Kohtelu siivouskohteessa tai työyhteisössä

Siis juu. Olen ollut siivojana nyt 12 vuotta. Aikaisemmin olin kaupassa töissä . Huomasin heti alussa , että siivooja ei ole ihminen. Se on se jonka ei pidä näkyä mutta paikat pitää olla puhtaana . :( . Silti pidän työstäni vaikka en olekkaan "olemassa" . Tsemppiä kaikille siivoojille . Ilman meitä muut hukkuis pas........... :D

Kyllä sitä yleensä saa tuntea olevansa kakkosluokan kansalainen. Mutta pidän työstäni, enkä valvo öitäni asiakkaan suhtautumisen takia. Nykyisessä paikassani ärsyttävintä on asiakkaan "mikään siivoukseen liittyvä ei kuulu, olen toimistotyöntekijä". Se menee siis niin äärimmäisyyksiin, että jos asiakkaan edustajalta tippuu kynä ei se kaveri sitä nosta, odottaa että siivooja tulee ja nostaa! Työkaverini on niin leipääntänyt tähän kynän nostajana pitämiseen että tuikkaa armotta jokaikisen lattialta löytämänsä kynän roskiin.

oikein. mitäs tiputtelevat kyniään:)

Riippuu vähän mis on työssä, ja toimenkuvasta. Teen itse yritys-, rappu-, yksityiskoti-, ja erityiskeikkoja. Kohtelu on niinsanotun alihankkijan, ja toisaalta odotetun tekijän kohtelua.
Työhön kuuluu monenlaista: pitää olla tavallaan arjen ammattilainen. Mitoituksiakin, kiirettä, pintojen tietämys, ja asiakaspalvelukyvyt pitää olla, henkinen kestävyys rankkoihin keikkoihin.
mutta, työ on silleen arvokasta... Kaikki työ. Suomi pyörii...

Kyllä minua sentään tervehtivät, kun jaksan aina olla se eka joka rääkäisee huomenet toimistotyöntekijöille.
Niin kuin joku jo mainnitsikin, minunkin kohteessani toimistotyöntekijät eivät kumarru nostamaan lattialta pudonnutta esinettä. Olkoon se kynä tai leimasin, niin se saa odottaa siellä lattialla minun saapumistani. Toimistolaisten kuuluisi myös litistää tyhjät pahvilaatikkonsa (tai edes laittaa ne sisäkkäin), mutta eivät sitä tee, lajittelusta puhumattakaan.
Toimistonjohtaja yrittää olla kovinkin hauska mies ja kertoo minut nähdessään siivoojavitsejä, joihin minä sitten kohteliaasti yritän nauraa.

Olen toisaalta tottunut siihen, että en ole heidän silmissään mitään, eikä se enää häiritse kuin silloin, kun itsellä on kurja päivä. Pyrin aloittamaan työni niin aikaisin, etten näkisi heitä päivän aikana, mutta välillä sitä aina heihin törmää.
Olenkin sanonut, että siivoojan työtä tehdessä, on oltava hyvä itsetunto, muuten tulee helposti olo, että ei ole mikään, eikä kukaan.

sanotaan näin että isolla paikalla ei ulkoistettua siivoojaa liikoja arvosteta. Nykysin tosin kohdellaan kaikkia samalla lailla, kun eräällä ymmärtävälle mainitsin miten pahalta tuntuu kun eivät voi auttaa tavaroiden siirrossa, ja huudetaan aihettomasti ´päin naamaa toisten kuullen, ja ollaan olevinaan..helpoimmalla pääsee kun jättää sellaset kotkat omaan arvoonsa, ja tekee niin hyvin työt kuin vain voi.aivan hullua on että toiset olettaa että siivoojan kuuluu joka nurkka siívota, vaikka sopimuksessa lukee selvästi että heidän pitää siirtää kalusteetkin eestä..mutta ei niin ei :(

Minä en ole minkään siivousfirman siivooja vaan olen työsuhteessa siinä firmassa missä siivoan. Osa-aikainen tosin ja tulen töihin tuntia ennen kun muiden työaika loppuu. Olemme siis tunnin yhtaikaa töissä.

