VHH:laisilla on kova into selittää miten laihtumiseen tarvittasiin monen tunnin (joku sanoi että 3 tuntia) liikuntaa päivittäin.
Kolmen tunnin kevyellä liikunnalla poltetaan runsas 1000 kcal.
Nytpä pitää kysyä VHH:laisilta että miksi pitää ahmia yli tuhat kaloria ylimääräistä niin että tarvitaan se kolmen tunnin liikunta?
Normaali terve ihminen ei syö tuollaisia määriä ylimääräsitä mutta ahmimishäiriöinen kylläkin joten sitä taustaa vasten kyllä huomaa miksi VHH:laisilla ei parin tunnin likunta riitä.
Normaali, terve ihminen jaksaa syödä päivittäin ehkä muutama sata kilokaloria päivittäin ylimääräistä ja sen saa pois puolen tunnin reippaalla päivittäisellä liikunnalla. Puhumattakaan niistä liikunnan muista kattavaa laatua olevista terveysvaikutksista.
Mutta ahmimishäiriöinen VHH:lainen ei tietenkään halua myöntää psyykkistä ongelmaansa ja syyttää lihavuudestaan sitä ettei voi liikkua tarpeeksi, ei sitä että ahmii yli tarpeen runsasenergistä rasvaa. Ei jaksa eikä viitsi liikkua ja samalla jää paitsi myös muista liikunnan terveysvaikutuksista. Ne voisivat auttaa jopa siihen vikaan joka siellä knupissa on.
Ja sitten katsellaan töllöä ja ollaan siinä tietokoneen ääressä spämmäämässä viisi tuntia päivässä, kirjoitellaan niitä viestejä ettei ole aikaa liikkua.
Monen tunnin liikunta päivittäin
95
1246
Vastaukset
- ?kysyn vaan?
No kommentoikaas nyt jotain VHH:laiet. Miksi ahmitte niin paljon ylimääräistä että tarvitaan tuntikausien liikunta jotta se ylimäärä palaisi pois.
Mutta onhan se kyllä maallikolle selvää että kun ahmii rasvaa niin siitä niitä kaloreita tulee niin että roikaa eikä niitä ihan vähällä poltakaan pois. - XDQ 2000 QTR 22301
Aloittaa : iMonobloc 22.9.2011 15:44 Monen tunnin liikunta päivittäin --->
Vastaa itselleen: ?kysyn vaan? 22.9.2011 18:22, No kommentoikaas nyt jotain VHH:laiet......sinä se päivä kuluu - joku vaan
Rasvakudoksessa on 7000 kcal/kg. 1000 kcal/3 h tekee sitten 21 tuntia liikuntaa per hävitettävä kilo.
Siihen painonnousun estoon vähäinenkin liikunta on kyllä oiva apu. - kj.mattiIa
Otetaan tämäkin taas esille.
- XXL-tyyppi
Monen tunnin liikunta matalalla sykkeellä on mitä parhainta hapenottokyvyn kehittämiseksi.
Suotavaa olisi että VHH:lainen liikkuisi edes puoli tuntia päivässä ihan riippumatta siitä laihtuuko sillä vai ei. Terveysvaikutuksia sillä kuitenkin ja kiistämättä on. Mutta VHH:lainen yleensäkään olla terve ja etenkään sitten jos se terveys pitää hankkia liikkumalla.- no ei
pitää olla aika huonossa kunnossa jos matalasykkeinen liikunta parantaa hapenottokykyä.
- XXL-tyyppi
no ei kirjoitti:
pitää olla aika huonossa kunnossa jos matalasykkeinen liikunta parantaa hapenottokykyä.
Taidat olla VHH:lainen kun et tuon enempää tiedä liikunnasta.
Nimenomaan matalasykkeinen treeni (130'/min) on erittäin hyvä hapenottokyvyn parantaja, itse asiassa allekin, se alkaa jostain 120:stä, se riippuu eri asioista. Se on treeniä jossa ei edes hengästy.
Matalan sykkeen treeneissä on muutenkin se hyvä puoli että niitä jaksaa tehdä pitkään ja silti palautuminen on suhteellisen nopeaa.
Suhde kovaan treeniin on sitä luokkaa että matalan sykkeen treenejä pitäisi tehdä 3-4 kertaa se aika minkä tekee kovaa treeniä koska kova treeni taas syö hapenottokykyä. Ja hepenottokyky auttaa nimenomaan palautumisessa esim. lyhyiden taukojen aikana ja on aina etu urheilijalle, esim nyrkkeily on hyvä esimerkki tällaisesta. - no ei
XXL-tyyppi kirjoitti:
Taidat olla VHH:lainen kun et tuon enempää tiedä liikunnasta.
Nimenomaan matalasykkeinen treeni (130'/min) on erittäin hyvä hapenottokyvyn parantaja, itse asiassa allekin, se alkaa jostain 120:stä, se riippuu eri asioista. Se on treeniä jossa ei edes hengästy.
Matalan sykkeen treeneissä on muutenkin se hyvä puoli että niitä jaksaa tehdä pitkään ja silti palautuminen on suhteellisen nopeaa.
Suhde kovaan treeniin on sitä luokkaa että matalan sykkeen treenejä pitäisi tehdä 3-4 kertaa se aika minkä tekee kovaa treeniä koska kova treeni taas syö hapenottokykyä. Ja hepenottokyky auttaa nimenomaan palautumisessa esim. lyhyiden taukojen aikana ja on aina etu urheilijalle, esim nyrkkeily on hyvä esimerkki tällaisesta.matalan sykkeen pitkäkestoinen hajoittelu parantaa erityisesti hiussuonitusta, lihaskestävyyttä ja rasva-aineenvaihduntaa. huonokuntoisella se parantaa myös maksimaalista hapenottokykyä. hyväkuntoinen vaatii hapenottokyvyn parantamiseksi vahuhtikestävyys- ja maksimikestävyysharjoittelua. opiskele nyt edes perusteet.
- XXL-tyyppi
no ei kirjoitti:
matalan sykkeen pitkäkestoinen hajoittelu parantaa erityisesti hiussuonitusta, lihaskestävyyttä ja rasva-aineenvaihduntaa. huonokuntoisella se parantaa myös maksimaalista hapenottokykyä. hyväkuntoinen vaatii hapenottokyvyn parantamiseksi vahuhtikestävyys- ja maksimikestävyysharjoittelua. opiskele nyt edes perusteet.
Jos nyt vaan opiskelisit itse niitä perusteita vielä enemmän, joltain palstaltahan olet nuokin juttusi käynyt onkimassa. Käypä välillä jossain muuallakin palstalla.
Matalan sykkeen harjoitus on perusharjoitusta jota ilman hapenottokyky laskee vääjäämättä. Tietysti on niin että hyväkuntoinen tarvitsee muutakin harjoitusta mutta jos matalan sykkeen treenit jättää pois niin hapenottokyky heikkenee vaikka tietysti jotkut muut ominaisuudet paranevatkin. Maksimikestävyysharjoittelua tehdään ihan muussa tarkoituksessa kuin hapenottokyvyn vuoksi, ne nimittäin syövät sitä.
