktiota omistajissa??? Sudella on sitten suden luonto.

IHMISET EROTTAKAA NYT NÄMÄ KAKSI ROTUA TOISISTAAN!!!!!!

PYRENEITTENKOIRA ISO "SUSIMAINEN" SUHTHANKALA KOULUTTAA
JA
PYRENEITTENPAIMENKOIRA PIENI SOSIAALINEN KOIRA.

Eikä pyreneittenkoira hauku...ja on kyllä rauhallinen, mutta vaarallinen....
Pyreneittenkoirat ovat tunnetusti erittäin energisia, erittäin herkkiä, ja erittäin äänekkäitä....sopivat agilityyn ja tosi harrastajille. Ei ehkä niinkään lapsiperheelle. Katalalla vähän samaa ongelmaa, liikaa herkkyyttä suhteessa tehoihin....
Kannattaa mennä rotuun tutustumaan näyttelyihin ja agilitykisoihin yms. paikkoihin.

Pyreneittenkoira kyllä haukkuu, turha sanoa muuta. Helevetinmoisia räksyttäjiä, isoäänisiä, vihaisia. Oikea "koirakouluttajan" unelma.

niinpä, kertokaa lisää pyreneittenpaimenkoirista siin paimenkoirista, please!

Pyreneittenpaimenkoiraa en ottaisi ensimmäiseksi koiraksi sen vilkkauden takia. Rauhallisemmastakin koirasta löytyy yllättävän paljon tekemistä. Mutta jos tiedät pyrtsin jaksavan niin mikäs siinä. :)

PYRENEITTENPAIMENKOIRA on aivan ihana rotu! Normaalilla sosialistamisella ja atkivoinnilla parempaa kaveria saa etsiä. Rodussa on paljon eroja niin ulkonäöllisesti, kuin luonteen puoltesta. Erinomainen rotu agilityyn ja muihin harrastuksiin. Ei kuitenkaan verenmakusuussa-kilpailuun soveltuva, vaatii hyvää huumoria. Viekas ilme, nokkela luonne ja pohjaton rakkaus omistajaa/perhettä kohtaan tekevät tästä rodusta niin vastustamattoman.

Luonteen puolesta vieraita kohtaan yleensä varautunut (tämäkin on täysin omistajasta kiinni). Meillä koira käy vieraita moikkaamassa, mutta ei niistä välitä sen kummemmin. Paitsi jotkut vieraat on jo heti alussa aivan ihania, tiedä sitten mitä pienen paimenen päässä oikein liikkuu...

Lyhytkarvaisen ja pitkäkarvaisen välillä ei ole luonneroja, ne ovat pitkälti samaa geeniperimää. Lyhytkarvaisella on nimensä mukaan lyhyt karva. Pitkäkarvaiselle voi antaa tulla ns. rastat takaosaan tai pitää turkin suorana. Kannattaa lukea pyrtsiblogeja, niistä saa aika hyvän idean rodusta. Kannattaa myös selailla kasvattajien kotisivuja. Täällä on mielestäni ehkä kattavin rotukuvaus:

http://www.kennel-drole.net/?sivu=pyrtsi_kuvaus&valikko=rotuvalikko

PYRENEITTENPAIMENKOIRA on ihanin koira mitä tiedän. Ei hauku, mutta kulkeen emäntänsä tai isäntänsä vieressä aina. On lapsirakas.

Ei huhhu jotkut ihmiset eivät vaan ymmärrä koiria ja tulevat tänne pelottelemaan ihmisiä sanomalla että kokonainen rotu on luonnevikainen. Se ei ole mahdollista. Hyvällä koulutuksella jokaisesta koirayksilöstä(jolla ei ole sairautta yms.) tulee ihana koira.

Tiedän yhden ainoan pyrrin ja se on kyllä melkoinen tapaus. Tosi energinen jne. Mutta minun nähdäkseni se ei tule kovin hyvin toimeen toisten urosten kanssa.
On hyvin koulutettu sosiaalistettu, siitä annan 100% takeet