Päivää kyllä sanovat ja joulukortin antavat.
Kun täytin 50v vasta, pomo oli sitä mieltä, että ehdin kyllä illaksi vielä siivoamaan. En kyllä mennyt, kun muutkin ovat vapaata pitäneet ko päivänä.
Suklaarasian sain lahjaksi. Ketään ei töistä tullut juhliini vaikka laitoin kutsun ilmoitustaululle.

Henkilökunnan virkistyspäivänä minulle oli laitettu viesti, että voin tulla jo aamulla siivoamaan, kun kaikki ovat poissa.
Ystävällisesti olivat vielä jättäneet jääkaapin sulamaan ja ilmoituksen, että voin sen nyt siivota, kun siellä ei ole kenenkään eväitä.
Kyllä oli hyvä virkistyspäivä siivoojalle.

yleensä varsinkin toimistotyöntekijät tarvitsee jonkinlaisen varaventtiilin johon voi purkaa stressiään. ja se on yleensä siivooja. toinen vaihtoehto on hankkia nyrkkeilytyyny, jota voisivat hakata. siivoojana sinun tulee olla tarkkana, että ko. henkilöt saavat tuntea ylemmyydentunneta sinunlaisesi paskiaisen suhten. jos muuta yrität, alkaa hirvittävä sottaaminen ja ilkivalta eli sulta loppuu työt. ihmissuhteet ja ihmisarvoinen elämä pitää löytää muualta. ei kannata ruveta mielistelemään - vaikka monet firmat siihen kehottaa. Monilla ihmisillä huomiontarve on nääs pohjaton. et ehdi tehdä mitään töitäs kun koko päivän nuoleskelet. ja hommat loppuu silloinkin

Samanlaisia kokemuksia mullakin, siivooja ei saa edes sanoa, että jokin työ ei kuulu hänelle.
Pitää pyytää asiakasta ottamaan yhteyttä esimiehiin ja esimiehethän lupaa, että "tottakai" siivooja tekee.
Niin se menee.. ja vielä nuoleskella pitäis ...tti!
Mikä ihmeen luettelo tehtävistä töistä, mitä on sovittu jossain tuntemattomassa sopimuksessa??
Katkee se kamelinselkäkin joskus..

kauheeta luettavaa!itse olen siivonnut suuressa siivous firmassa 10 vuotta samaa kohdetta ja minua kohdellaan kohteessani kuin muitakin.varsinkin jos siivooja työskentelee yksin koko päivän on tärkeetä tuntea kuuluvansa joukkoon.ne pitää vaikka soitan suutani :) alkuaikoina wc oli usein räjäytetty paskalla jätin siivoamatta mutta nostin wc harjan pytyn eteen :)eipä ole sen koommin likasta pyttyä ollu:) hitto naurattaa vieläkin ois kyllä kauheeta joutua kumarteleen

Provo
! Missä asiakas hyväksyy ettÄ wc on puhdistamayya?
Yleensä asiakas rimputtaa siivousfirmaan heti jos arveleekin moista tapahtuvan.
Lisäksi tietenkin karjuu siivoojalle moisesta mahdollisesti tekemättä jättämisestä.

Muistan ikuisesti kun eräässä työpaikassa kävin vessassa ja eräs sen toimiston työntekijä totesi toiselle, tarkoituksella erittäin kuuluvalla äänellä ja minua halveksuvalla ilmeellä tuijottaen, että siivooja käytti meidän vessaa =D Onko mun perseeni jotenkin likaisempi kun tyylikkään toimistotädin???

Minulle oikein sanottiin, saat käyttää meidän vessaa.
Niinkuin olisin kysynyt lupaa jos vessahätä yllättää.
Oikeus se on siivoojallakin käydä työaikana vessassa.

TS:ltä on pakko kysyä, oliko valtion/kunnan paikka? Niissä nimittäin toimistotyöntekijät hoitaa valitukset siivouksesta tuolla tavalla.

housuunko se pitäs sit kusta, vai ulos mennä sen takia että ei saa vessaa ees käyttää :O joo o..minähän ne toimisto tätien sottaset vessat kuiteskin siivoan, niin miksi en siis ite siellä myös istuisi.. :D hei haloo vaan toimisto rotat!