Kun katsoo 24.9.2011 07:07 lähettämän kommenttini konteksia niin neuvot hapenottokyvyn parantamiseksi on tarkoitettu nimenomaan huonokuntoisille. Ne jotka tähtäävät johonkin tiettyyn päärmäärään, treenaavat sitten tavoitteensa mukaisesti mutta ilman matalan sykkeen perustreeniä ei pärjää ainakaan kestävyys- eikä nopeatempoisissa lajeissa kuten esim. nyrkkeilyssä. Mikään muu harjoitttelun muoto ei sitä korvaa. - no ei
XXL-tyyppi kirjoitti:
Jos nyt vaan opiskelisit itse niitä perusteita vielä enemmän, joltain palstaltahan olet nuokin juttusi käynyt onkimassa. Käypä välillä jossain muuallakin palstalla.
Matalan sykkeen harjoitus on perusharjoitusta jota ilman hapenottokyky laskee vääjäämättä. Tietysti on niin että hyväkuntoinen tarvitsee muutakin harjoitusta mutta jos matalan sykkeen treenit jättää pois niin hapenottokyky heikkenee vaikka tietysti jotkut muut ominaisuudet paranevatkin. Maksimikestävyysharjoittelua tehdään ihan muussa tarkoituksessa kuin hapenottokyvyn vuoksi, ne nimittäin syövät sitä.
Kun katsoo 24.9.2011 07:07 lähettämän kommenttini konteksia niin neuvot hapenottokyvyn parantamiseksi on tarkoitettu nimenomaan huonokuntoisille. Ne jotka tähtäävät johonkin tiettyyn päärmäärään, treenaavat sitten tavoitteensa mukaisesti mutta ilman matalan sykkeen perustreeniä ei pärjää ainakaan kestävyys- eikä nopeatempoisissa lajeissa kuten esim. nyrkkeilyssä. Mikään muu harjoitttelun muoto ei sitä korvaa.tässä sulle ja muille aloittelijoille:
1. Aloita harjoittelu. Löhöilijöiden hapenottokyky kohoaa nopeasti heidän aloittaessaan urheilun. Prosentuaalisesti kasvu on pienempää jatkossa. Hapenottokyky paranee todella nopeasti alussa vaikkapa vain juoksemalla 5 lenkkiä viikossa.
2. Jos kasvatat lenkkisi pituutta, niin yritä pitää samaa vauhtia yllä. Jos lisäät pituutta, mutta vähennät tehoja, niin hapenottokyky ei kehity.
3. Yritä harjoitella 70-80% maksimisykkeestä ja kiristä tahtia loppua kohden.
4. Harjoittele intervalleja. Tee harjoituksessa 5 x 5 minuutin kovempi veto. Anna elimistön palautua vetojen välissä niin, että jaksat vetää viimeisenkin vedon kovaa.
5.Opettele kuuntelemaan omaa vartaloasi. Hapenottokyvyn kehittäminen huippuunsa vaatii yksilöllistä harjoittelua, vaikka sen parantaminen hyväksi onnistuukin näillä ohjeilla.
http://kuntoilu.info/hapenottokyvyn-parantaminen/ - XXL-tyyppi
no ei kirjoitti:
tässä sulle ja muille aloittelijoille:
1. Aloita harjoittelu. Löhöilijöiden hapenottokyky kohoaa nopeasti heidän aloittaessaan urheilun. Prosentuaalisesti kasvu on pienempää jatkossa. Hapenottokyky paranee todella nopeasti alussa vaikkapa vain juoksemalla 5 lenkkiä viikossa.
2. Jos kasvatat lenkkisi pituutta, niin yritä pitää samaa vauhtia yllä. Jos lisäät pituutta, mutta vähennät tehoja, niin hapenottokyky ei kehity.
3. Yritä harjoitella 70-80% maksimisykkeestä ja kiristä tahtia loppua kohden.
4. Harjoittele intervalleja. Tee harjoituksessa 5 x 5 minuutin kovempi veto. Anna elimistön palautua vetojen välissä niin, että jaksat vetää viimeisenkin vedon kovaa.
5.Opettele kuuntelemaan omaa vartaloasi. Hapenottokyvyn kehittäminen huippuunsa vaatii yksilöllistä harjoittelua, vaikka sen parantaminen hyväksi onnistuukin näillä ohjeilla.
http://kuntoilu.info/hapenottokyvyn-parantaminen/Siinä sitä nähdään miten liikunnasta mitään tietämätön junnti yrittää leikkiä fiksua.
Kuvaamasi harjoitus on yksi yksittäinen harjoitus joita tehdään ehkä yksi viikossa ja sen on tarkoitus viedä hapenottokykyä eteenpäin, Mutta jatkuvasti tehtynä se ei auta mitään jos ei tee matalan sykkeen perustreeniä2-3 kertaa viikossa. Jo pelkästään palautumisen hitaus haittaa kuvaamasi treenin toistuvaa tekemistä. No, aivan huppuurheilijoilla on tietysti omat kuvionsa silloin kun he yrittävät saada kuntopiikin ajoittumaan oikein mutta muina aikoina he käyttävät paljon aikaa matalatehoiseen treenamiseen.
Lue hieman laajemmin asian tiimoilta niin lakkaat kuvittelemasta että pelksätään yhdenlaisella treenillä pääsee huippukuntoon. Ja mielellään ota mukaan myös muita kuin kaupallisia sivustoja vaikkei nekään aivan huonoja ole. - no ei
XXL-tyyppi kirjoitti:
Siinä sitä nähdään miten liikunnasta mitään tietämätön junnti yrittää leikkiä fiksua.
Kuvaamasi harjoitus on yksi yksittäinen harjoitus joita tehdään ehkä yksi viikossa ja sen on tarkoitus viedä hapenottokykyä eteenpäin, Mutta jatkuvasti tehtynä se ei auta mitään jos ei tee matalan sykkeen perustreeniä2-3 kertaa viikossa. Jo pelkästään palautumisen hitaus haittaa kuvaamasi treenin toistuvaa tekemistä. No, aivan huppuurheilijoilla on tietysti omat kuvionsa silloin kun he yrittävät saada kuntopiikin ajoittumaan oikein mutta muina aikoina he käyttävät paljon aikaa matalatehoiseen treenamiseen.
Lue hieman laajemmin asian tiimoilta niin lakkaat kuvittelemasta että pelksätään yhdenlaisella treenillä pääsee huippukuntoon. Ja mielellään ota mukaan myös muita kuin kaupallisia sivustoja vaikkei nekään aivan huonoja ole.matalatehoinen harjoitus ei kehitä hapenottokykyä kuin teillä heikompikuntoisilla aloittelijoilla. se luo pohjaa koville, hapenottokykyä kehittäville harjoituksille, parantaa hiussuonitusta joka takaa nopeamman maitohapon poiston lihaksista sekä kehittää lihaskestävyyttä.
matalan sykkeen perustreeniä tehdään päivitäin, vk- ja mk-treeniä 2-3 krt viikossa, joilla sitten saa kehitettyä hapenottokykyä. lue ajatuksella nuo aloittelijalle tarkoitetut viisi kohtaa edellisestä viestistäni. - XXL-tyyppi
no ei kirjoitti:
matalatehoinen harjoitus ei kehitä hapenottokykyä kuin teillä heikompikuntoisilla aloittelijoilla. se luo pohjaa koville, hapenottokykyä kehittäville harjoituksille, parantaa hiussuonitusta joka takaa nopeamman maitohapon poiston lihaksista sekä kehittää lihaskestävyyttä.
matalan sykkeen perustreeniä tehdään päivitäin, vk- ja mk-treeniä 2-3 krt viikossa, joilla sitten saa kehitettyä hapenottokykyä. lue ajatuksella nuo aloittelijalle tarkoitetut viisi kohtaa edellisestä viestistäni.Kuten jo sanoin, jo konteksista voi päätellä että sanani on tarkoitettu juuri aloittelijoilla ja vähän harrastaneille. Ammattilaiset ovat erikseen, töissä 8h käyvillä ei ole aikaa käytettävissä kuvaamaasi treeniin.
