Aikuislukio noloa?

Mitä noloa aikuislukiossa on? Siellä on todella monenikäistä porukkaa - nuorimmat ovat jopa alaikkäisiä (vaikka periaatteessa pitää olla väh. 18 v, mutta erityisluvalla - esim. jonkun tietyn harrastuksen takia - siellä voi opiskella nuorempikin) - ja vanhimmat ovat jotain 70 - 80 v !

Minustakaan tuossa ei ole mitään noloa, päinvastoin. Aikuislukion käyminen vaatii todella paljon päättäväisyyttä, nuorena lukion käyminen on paljon helpompaa vanhempien painostuksen ja sosiaalisen pakon vuoksi. Sen takia itse pidän sitä enemmänkin kunnioitettavana. Työn ohella se on myös oikeasti melko raskasta.

Olen itse muutaman vuoden sinua nuorempi, mutta en usko että sinullakaan on mitään ongelmia sopeutumiseen. Aikuislukiossa on kuten edellinen vastaajakin sanoi, monenikäistä porukkaa. Meillä ainakin kursseja käy myös kaksoistutkintolaiset, joten nuorimmat ovat tosiaan 16-18 vuotiaita, osa on reiluja parikymppisiä, jotka ovat korottamassa arvosanojaan pääsykokeita varten ja loput sitten mitä tahansa 18 ja 100 väliltä. :)

Itse kävin aikoinaan amiksen ja nyt yliopistoon hakemisen vuoksi käyn aikuislukion. Ja voin sanoa, että kaikki kuulemani kommentit ovat olleet kannustavia ja tyyliin "itse en kyllä jaksaisi".

Opiskelu on sitä paitsi mukavaa. Motivaatio on hieman toista luokkaa kuin jos olisin suoraan yläasteen jälkeen lukioon mennyt.

Minä kirjoitin aikuislukiosta ylioppilaaksi 24-vuotiaana, koska lukio jäi kesken siinä teinikauden myllerryksessä. Peruskoulun lopussa todistukseni keskiarvo oli melkein 9 ja lukion alkukin sujui vaivattomasti, mutta jotenkin minä sitten väsyin kertakaikkiaan koulun käymiseen ja aloin lintsata jne.

Kuitenkin opiskelu alkoi taas kummasti kiinnostaa tehtyäni muutaman vuoden pelkkiä hanttihommia. Tajusin, että halusinkin akateemiselle alalle ja kehittää itseäni jotenkin henkisesti. Siispä aloitin opinnot aikuislukiossa. :) Myönnän, että opiskelurutiinien käynnistäminen uudelleen ei ollut mikään itsestäänselvyys. Alku oli hyvinkin raskasta, mutta löysin pikkuhiljaa sen opiskelemisen riemun, jonka olin kadottanut. Se hetki oli kuin herääminen aurinkoiseen kevätaamuun synkän ja myrskyisen yön jälkeen :)

Henki aikuislukiossa oli mielestäni aidosti kannustava ja siellä ei esiintynyt mitään kiusaamista tai vastaavaa. Kavereita ja juttuseuraak löytyi helposti. Suhde opettajiinkin oli hieman toverellisempi kuin normaali lukiossa, jossa he olivat ns. suuria auktoriteettejä.

Parisen vuotta aikuislukion jälkeen aloitin opinnot yliopistossa. Ei hävetä yhtään. Uskokaa siis unelmiinne, ja älkää liikaa miettikö mitä mieltä muut ovat haaveistanne. Aikuislukio on olemassa juuri sen takia, että voi yrittää uudelleen ja kehittää itseään ikään katsomatta :)

Kaikki tässä valtiossa on noloa, joten ei ole noloa olla aikuislukiossa. Sen sijaan esim. noloa on olla parikymmentä vuotta peruskoulussa, jossa ei opeteta mitään tärkeää, eikä maailmaan valmistavaa, samoin lukioissa, samoin armeijassa.
Herääkin kysymys: olisiko ihmisten annettava opiskella mitä huvittaa pienestä pitäen sille alalle minne aikovatkaan? No ei tietysti, jotta rikkaat hyväksikäyttäjät saavat vuosittain uudet orjat naitaviksi.

ei oo noloa.

ei todellakaan. itekkin just alotin puoln vuoden tauon jälkeen. palasin aikuislukioon päivälukion penkiltä ja vihdoinkin, (nyt 4. "luokalla") on intoa ja motivaatiota =)

Ei ole noloa. Sitävastoin hieman turhaa jos et tähtää sen jälkeen yliopistoon tai mahdollisesti AMK:hon.