Itse olen sairaalassa työskennellyt ja arvostan kaikkia työyhteisön jäseniä. Sairaalassa siivoojien työ on äärimmäisen tärkeää. Ilman huolellista puhdistusta bakteerit leviäisivät ja sairastuttaisivat potilaat ja henkilökunnan. Ilman huolellista siivousta sairaaloista ja terveyskeskuksista tulisi vaarallisia työpaikkoja ja koko laitokset pitäisi sulkea aika nopeasti.

Itse arvostan kovasti sairaalan puhdasta yleisilmettä. Joskus olen käynyt yliopiston vessassa ja olen ihmetellyt niitten likaisuutta. Esim. roskiksen päällä puoli senttiä pölyä. Ei ole ollut kovin ammattitaitoista siivousta siellä.

Paljonkohan sille siivoojalle, joka siellä yliopistolla siivoaa on annettu aikaa siivota?
Monesti halua ja taitoa pintojen oikeaoppiseen puhdistamiseen löytyisi, mutta, kun ei ole aikaa tehdä niin.

TS:ltä on pakko kysyä, oliko valtion/kunnan paikka? Niissä nimittäin toimistotyöntekijät hoitaa valitukset siivouksesta tuolla tavalla.

Vastaan tähän että valtion...

kyllä näin tapahtuu yksityiselläkin puolella.
Asiakas huutaa ja esimies huutaa.

Minä olenkin sitten unelmatyössä,kun noita lukee,yhden virman sivupisnes,muutama pyörittää omana yksikkönään.Keikat on haitarilla henkirikosveri/kaik muu eritekohde- tavalliset toimitila,ja kotisiiv. Joskus palojälkiä,kerroshoitajan hommia,erillispuhdistuksia,mitä vaan siiv.alalta,rappujakin..Pomo huikkaa huomenet vehkeitä hakiessa..Kohteissa on odotettu,ja keikat tulee suoraan siivoojille.Nyt olen virus-vatsataudis,ei asiaa töihin..työt roikkuu,ttk-soppari ja palkka ei nyt juokse..Muuten keikkaa on olt,täyttäkin päivää,syksyruuhka.

Näitä lukiessa tunnen oloni onnekkaaksi... Olen kouluttamaton nuori tyttö (noh, ylioppilas..) ja tuuraan vakisiivoojaa eräässä yrityksessä, jossa olen ollut useasti kesätöissä. Minua kaikki tervehtivät, muutamat työntekijät juttelevatkin, eikä kukaan koskaan valita tai ole muutenkaan epäkohtelias :) Minuun suhtaudutaan ihan normaalisti ja esimiehenikin on mukava ja symppis. Tosin en varsinaisesti tunne kuuluvani yhteisöön, koska työntekijät koostuvat lähinnä keski-ikäisistä miehistä :D Olen silti tyytyväinen yleiseen ilmapiiriin.

tsemppiä teille ihanat siivoojat. itse valmistuin helsingin yliopistosta ja olin siivoamassa iltaisin espoossa päiväkotia. Kamala oli päiväkodin työyhteisö, mutta aivan ihania siivouskavereita. Nyt kun teen omaa työtäni niin voitte olla varmoja,että minnun pisteessäni on kakkua kaikille ja puhtaat tilat :-). En ole ikinä ymmärtänyt sitä että siivoojaa ei huomioida ja arvosteta. Olen kasvanut lakimies perheessä ja meille on pienstä pitäen opetettu että ammatti ei tee ihmistä- vaan ihmisen tekee suuri sydän ja epäitsekkäät teot.
Iloisin mielin kuitenkin siivosin- katsokaapas kun sain syödä noiden iltojen jälkeen aivan mitä vain...

Voimia kaikille t: arjen psykologi

Juu on se kummallista, kun varsinkin heti aamutuimaan pitää tulla kettuilemaan siivoojalle tyyliin "Kai sä tännekin tuut siivoon?".