- joku vaan
XXL-tyyppi kirjoitti:
Taidat olla VHH:lainen kun et tuon enempää tiedä liikunnasta.
Nimenomaan matalasykkeinen treeni (130'/min) on erittäin hyvä hapenottokyvyn parantaja, itse asiassa allekin, se alkaa jostain 120:stä, se riippuu eri asioista. Se on treeniä jossa ei edes hengästy.
Matalan sykkeen treeneissä on muutenkin se hyvä puoli että niitä jaksaa tehdä pitkään ja silti palautuminen on suhteellisen nopeaa.
Suhde kovaan treeniin on sitä luokkaa että matalan sykkeen treenejä pitäisi tehdä 3-4 kertaa se aika minkä tekee kovaa treeniä koska kova treeni taas syö hapenottokykyä. Ja hepenottokyky auttaa nimenomaan palautumisessa esim. lyhyiden taukojen aikana ja on aina etu urheilijalle, esim nyrkkeily on hyvä esimerkki tällaisesta.Koska kyseessä on laihdutuspalasta niin tärkeää on nimenomaan se, että sitä kevyttä treeniä jaksaa pitkään ja siitä toipuu nopeasti. Parin tunnin treenissä palaa myöskin energiaa ihan kohtalaisesti. Se on myös monelle mukavampaa.
Kuntonsa parantajat erikseen. - no ei
XXL-tyyppi kirjoitti:
Kuten jo sanoin, jo konteksista voi päätellä että sanani on tarkoitettu juuri aloittelijoilla ja vähän harrastaneille. Ammattilaiset ovat erikseen, töissä 8h käyvillä ei ole aikaa käytettävissä kuvaamaasi treeniin.
pitkääkin päivää tekevällä on helposti mahdollisuus harrastaa 1-2 tuntia päivittäin matalan tehon peruskestävyysharjoittelua: arkiliikuntojen (työmatkat ym) lisäksi viikonloppuisin 2-3 tunnin hölkkä, pyöräily, uinti, sauvakävely tms. viikolla sitten lyhyempiä harjoituksia (arkiliikunnan lisäksi): pari kertaa viikossa juoksua 70-80% maksimisykkeestä ja kerran viikossa intervalleja tai sisäpeli.
ihan turhaa junnata kaikkia liikuntojaan matalalilla sykkeillä, hapenoton ja liahsvoiman kehitys tyssää näin harjoitellen nopeasti. - XXL-tyyppi
no ei kirjoitti:
pitkääkin päivää tekevällä on helposti mahdollisuus harrastaa 1-2 tuntia päivittäin matalan tehon peruskestävyysharjoittelua: arkiliikuntojen (työmatkat ym) lisäksi viikonloppuisin 2-3 tunnin hölkkä, pyöräily, uinti, sauvakävely tms. viikolla sitten lyhyempiä harjoituksia (arkiliikunnan lisäksi): pari kertaa viikossa juoksua 70-80% maksimisykkeestä ja kerran viikossa intervalleja tai sisäpeli.
ihan turhaa junnata kaikkia liikuntojaan matalalilla sykkeillä, hapenoton ja liahsvoiman kehitys tyssää näin harjoitellen nopeasti.Ei todella ole aikaa tuollaiseen paitsi ehkä jos asuu yksin. Jos on vaikka perhettä niin esittämäsi aikataulu on mahdottomuus. Työmatkan käyttäminen treeniliikuntana on useimmille mahdotonta vaikka hyötyliikuntana se olisikin mahdollista, mutta kun kaikki eivät voi treenissä hiostuneilla vaatteilla työskennelleä päiväänsä ja hikihän tulee väkisinkin. Suihkutteluun ja vaaterumbaankin menee oma aikansa.
Kun nyt sitten jaksat jatkaa tuota jargonisiasi asiasta josta en usko sinun tietävän muuta kuin pinnallisesti sen mitä olet jostain kopioinut. mutta jos tiedät niin paljon kuin esität vastaapa sitten yhteen kysymykseen, ihan peruskauraa ja vastauksen voi antaa yhdelläkin sanalla.
Miten tutkitaan henkilön peruskestävyyden alaraja sekä aerobinen ja anaerobinen kynnys (siis sykerajat)
a) pyöräilijältä
b) uimarilta
c) juoksijalta
?
Ja kun vastaat tähän teen sen jälkeen ehkä kaksi tarkentavaa kysymystä. - no ei
XXL-tyyppi kirjoitti:
Ei todella ole aikaa tuollaiseen paitsi ehkä jos asuu yksin. Jos on vaikka perhettä niin esittämäsi aikataulu on mahdottomuus. Työmatkan käyttäminen treeniliikuntana on useimmille mahdotonta vaikka hyötyliikuntana se olisikin mahdollista, mutta kun kaikki eivät voi treenissä hiostuneilla vaatteilla työskennelleä päiväänsä ja hikihän tulee väkisinkin. Suihkutteluun ja vaaterumbaankin menee oma aikansa.
Kun nyt sitten jaksat jatkaa tuota jargonisiasi asiasta josta en usko sinun tietävän muuta kuin pinnallisesti sen mitä olet jostain kopioinut. mutta jos tiedät niin paljon kuin esität vastaapa sitten yhteen kysymykseen, ihan peruskauraa ja vastauksen voi antaa yhdelläkin sanalla.
Miten tutkitaan henkilön peruskestävyyden alaraja sekä aerobinen ja anaerobinen kynnys (siis sykerajat)
a) pyöräilijältä
b) uimarilta
c) juoksijalta
?