Nostan hölmistyneet kasvoni asiakkaaseen joka tuijottaa takaisin nyrpeänä. Änkytän, että kävin siellä jo aikaisemmin ja asiakkaan ilme muuttuu happamemmaksi: Et sä tätä lattiaa oo pessy!
Yritän pysyä tyynenä. Tiedän tasan tarkkaan, että lattia kiiltää puhtauttaan. Menen katsomaan lattiaa ja KAS! Nurkassa, melkein huomaamaton pieni tahra. Vaikka sisällä kiehuu, niin totean vain olkia kohauttaen "Okei, otamme sen sitten uudestaan".

Haen koneen uudelleen käyttöön, juuri kun olin sen saanut puhdistettua ja tyhjennettyä likavedestä ja koko lattia uusiksi!

Työn tehtyäni pyydän asiakkaan mielipiteen, että mitä mieltä nyt on tuloksesta.
"Kyllä sinun pitäisi tietää...", saan tokaisun takaisin.
Joo-o, kyllähän minä tiedän, miten siivotaan ja miten saadaan suhteellisen puhdasta! Täytyy sanoa, että siinä vaiheessa olisi tehnyt mieli sanoa tälle pahanilmanlinnulle tosi pahasti...

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan

Mun kohteessa asiakkaat on kaikki tosi ystävällisiä ja ihania, vaikka onkin iso paikka. :) Edellisessä kohteessa oli sama juttu, olin kuin yksi heistä, ja monet joskus unohtivat että oon eri firmassa töissä. :)

mää en kyllä tommoista paskhommaa nälkäpalkalla tekisi päivääkään

Kiitos hyvin kohdellaan. Olen töissä isossa sairaalassa, onnekseni osastolla, jossa sairaalamaailman hierarkiaa ei ole. Sama kahvipöytä ammatista riippumatta, aikaa pitää ruokis ja kahvitauko eikä työkään kieli vyön alla juoksemista kelloa kytäten. Kivan monipuolinen, siisti sisäduuni, asettaa ammattitaidolle sopivasti haasteita. Täällä ainakin on tasa-arvoinen muun työyhteisön kanssa eikä "vaan siivooja". Joku hoitoalan opiskelija vuosia takaperin yritti katsoa nenänvartta pitkin, se loppui siihen kun yksi lääkäreistä totesi, että jos me sahut emme tee töitämme, ei pian tee kukaan muukaan ;)
Kerran olen toisessa paikassa selittänyt pitkän kaavan kautta, että tämä on ala, johon on koulutus ja että ne ihmiset, jotka työkseen siivoavat ovat ihan itse alansa valinneet - eikä vain siksi että muualle ei ole päässyt. Läheskään kaikkiin työpaikkoihin ei pääse ilman ammattitutkintoa.
Suuret laivat kääntyvät hitaasti...

Kentältä, että itselläni on hyvä kohtelu. Yrityksissä joissa käyn, olen odotettu tulija, ja jopa itse isopomot juttelevat.
Yksityiskodeissa merkitsee työn laatu, ja asiakaspalveluhenkisyys. Tiettyä empatiaakin tarttee- kaikki keikat ei ole iloisissa merkeissä, ja hienotunteisuutta todella tarvitaan.

Perus-siivoamiset kun tekee joutuin, niin kiitoshan siitä tulee.
Ja muuten, kiireenkin keskellä oma hymy voi olla jollekulle ilmaisu siitä, että siivooja tekee työtään ilolla.
Pakkoko sitä on käyttäytyäkin kuin orja, kun ei orja ole-

...

Työyhteisössä jossa olin useita vuosia,kiitoksen sana oli monesti tiukassa.En jaksa muistella niitä vuosia,sillä oli hyvätkin hetket töissä.Eläköityvä väki oli jo kovasti.Oli paljon sellaista että olis pitäny vaihtaa työvuoroja,jonkun omien menojen vuoksi.Tästä hommasta en pitänyt .