Ja kun vastaat tähän teen sen jälkeen ehkä kaksi tarkentavaa kysymystä.tekosyitähän on helppo keksiä. jokainen ei-liikuntarajoitteinen pystyy päivittäin arkiliikkumaan 1-2 h. helposti.
aerobinen ja anaerobinen sykeraja/teho sekä maksimaalinen hapenottokyky voidaan luotettavimmin mitata esim. pyörä- tai soutuergometrillä tai juoksumattotestinä, jossa kuormaa nostetaan muutaman minuutin välein ja mitataan veren maitohappopitoisuus sekä analysoidaan hengityskaasut.
kenttätestit voidaan tehdä pelkkiin maitohappomittauksiin nojautuenkin (aerobinen kynnys karkeasti 2 mmol/l ja anaerobinen 4 mmol/l). - XXL-tyyppi
no ei kirjoitti:
tekosyitähän on helppo keksiä. jokainen ei-liikuntarajoitteinen pystyy päivittäin arkiliikkumaan 1-2 h. helposti.
aerobinen ja anaerobinen sykeraja/teho sekä maksimaalinen hapenottokyky voidaan luotettavimmin mitata esim. pyörä- tai soutuergometrillä tai juoksumattotestinä, jossa kuormaa nostetaan muutaman minuutin välein ja mitataan veren maitohappopitoisuus sekä analysoidaan hengityskaasut.
kenttätestit voidaan tehdä pelkkiin maitohappomittauksiin nojautuenkin (aerobinen kynnys karkeasti 2 mmol/l ja anaerobinen 4 mmol/l).Kyllähän se on niin että 5-7 tuntia liikuntaa viikossa säännöllisesti on normiperheelliselle aika lailla maksimi, toki viikonloppuisin voi joskus saada siihen vähän lisäääkin. Mutta jo tuolla määrällä saa niin hyvän kunnon että se tuntuu ja sillä jo tekeekin jotain. Helpottaa tilannetta huomattavasti jos jättää roskaohjemat TV:stä katsomatta (väh 85% ohjelmatarjonnasta).
Sitten ne kaksi lisäkysymystä:
1. Jos ergotestilaitteen astukset säädetään sille että sillä testataan tuo 5-7 tuntia viikossa liikkuva ihminen niin miten luotettavia on samoilla asetuksilla saadut tulokset jos mitattavana on
a) hyvää suomenmestaruustasoa oleva ammattiurheilija
b) sohvaperuna joka ei harrasta minkäänlaista liikuntaa
Eli mikä on se asia joka pitää huomioida tuloksissa?
2. Millä tavoin mittaustuloksesta voidään määrittää aikaisemmin mainitsemani rajat, ts. mikä ilmiö/tapahtuma kertoo missä kohtaa raja menee?
Noihin jos vastaat oikein niin sitten todella tiedät jotain asiasta mutta siitä huolimatta matalan sykkeen perustreeni on sille davalliselle dallaajalle se tärkein treeni hapenottokyvyn lisäämiseksi ja kerta viikossa lujempaa menoa vie hapenoton jo ihan riittäviin sfääreihin. - no ei
XXL-tyyppi kirjoitti:
Kyllähän se on niin että 5-7 tuntia liikuntaa viikossa säännöllisesti on normiperheelliselle aika lailla maksimi, toki viikonloppuisin voi joskus saada siihen vähän lisäääkin. Mutta jo tuolla määrällä saa niin hyvän kunnon että se tuntuu ja sillä jo tekeekin jotain. Helpottaa tilannetta huomattavasti jos jättää roskaohjemat TV:stä katsomatta (väh 85% ohjelmatarjonnasta).
Sitten ne kaksi lisäkysymystä:
1. Jos ergotestilaitteen astukset säädetään sille että sillä testataan tuo 5-7 tuntia viikossa liikkuva ihminen niin miten luotettavia on samoilla asetuksilla saadut tulokset jos mitattavana on
a) hyvää suomenmestaruustasoa oleva ammattiurheilija
b) sohvaperuna joka ei harrasta minkäänlaista liikuntaa
Eli mikä on se asia joka pitää huomioida tuloksissa?
2. Millä tavoin mittaustuloksesta voidään määrittää aikaisemmin mainitsemani rajat, ts. mikä ilmiö/tapahtuma kertoo missä kohtaa raja menee?
Noihin jos vastaat oikein niin sitten todella tiedät jotain asiasta mutta siitä huolimatta matalan sykkeen perustreeni on sille davalliselle dallaajalle se tärkein treeni hapenottokyvyn lisäämiseksi ja kerta viikossa lujempaa menoa vie hapenoton jo ihan riittäviin sfääreihin.1. ergolaitteen asetuksia ei säädetä mitenkään eritavoin, jollet tarkoita sitä että sohvaperuna aloittaa esim. polkupyöräergometrillä tehosta 50 W ja kokeneempi esim. 100 W tehosta. kummassakin tapaukseesa muutaman minuutin välein tehoa nostetaan esim. 25 W.
kynnyssykkeet saadaan suoralla pyöräergometritestillä (maitohapon mittaus hengityskaasuejn analysointi) luotettavasti pyöräilyyn. mutta ne eivät päde juoksuun jossa kynnyssykeet ovat yleensä ylempänä. ja jos on vain vähän harrastanut pyöräilyä, niin että reisissä ei ole lajivoimaa, niin pyörätestissä saadut kynnyssykkeet ovat huomattavan paljon matalammat kuin juoksun kynnyssykkeet.
2. aerobinen kynnys on se teho (syke) jossa maitohapot lähtevät nousemaan mutta ne eivät vielä kerry lihaksiin. samaan aikaan ventilaatio lisääntyy ekan kerran ja hiilioksidin määrä uloshengitetyssä ilmassa kasvaa (todetaan maitohappo ja hengityskaasuanöyysillä). syke nousee aerobiselta kynnykseltä lineaarisesti tehon lisäyksen funktiona aina anaeerobiselle kynnykselle asti. sen jälkeen maitohappoa alkaa kertymään lihaksiin ja kun tehoa nostetaan niin syke ei enää nouse samassa tahdissa koska energiaa tehdään enenevässä määrin ilman happea (anaerobisesti).
tavallinen dallaaja ei ole muutaman vuoden säännöllisesti liikuntaa harrastettuaan enää tavallinen dallaaja. ja jos mielii saada kehitystä aikaiseksi hapenottokyvyssä ja kynnystehoissa/vauhdeissa ja lisämotivaatiota. niin pari kertaa viikkoon vk-harjoittelua (kynnysten välissä) ja kerran viikossa intervalleja tai kovaa sisäpeliä (anaerobisen kynnyksen tuntumassa). perukestävyyttä viikonloppuisin 2-3 h kerrallaan. ja arkiliikuntaahan nyt jokainen harrastaa 1-2 h päivässä. - XXL-tyyppi
no ei kirjoitti:
1. ergolaitteen asetuksia ei säädetä mitenkään eritavoin, jollet tarkoita sitä että sohvaperuna aloittaa esim. polkupyöräergometrillä tehosta 50 W ja kokeneempi esim. 100 W tehosta. kummassakin tapaukseesa muutaman minuutin välein tehoa nostetaan esim. 25 W.
kynnyssykkeet saadaan suoralla pyöräergometritestillä (maitohapon mittaus hengityskaasuejn analysointi) luotettavasti pyöräilyyn. mutta ne eivät päde juoksuun jossa kynnyssykeet ovat yleensä ylempänä. ja jos on vain vähän harrastanut pyöräilyä, niin että reisissä ei ole lajivoimaa, niin pyörätestissä saadut kynnyssykkeet ovat huomattavan paljon matalammat kuin juoksun kynnyssykkeet.
2. aerobinen kynnys on se teho (syke) jossa maitohapot lähtevät nousemaan mutta ne eivät vielä kerry lihaksiin. samaan aikaan ventilaatio lisääntyy ekan kerran ja hiilioksidin määrä uloshengitetyssä ilmassa kasvaa (todetaan maitohappo ja hengityskaasuanöyysillä). syke nousee aerobiselta kynnykseltä lineaarisesti tehon lisäyksen funktiona aina anaeerobiselle kynnykselle asti. sen jälkeen maitohappoa alkaa kertymään lihaksiin ja kun tehoa nostetaan niin syke ei enää nouse samassa tahdissa koska energiaa tehdään enenevässä määrin ilman happea (anaerobisesti).
tavallinen dallaaja ei ole muutaman vuoden säännöllisesti liikuntaa harrastettuaan enää tavallinen dallaaja. ja jos mielii saada kehitystä aikaiseksi hapenottokyvyssä ja kynnystehoissa/vauhdeissa ja lisämotivaatiota. niin pari kertaa viikkoon vk-harjoittelua (kynnysten välissä) ja kerran viikossa intervalleja tai kovaa sisäpeliä (anaerobisen kynnyksen tuntumassa). perukestävyyttä viikonloppuisin 2-3 h kerrallaan. ja arkiliikuntaahan nyt jokainen harrastaa 1-2 h päivässä.Eipä siinä ergolaitteessa juuri muuta säätöä ole (vai onko, mitä?) mutta et sitten kertonut miten on tulosten luotettavuuden kanssa kysyttyjen hahmojen suhteen. Tarkennanpa kysymystä niin että miten paljon eroa tulee jos asetukset ovat hahmon kuntoiluprofiiliin sopivat verrattuna siihen 5-7 tuntia/vrk liikkuvan asetuksiin.
Teen nyt sen oletuksen että olet nähnyt ergotuloksia, siis sen piirturin tekemän kuvan. Kerropa nyt millä keinoin pystyisit itse määrittämään niistä kuvista eri kynnykset jos ajatellaan että tietokone ei sitä jostain syystä haluaisi kertoa.
Olet esittänyt asiantuntijaa ja aika lailla taitava häiskä voi selvittää aika monia vastauksia ihan googlaamallakin mutta nuo kysymykseni on valittu juuri niin että niitä ei googlaamalla juuri selvitä vaan ne pitää tietää. Jos minä aloittelija tiedän ne niin mikähän sinä sitten olet, mikähän on aloittelijan alapuolella?
Arkiliikuntaa tosiaan tulee harrastettua joitakin tunteja joka päivä jos hyötyliikuntakin sellaiseksi lasketaan. Sanottava on että itse kyllä pyrin välttämään siinä hikoilua vaikka se ei täysin onnistukaan. Mutta ainakin se polttaa kaloreita enemmän kuin autolla ajo. Mutta VHH:laisen pitää harrastaa liikuntaa kolmekin tuntia joka päivä ja vieläpä sellaista että mennään veren maku suussa, muuten sillä ei kuulemma ole laihduttavaa vaikutusta. Näin ainakin palstan joidenkin VHH:laisten mukaan. - no ei
XXL-tyyppi kirjoitti:
Eipä siinä ergolaitteessa juuri muuta säätöä ole (vai onko, mitä?) mutta et sitten kertonut miten on tulosten luotettavuuden kanssa kysyttyjen hahmojen suhteen. Tarkennanpa kysymystä niin että miten paljon eroa tulee jos asetukset ovat hahmon kuntoiluprofiiliin sopivat verrattuna siihen 5-7 tuntia/vrk liikkuvan asetuksiin.
Teen nyt sen oletuksen että olet nähnyt ergotuloksia, siis sen piirturin tekemän kuvan. Kerropa nyt millä keinoin pystyisit itse määrittämään niistä kuvista eri kynnykset jos ajatellaan että tietokone ei sitä jostain syystä haluaisi kertoa.
Olet esittänyt asiantuntijaa ja aika lailla taitava häiskä voi selvittää aika monia vastauksia ihan googlaamallakin mutta nuo kysymykseni on valittu juuri niin että niitä ei googlaamalla juuri selvitä vaan ne pitää tietää. Jos minä aloittelija tiedän ne niin mikähän sinä sitten olet, mikähän on aloittelijan alapuolella?
Arkiliikuntaa tosiaan tulee harrastettua joitakin tunteja joka päivä jos hyötyliikuntakin sellaiseksi lasketaan. Sanottava on että itse kyllä pyrin välttämään siinä hikoilua vaikka se ei täysin onnistukaan. Mutta ainakin se polttaa kaloreita enemmän kuin autolla ajo. Mutta VHH:laisen pitää harrastaa liikuntaa kolmekin tuntia joka päivä ja vieläpä sellaista että mennään veren maku suussa, muuten sillä ei kuulemma ole laihduttavaa vaikutusta. Näin ainakin palstan joidenkin VHH:laisten mukaan.eipä noita tarvitse googlettaa kun olen sen verran monta kertaa entisenä kilpaurheilijana ja nykyisensä kuntoilijana testeissä käynyt ja testipalautteen kuunnellut ja lukenut.
selitin jo miten näet kynnykset ko. kuvasta mutta kerrataan nyt jos eli kun jäi epäselväksi: aerobiselle kynyykselle asti maitohappopitoisuus ei juurikaan nouse sykkeen funktiona, aerobisen kynnyksen jälkeen maitohapot kasvavat lineaarisesti sykkeen funktiona, ja anearobisen kynnyksen jälkeen maitohapot nousevat selvästi nopeammin kuin syke eikä enää välttämättä lineaarisesti tai ainakin kulmakerroin muuttuu.
kerrataan vielä tämäkin:
tavallinen dallaaja ei ole muutaman vuoden säännöllisesti liikuntaa harrastettuaan enää tavallinen dallaaja. ja jos mielii saada kehitystä aikaiseksi hapenottokyvyssä ja kynnystehoissa/vauhdeissa ja lisämotivaatiota. niin pari kertaa viikkoon vk-harjoittelua (kynnysten välissä) ja kerran viikossa intervalleja tai kovaa sisäpeliä (anaerobisen kynnyksen tuntumassa). matalatehoista peruskestävyyttä viikonloppuisin 2-3 h kerrallaan. ja kevyttä arkiliikuntaahan nyt jokainen harrastaa 1-2 h päivässä. - XXL-tyyppi
no ei kirjoitti:
eipä noita tarvitse googlettaa kun olen sen verran monta kertaa entisenä kilpaurheilijana ja nykyisensä kuntoilijana testeissä käynyt ja testipalautteen kuunnellut ja lukenut.
selitin jo miten näet kynnykset ko. kuvasta mutta kerrataan nyt jos eli kun jäi epäselväksi: aerobiselle kynyykselle asti maitohappopitoisuus ei juurikaan nouse sykkeen funktiona, aerobisen kynnyksen jälkeen maitohapot kasvavat lineaarisesti sykkeen funktiona, ja anearobisen kynnyksen jälkeen maitohapot nousevat selvästi nopeammin kuin syke eikä enää välttämättä lineaarisesti tai ainakin kulmakerroin muuttuu.
kerrataan vielä tämäkin:
tavallinen dallaaja ei ole muutaman vuoden säännöllisesti liikuntaa harrastettuaan enää tavallinen dallaaja. ja jos mielii saada kehitystä aikaiseksi hapenottokyvyssä ja kynnystehoissa/vauhdeissa ja lisämotivaatiota. niin pari kertaa viikkoon vk-harjoittelua (kynnysten välissä) ja kerran viikossa intervalleja tai kovaa sisäpeliä (anaerobisen kynnyksen tuntumassa). matalatehoista peruskestävyyttä viikonloppuisin 2-3 h kerrallaan. ja kevyttä arkiliikuntaahan nyt jokainen harrastaa 1-2 h päivässä.Siinähän sitten kertaat sitä mitä olet googlettanut. Sinun mukaasi minä olen aloittelija ja sinä entinen kilpaurheilija mutta et sen vertaa tiedä ergotestistä että pystyisit vastaamaan noihin muutamaan helppoon kysymykseen. No syyhän on tietysti se että niitä vastauksia ei googlamalla löydä vaan tieto tulee kokemuksen, testiparametrien ja testattavien kautta. Mikähän merkillinen kilpalaji sinullakin on ollut kun ei tuon vertaa käteen ole jäänyt. Herää kysymys onko lajisi keilailu vai mahdollisesti kyykkä? Tai petankki?