Minun kokemuksestani on jo lähes kymmenen vuotta. Olin siivoamassa suurta toimistotaloa, jossa oli ennen ollut kolme siivoojaa, mutta kun se vaihtui kolmemerkkiselle siivousliikkeelle mitoitettiin se niin, että yksi siivooja riitti. Siellä oli töissä lähinnä insinöörejä ja merkonomeja.
Insinöörien puolelle oli kiva mennä ja (vaikka luulisi) ei siellä ollut yhtään likaisempaa kuin hienojen toimistorouvien puolella. Siellä tervehdittiin ja juteltiin. Merkonomien puolella taas meininki oli toinen. Tervehtimiseeni ei vastattu. Siivoustyön ohjaajalle soiteltiin, että lattiassa on ollut kaksi viikkoa samassa kohdassa tahra (halkaisijaltaan 3 cm), vaikka oli joka päivä ko lattiaosuuden pyyhkinyt kostealla. Hän tuli paikalle ja totesi sen olevan himmentymä vahassa :). Toimistorouvat olivat myös liian hienoja tiskaamaan omia kahvikuppejaan (taukohuoneissa ei ollut astianpesukoneita) ja valittivat kun en niitä tiskannut, vaikka siivoussopimuksessa ei oltu 180:n työntekijän työpaikassa käsintiskausta määriteltykään. Eräs toimistohaukka totesi minulle, että hän tietää, että olenko käynyt hänen huoneessaan siivoamassa sillä hän laittaa minulle aina testiksi lattialle klemmarin.
Nyttemmin olen vaihtanut alaa, mutta vieläkin kauhulla muistelen, miten alas ihminen voidaan painaa ja ihmettelen, miten juuri toimistotyöntekijöillä on niin suuri tarve mukamas "alempien" alistamiseen. Järkyttävää on, että näinkin selkeää työpaikkakiusaamista saa yleisesti esiintyä. On se kumma miten aikuiset ihmiset taantuvat leikkikoulutasolle töihin mennessään!

Niinpä, konttorirotat ja kaupanmyyjät ovat pahimmasta päästä siivoojan kiusaajia.

Siivooja on siivooja omassa hommassaan.Saammeko arvostusta,hyväksyntää,vai onko jopa työpaikkakiusaamista.Kiusaamismuodot ovat mitä ihmeellisemmät.

Olin eka työpaikkani leirintäalueen siivooja. Olin vielä tosi nuori ja vaikea oli päästä sinne töihin. Tehtäviini kuului siivota lomamökit ja huoltorakennukset pitää siistinä. Palkka oli hyvä kun en ollut tottunut kuin opiskelija etuuksiin. Töissä oli tosi kivaa ja asiakkaat oli mukavia. Pesti kesti vaan sen kesän seuraavana vuonna olin jo eri paikkakunnalla opiskelemassa. Joskus myöhemmin olen ottanut siivoojan sijaisuuksia mutta ne oli paljon raskaampia. Työt oli mitoitettu niin tiukalle, että sai juosta että kaiken kerkesi. Olen sittemmin vaihtanut alaa jo useampaan otteeseen.
Ehdottomasti palkkaa lisää työn vaativuudesta johtuen. Moniin paikkoihin ei pääsekkään ilman siivouskoulutusta.

Yleensä aina joka kohteessa on ollut joku ikävä ihminen, joka ihan vaan ammatin vuoksi on katsonut alaspäin siivoojaa.

Jos kohteessa on ollut kivat asiakkaat, jotka olleet tyytyväisiä ja palkinneet siitä omalla tavallaan, niin sitten pomo on ollut "hullu" ja tullut aamukuudelta huutamaan ja näyttämään miten siivotaan. Repinyt mopin kädestä ja alkanut sen kanssa heilumaan ilman selitystä. Siivooja ei tänäkään päivänä tiedä mistä oli kyse, pomo ei sanonut mitään oliko valitettu, vai oliko kyseessä joku myöhäinen perehdytys vai mikä. Siivooja oli niin äimänä, että ei tajunnut kysyä.