Voit olla kuitenkin omasta puolestasi iloinen että olet kerrankin tutustunut myös liikuntaa sisältävään aineistoon eikä pelkästään VHH-propagandaan. - no ei
XXL-tyyppi kirjoitti:
Siinähän sitten kertaat sitä mitä olet googlettanut. Sinun mukaasi minä olen aloittelija ja sinä entinen kilpaurheilija mutta et sen vertaa tiedä ergotestistä että pystyisit vastaamaan noihin muutamaan helppoon kysymykseen. No syyhän on tietysti se että niitä vastauksia ei googlamalla löydä vaan tieto tulee kokemuksen, testiparametrien ja testattavien kautta. Mikähän merkillinen kilpalaji sinullakin on ollut kun ei tuon vertaa käteen ole jäänyt. Herää kysymys onko lajisi keilailu vai mahdollisesti kyykkä? Tai petankki?
Voit olla kuitenkin omasta puolestasi iloinen että olet kerrankin tutustunut myös liikuntaa sisältävään aineistoon eikä pelkästään VHH-propagandaan.mitä höpötät? ergotesti on muuten samanlainen niin sohvaperunalla kuin aktiiviliikkujallakin mutta sohvaperunan aloittaa testin esim. 50W tehosta kun taas kovempi kuntoinen aloittaa esim. 100W tehosta. mitään muita eroja ei "asetuksiin" tule.
ja itse testissä sohvaperuna ei jaksa kuin muutmaman 25 W noston, kovakuntoinen vetää yli 300 wattiin, kovimmat ammattilaiset jopa 500 wattiin.
tulokset (kynnystehot ja -sykkeet) ovat luotettavat niin sohvaperunalla kuin kovakuntoisellakin mutta vain pyöräilyyn. juoksussa kynnyssykkeet voivat olla paljonkin korkeammat.
itse olen harrastanut sm-tasolla pyöräilyä ja hiihtoa. olen valmentanut kahta sm-tason pyöräilijää. nykyisin olen kovakuntoinen kuntoilija, juoksen, hiihdän ja pyöräilen.
ja mitä vhh:hon tulee, niin olen hyväkarppaaja, ehkäpä myös osittain siksi olen niin timmissä kunnossa ikäisekseni. - XXL-tyyppi
no ei kirjoitti:
mitä höpötät? ergotesti on muuten samanlainen niin sohvaperunalla kuin aktiiviliikkujallakin mutta sohvaperunan aloittaa testin esim. 50W tehosta kun taas kovempi kuntoinen aloittaa esim. 100W tehosta. mitään muita eroja ei "asetuksiin" tule.
ja itse testissä sohvaperuna ei jaksa kuin muutmaman 25 W noston, kovakuntoinen vetää yli 300 wattiin, kovimmat ammattilaiset jopa 500 wattiin.
tulokset (kynnystehot ja -sykkeet) ovat luotettavat niin sohvaperunalla kuin kovakuntoisellakin mutta vain pyöräilyyn. juoksussa kynnyssykkeet voivat olla paljonkin korkeammat.
itse olen harrastanut sm-tasolla pyöräilyä ja hiihtoa. olen valmentanut kahta sm-tason pyöräilijää. nykyisin olen kovakuntoinen kuntoilija, juoksen, hiihdän ja pyöräilen.
ja mitä vhh:hon tulee, niin olen hyväkarppaaja, ehkäpä myös osittain siksi olen niin timmissä kunnossa ikäisekseni.Ergotesti todella antaa samalla tyypille jotakuinkin samat tulokset eri asetuksilla, on asetukset mitä tahansa, vain testiaika vaihtelee. Asetuksia on hieman enemmän kuin sanot: lähtöteho, porraksen suuruus ja korotusväli. Sitten on vielä testiprotokolla elikkä tapa millä tulosta tulkitaan tai joku sellainen, siihen en ole tutustunut lainkaan.
Tulihan se kohdan yksi vastaus sieltä vaikka asetusten kohdalla meni pieleen, niitä tosin ei kysytty. Mutta mikset noita heti kertonut vai veikö aikaa ennen kuin google löysi vastauksen?
Etsipä nyt vielä kohtaan kaksi se vastaus: millä pystyt ergotestin kuvasta löytämään itse eri sykerajat?
Todettakoon että heinäkuussa 2009 sain parhaimman ergotulokseni, tasan 400 W ja hapenottokyky oli yli 60 ja METs yli 17. Nyt on kyllä menty alaspäin mutta ns. normiväestöön verrattuna kunto on vieläkin erinomaisella tasolla.
Ja se on sitten aloittelijan kuntoa se? - no ei
XXL-tyyppi kirjoitti:
Ergotesti todella antaa samalla tyypille jotakuinkin samat tulokset eri asetuksilla, on asetukset mitä tahansa, vain testiaika vaihtelee. Asetuksia on hieman enemmän kuin sanot: lähtöteho, porraksen suuruus ja korotusväli. Sitten on vielä testiprotokolla elikkä tapa millä tulosta tulkitaan tai joku sellainen, siihen en ole tutustunut lainkaan.
Tulihan se kohdan yksi vastaus sieltä vaikka asetusten kohdalla meni pieleen, niitä tosin ei kysytty. Mutta mikset noita heti kertonut vai veikö aikaa ennen kuin google löysi vastauksen?
Etsipä nyt vielä kohtaan kaksi se vastaus: millä pystyt ergotestin kuvasta löytämään itse eri sykerajat?
Todettakoon että heinäkuussa 2009 sain parhaimman ergotulokseni, tasan 400 W ja hapenottokyky oli yli 60 ja METs yli 17. Nyt on kyllä menty alaspäin mutta ns. normiväestöön verrattuna kunto on vieläkin erinomaisella tasolla.
Ja se on sitten aloittelijan kuntoa se?vastaukset olen antanut jo moneen kertaan enkä jaksa enää kerrata vaikka yritänkin olla kohtelais myös hitaampia kohtaan. ja 400 W ergotestissä vetäneitä on netissä pilvin pimein, samoin niitä jotka nostavat penkistä 200 kg. siis netissä. koitahan sinäkin aloittaa liikunta, niin saat ehkä yhden x:n pois nimimerkistäsi. parissa vuodessa. son moroo!
- XXL-tyyppi
no ei kirjoitti:
vastaukset olen antanut jo moneen kertaan enkä jaksa enää kerrata vaikka yritänkin olla kohtelais myös hitaampia kohtaan. ja 400 W ergotestissä vetäneitä on netissä pilvin pimein, samoin niitä jotka nostavat penkistä 200 kg. siis netissä. koitahan sinäkin aloittaa liikunta, niin saat ehkä yhden x:n pois nimimerkistäsi. parissa vuodessa. son moroo!
Ja etenkin tälle palstalle erilaisia kestävyyslajien VHH-urheilijoita ja kilpailijoita ilmestyy vähän väliä mutta tosielämässä niitä vaan ei näy.
Ja niinhän niille palstan VHH-urheilijoille käy kuten sinullekin, muutaman helpon kysymyksen jälkeen menee jauhot suuhun kun ei oikeasti tiedetä asioista eikä googlettamallakaan niitä löydy.
Minäpä en ole VHH.lla joten minulle tuo sinun mielestäsi tavoittamaton 400 watin raja on ollut todellisuutta.
- aloitteleva juoksija
Itse olen alkanut harrastamaan juoksua ja juoksen viikossa 35min 35min 60min 110min, eli yhteensä 4 tuntia, eli noin 3200kcal, eli kestää syödä yksi ylimääräinen 450kcal ateria joka päivä ja se kyllä tulee myös syötyä, sillä kyllähän noillakin liikunnoilla jo nälkä tulee.
Kunkahan moni karppaaja jaksaa juosta puolimaratonin alle kahteen tuntiin? Minulla se jää pienillä hiilarimäärillä juoksematta. Siis pitkän matkan kyllä juoksee VHH:lla, mutta vauhti jää vaatimattomaksi. - 4 täysmaratonia
"Kunkahan moni karppaaja jaksaa juosta puolimaratonin alle kahteen tuntiin? "
Karppaajien kunto loppuu jo juoksutossujen nauhojen sitomiseen. - fi re man
aijai kun elimistö kiittää pikahiilareista, haima ruuttaa inskaa ja resistenssi häämöttää maratonista huolimatta. Inflammaatio lämmittää jos ei sitten muu.
- Kukin tyylillään
Urheilu pitää verensokerin alhaalla, ei tarvi pelleillä syömisten kanssa.
- karppiatri
Urheilu pitää verensokerin alhaalla, ei tarvi pelleillä syömisten kanssa.....juuri näin maratoonarit kuolevat nuorina.
- no ei
"maratoonarit kuolevat nuorina."
höps
- runomattila
Paljon rasvaa jos syö niin sen polttamisessa on kova työ.
- ylimäärä on ylimäärä
Outoa että nimenomaan VHH:laisten pitää liikkua tuntikausia saadakseen laihdutusvaikutuksia....
- kj.mattiIa
VHH:laiset syövät liikaa ja lihovat kun eivät liiku.
- kj.mattiIa
Paljon rasvaa, ei siinä auta liikunta vaan leikkaus
- veijo ite
Minä harkitsin leikkausta... mutta lääkäri sanoi että kuntoni on liian huono siihen.
Mutta mitä minä nyt teen kun sohvani ei kestä kuin 200 kiloa?
- kj.mattiIa
Eiköhän me VHHlaiset vain katsottaisi peiliin, sieltä näkyy että rasva lihottaa.
Kiitos Pekka Puska varoituksista. - kj.mattiIa
Parikymmnetä kommenttia ja 140 lukukertaa... suosittu aihe meille lihaville.
- ?kysyn vaan?
Miksei se näy VHH:laisten päälle jos kerran monta tuntia päivässä liikutaan?
- kj.mattiIa
Huono laihdutuskeino koska VHH:lla ahmitaan rasvaa tolkuttomasti yli tarpeen.
- veijo ite
kj.mattiIa kirjoitti:
Huono laihdutuskeino koska VHH:lla ahmitaan rasvaa tolkuttomasti yli tarpeen.
Minäkään en jaksa liikkua.
- kj.mattiIa
veijo ite kirjoitti:
Minäkään en jaksa liikkua.
Miten sitä nyt malttaisi lopettaa mukavaa makoilua sohvalla.
- veijo ite
kj.mattiIa kirjoitti:
Miten sitä nyt malttaisi lopettaa mukavaa makoilua sohvalla.
Ei voi ja minkäs sille ahmimishäiriölleensäkään mahtaa.
- kj.mattiIa
veijo ite kirjoitti:
Ei voi ja minkäs sille ahmimishäiriölleensäkään mahtaa.
Ei sille mitään voikaan mutta rasvaa on helpompi ahmia, ei tarvitse niin paljon pureskella.
- yes...
mmm
- fakta tosi
Erittäin johdonmukainen väittämä. Etenkin kun tietää että VHH:lainen syö energiapitoista rasvaa jatkuvasti niin väittämä on myös tosi.
- mmnn..
'tuskallista tiietoa ahmimishäiriöisille sohvaperunoille.
- kj.mattiIa
Mitä mollaat? Oletko koskaan maannut sohvalla yli 23 tuntia vuorokaudessa? Jos et ole niin älä tule meitä VHH:laisia neuvomaan.
- kj.mattiIa
Liikunta on meille ahmimishäiriöisille huono laihdutuskeino. Psykiatrinen hoito toimii paremmin.
- veijo ite
Räkänokkaidiooteille liikunta sopii paremmin mutta me VHH:laiset emme edes pysty siihen.
- vhh on helpoin tapa
Mikä aloittajaa tympii VHH:ssa?
Itse puolisoni kanssa aloitimme vhh:n viime maaliskuussa ja sapuskana ovat olleet wokit ja liha/kala/kana. Leipä korvattiin omatekoisella soijaleivällä.
Nyt (21.10-) on tulos se, että vaimon vaatekoko on tippunut koosta 44-46 kokoon 38. Hänellä tähänmennessä hieman yli 30kg. Jäljellä 4kg.
Itsellä on mennyt hitaammin ja tähän mennessä on paino tippunut pikkuisen yli 20kg. Jäljellä 10kg.
Mulla alkaa 20 vuotta vanhasta jamesvyöstä reiät loppua. Ennen tein reikiä siihen toiseen päähän, nyt pitänee tehdä siihen laihempaan päähän, tai ostaa lyhyempi vyö.
Koko idea vhh:ssa on mielestäni se, että kun syö lihaa/kalaa päivässä riittävästi ja päälle kasviksia kevytjuomia, hedelmiä muutaman ja sokerittoman jogurtin, niin ei ole nälkä, mutta paino tippuu. Monesti ajoitimme pääaterian klo 18.00, niin tulee uni helposti, kun ei ole nälkä.
Itse en kuntoile juuri ollenkaan, vaimo innostui jossainvälissä crossaamaan aluksi 200 kcal/pv, nykyisin 500kcal/pv.- kj.mattiIa
Jos on sairas niin silloin sopii sairaille sopiva kuuri mutta VHH:ta ei terveet tarvitse.