Yleensä pomot olleet kuitenkin ihan ok. Asiakas sen sijaan ei juurikaan ole arvostanut siivoojaa. Todella yleistä siivoojan työssä on, että olet pilkan ja vähättelyn kohteena. Seuraavaa kokenut:

-Ei tervehditä, tai muisteta nimeä vaikka muutaman vuoden ollut työssä. Olet vain se siivooja.
-Jos jotain katoaa tai särkyy, ensiksi epäillään siivoojaa. Yleensäkin syytetään aina kaikesta.
-Jos sinua ei heti löydy, esim. olet WC:ssä, olet lintsaamassa.
-Et voi olla normaali ihminen tai ihminen ollenkaan, jos olet siivooja. Vähintään jotenkin vajaavainen. Puhutaan kuin lapselle tai idiootille.
-Et saa syödä eväitäsi asiakkaan kahvihuoneessa, vaan käytävän nurkassa penkillä ilman pöytää, astioita tai mikroa, vettä saa WC:stä tai siivouskomerosta.
-Sinua voi pilkata miten vaan, koska olet siivooja.
-Vähätellään työtäsi suureen ääneen, "on toi sunkin työs ihan kauheeta", "mene tyttö hyvä opiskelemaan jotain muuta, että pääset pois tosta", oletetaan siivoojan vihaavan työtään.
-Jos asiakas kaatuu sisällä uusilla korkkareillaan, jossa liukkaat muovikannat, se on siivoojan syy, vaikka lattia on kuiva. Silloin siivooja on kiillottanut lattian liian liukkaaksi. Asiakas vihaa vielä enemmän ja julmistelee, että oli siivoojan syytä, että hän melkein kuoli.
-Isossa talossa, jossa on monta yritystä vuokralla ja tilat erottaa vain sumennettu lasiovi, siivoojan vika on myös se, että yöllä naapurin tiloissa on vahattu ja vahaa on valunut iso lammikko siivoojan alueelle oven alta. Taas on joku meinannut korkkareillaan siihen kaatua ja meinannut kuolla. Miten sellaista voi tapahtua ja miksi sitä ei heti ole siivottu pois.
-Hyi, siivooja haisee ja on arvoton olematon olmi.

Siivooja on yo ja on muukin ammatti. Jos ei ole työtä, niin siivoaa mielellään, ettei tarvitse olla yhteiskunnan elätti. Siivooja joutuu työssään neuvomaan korkeammin koulutettuja asiakkaita esim. vieraissa kielissä, tietokoneen käytössä yms. Siivooja on ihan suomalainen. Ihan tavallinen, mukava ihminen. Kannattaa tutustua.

Koulua siivoon. Osa opettajista tervehtii ja juttelee ja kiittää hyvin tehdystä työstä.

Osa ei taas vastaa tervehdyksiin, kääntää selkänsä ja yrittävät vältellä kaikella tavalla. Suorastaan säikähtävät, jos sanoo vaikka huomenta.

Olin nuorempana siivoamassa kesätöissä seurakuntatalolla. Siellä yksi seurakunnan kausityöntekijöistä (teki siis ruohonleikkuuta ja muita ulkohommia) sanoi vähättelevän kommentin työstäni, tyylin "on se tuokin hommaa, siivota nyt samat sotkut päivästä toiseen". Voihan olla, ettei tarkoittanut pahalla ja yritti muka olla myötätuntoinen tai jotain, kun tosiaan ihmisillä on sellainen oletus, että siivooja itskein vihaisi työtään. Mutta hieman olin hämmästynyt, että tosiaanko ruohonleikkaajakin pitää itseään paremmassa arvossa. Että kyllä tosiaan siivooja on ihmisten mielestä se ihan pohjimmainen.

Aika yleistä on, että puhutaan kuin jollekin yksinkertaiselle. Mitoituksista ei tunnu olevan hajuakaan ihmisillä, siis että mitä kaikkea sen siivoojan pitäisi annetussa ajassa kyetä ja ehtiä tekemään. Ei osata ajatella, että kun kilpailutetaan siivouspalveluja ja otetaan se halvin, niin kyllä siinä sitten on työaikakin vedetty niin tiukalle, että parhaalla tahdollakaan ei kukaan kuolevainen kykene/ehdi siivota niin hyvin kuin kotonaan tekisi ja ajan kanssa. Ymmärtäväisiäkin kyllä löytyy jos otat asiat puheeksi. Kannattaa yleensäkin ottaa asiat puheeksi eikä nöyristellä että ja kun on "vain" siivooja. Itse olen tehnyt siivoustyötä aina pätkittäin jos se sopii elämäntilanteeseen, esim. opiskelujen ohella, tms.

Olen vuokratyössä,kohteessa jossa suhtaudutaan pääsääntöisesti hyvin. Huomenet ja muut moikkaukset. Jopa puhutellaan etunimellä,ja huumorikin joskus käväisee paikalla,ja kuulumisia joskus kysytään.
Vaikka työkohde on haastava,raskas,olen kokenut että sinne on aina mukava mennä. T

Tupakanpuruja löytyy wc-pöntön kannelta. Työparini kutsutaan paikalle ja kysytään "teittekö te sen?" Joo, eihän meillä siivojiilla ole muuta tekemistä kuin kääriä sätkiä OPETTAJIEN vessoissa. Eikä kumpikaan meistä edes tupakoi.

Itse koen, että minua arvostetaan suuresti työkohteessani. Ja se on sanottu suoraan monelta taholta. Viimeksi yksi henkilö sano "Älä sinä vaan lähde täältä minnekään, me hukutaan suoraan sanoen paskaan!" Tällainen palaute on tärkeää ja kivaa.

Jotkut hienot herrat eivät vaivaudu pitämään ovea auki, vaikka edellä marssitaan ja näkevät että siivooja tulee vaunujen tai koneen kanssa perässä. Hups heijaa kahvit loiskuu oven väliin, ja enimpiä ei pyyhitä. Korkkareilla vedetään tummia viivoja pitkin lattioita, ja naisten wct monesti vielä kurjempia, mutta on myös ukkojen wct, pytty harja tuntematon käsite joillekin sioille.

Mä siivoan hotellissa, mutta oon toisaalta hotellin oman siivoustiimin jäsen, joten en tiedä, lasketaanko tää ihan. Kun ei oo vuokratyöfirma kyseessä.

Muu henkilökunta moikkailee ja juttelee niitä ja näitä ihanasti, 10/10. Ei minkään näköistä mitätöintiä tai kiusaamista. Oman tiimin sisällä on sitten ihania että sitä kettuuntuneempaakin porukkaa, jolle mikään taivaan alla ei vaan riitä, vaan aina on huonommuudentunne kun niiden kanssa juttelee. Kun siivoustyö on vähän semmoista, et täydellinen jälki or highway. Että aika kiree tunnelma saattaa olla välillä. Mutta vuoroja ja tehtäviä jaellessa on otettu ihmisten jaksaminen suurinpiirtein aika hyvin huomioon ja tuntuu että noinniinkuin alaisena mua arvostetaan paljon!

Olen huomannut että kaupan myyjät eivät pääsääntösesti tervehdi. Minusta on epäkohteliasta katsoa muualle, kun minä tulen vastaan, ja tervehdin. Ei ymmärrä tätä, ei sitten millään. Ehkä marketin myyjä kokee olevansa meidän yläpuolella. Muissa kohteissa arvostetaan enemmän siivoojaa.

Tämä on totta. Monta vuotta siivosin silloin leivissä s-markettia, ja esim hevi osastolla heiluva muija huuti päin näköä kun pöydän alta valui likaa. Yritä siinä selittää että jonkun pitäisi auttaa raskaita pöytiä siirtämään että mädäntyneet hedelmät saa pois, ja lattian pestyä. Jopa esimieheltä tämän tarkistin, joka toi lapun jonka mukaan toimitaan .

Pääsääntöisesti hyvin mutta onhan niitä jotka olettavat laitoshuoltajan olevan hälytysvalmiudessa jatkuvalla syötöllä jos sattuu vaikka asukkaalla vahinko käymään lattialle. Ei edes vaivauduta ottamaan eninpiä pois. Onneksi on niitä mahtavia hoitajiakin jotka ottavat :-)) Ja se wc altaan harja siellä wc-tiloissa on myös hoitajien käytettävissä, se ei koske pelkästään laitoshuoltajia-kun ne kakka raidat harjaa heti pois niin eivät kovetu ja niiden poisto on uskokaa tai älkää työlästä..