Ja ahmimishäiriö on palstan VHH:laisten ongelma, lue itse mitä he sanovat: he tarvitisisvat monen tunnin liikunnan päivittäin, syystä että ahmivat niin paljon ylimääräistä. - kj.mattiIa
kj.mattiIa kirjoitti:
Jos on sairas niin silloin sopii sairaille sopiva kuuri mutta VHH:ta ei terveet tarvitse.
Ja ahmimishäiriö on palstan VHH:laisten ongelma, lue itse mitä he sanovat: he tarvitisisvat monen tunnin liikunnan päivittäin, syystä että ahmivat niin paljon ylimääräistä.Samaa mieltä. Eikukaan terve ihminen tarvitse VHH:ta eikä sitä viitsi edes noudattamaan jos eiole pakko.
- veijo ite
kj.mattiIa kirjoitti:
Samaa mieltä. Eikukaan terve ihminen tarvitse VHH:ta eikä sitä viitsi edes noudattamaan jos eiole pakko.
VHH:laiselle kovaa liikuntaa on TV:n kanavasurffailu, kaukosäätimellä tietty.
- kj.mattiIa
veijo ite kirjoitti:
VHH:laiselle kovaa liikuntaa on TV:n kanavasurffailu, kaukosäätimellä tietty.
Tarkoitatko sellaista kaukosäädintä missä kaksi AAA-kokoista paristoa? Se on aivna hirveä treeni, se painaa niin paljon.
- veijo ite
kj.mattiIa kirjoitti:
Tarkoitatko sellaista kaukosäädintä missä kaksi AAA-kokoista paristoa? Se on aivna hirveä treeni, se painaa niin paljon.
Mulla on sellainen nappiparistolla toimiva, oikein kevyt, ettei rasitu liikaa.
- veijo ite
Rasvalla kyllä lihoo mutta liikkumalla sitä ei pois saa jos on VHH:lla.
- -
n
- kj.mattiIa
Kun syö rasvaa
niin vatsa kasvaa
hei, sehän kertoo kokemuksistani jo yli kuuden vuoden ajalta.- veijo ite
Minulla kasvaa pääkin.
- dammert
Mä en ahmi, paljon kasviksia ja kanaa. Pastat, riisit, potut, sokerit yms pannassa koska tuntui että turvotti ja kovasti ilmavaivoja. Harrastan liikuntaa noin 4 tuntia viikossa hyötyliikunnan lisäksi ja voin hyvin. Ei siis tarvitse ahmia :)
- niin se vaan on
Jos ei ahmi niin ei tarvitse tuntikausien liikuntaa päivittäin.
- kj.mattiIa
niin se vaan on kirjoitti:
Jos ei ahmi niin ei tarvitse tuntikausien liikuntaa päivittäin.
Mutta kun ei jaksa liikkua edes minuuttia mutta ahmia jaksaa tuntikausia.
- veijo ite
kj.mattiIa kirjoitti:
Mutta kun ei jaksa liikkua edes minuuttia mutta ahmia jaksaa tuntikausia.
Ahmimiselle on silti aina aikaa
- kj.mattiIa
veijo ite kirjoitti:
Ahmimiselle on silti aina aikaa
Runsaasti rasvaa, runsaasti liikuntaa... vaan kun ei jaksa yhtään.
- -
kj.mattiIa kirjoitti:
Runsaasti rasvaa, runsaasti liikuntaa... vaan kun ei jaksa yhtään.
Ei puutteellisella VHH-muonalla jaksa oikein muutakaan.
- veijo ite
- kirjoitti:
Ei puutteellisella VHH-muonalla jaksa oikein muutakaan.
TV:tä jaksaa katsella. Ja näpytellä nettiin.
- -
veijo ite kirjoitti:
TV:tä jaksaa katsella. Ja näpytellä nettiin.
Nettikirjoittelukin on raskasta. Siksi pelkästään copypastetan enimmät juttuni. Ja kun niissä ei alunperinkään ole mitään asiaa.
- kj.mattiIa
- kirjoitti:
Nettikirjoittelukin on raskasta. Siksi pelkästään copypastetan enimmät juttuni. Ja kun niissä ei alunperinkään ole mitään asiaa.
Copypastetus helpottaa elämää fyysisesti.
- veijo ite
kj.mattiIa kirjoitti:
Copypastetus helpottaa elämää fyysisesti.
On se silti verrattavissa liikuntaa... kauheaan liikuntaan.
- kj.mattiIa
veijo ite kirjoitti:
On se silti verrattavissa liikuntaa... kauheaan liikuntaan.
Tulee nälkä pelkästä liikunnan ajattelusta.
- -
kj.mattiIa kirjoitti:
Tulee nälkä pelkästä liikunnan ajattelusta.
Pelkkä ahmimishäiriö ei ole riittävästi
- ___________________-
- kirjoitti:
Pelkkä ahmimishäiriö ei ole riittävästi
pakko on silti ahmia ja vhh erityisesti auttaa ahmimisessa kun on jatkuvasti nälkä
- kj.mattiIa
___________________- kirjoitti:
pakko on silti ahmia ja vhh erityisesti auttaa ahmimisessa kun on jatkuvasti nälkä
VHH:lla on jatkuvasti nälkä ja huono olo.
- ___________________-
kj.mattiIa kirjoitti:
VHH:lla on jatkuvasti nälkä ja huono olo.
ei voi sanoa että karppaus toimii muutenkaan
paitsi jos väsymys ja kyvyttömyys liikkua on toimimista - aika ajoin...
___________________- kirjoitti:
ei voi sanoa että karppaus toimii muutenkaan
paitsi jos väsymys ja kyvyttömyys liikkua on toimimistaTäytyyhän välillä nousta syömään.... ja välitkärsiä nälkää
- -
rett
- kk n
On todella outoa että VH:laiset eivät edes halua liikkua.
- ___________________-
jamiten voi syödä sellaisia määriä joka päivä
- kj.mattiIa
___________________- kirjoitti:
jamiten voi syödä sellaisia määriä joka päivä
VHH-laiselle se onnistuu mainosti - rasvalla.
- ___________________-
kj.mattiIa kirjoitti:
VHH-laiselle se onnistuu mainosti - rasvalla.
mutta miksi täällä on vain muutama kilokauppalla päivittäin rasvaa ahmiva vhhlainen?
- Nälänhallinta
No niin, miten nyt sitten halutaan yleistää, ovatko VHH -ruokavaliolaiset liikuntaa hyljeksiviä sohvaperunoita vai himoliikkujia?! Yrittäkää päättää.
Eiköhän totuus ole kuitenkin se, että meitä on sekä että, liikunta ei estä VHH:ta tai toisin päin. Toisaalta liikuntaa ei tarvitse harrastaa sen takia, että lihoo, vaan muuten virkistykseksi ja kunnon takia.
Kun nälänhallinta on omissa käsissä, niin syö sen verran kuin on nälkä, ei enempää eikä vähempää. Keho kyllä kertoo. Hyviä rasvahappoja aivoille ja tarpeeksi hiilihydraattia lihaksille, mutta ei liikaa, jotta se varastoituisi rasvana kehoon.
Minulla se toimii. Jokainen koittakoon itse mikä on omalle keholle hyvä. Tietoa tästä saa välittää, se ei tarkoita sitä, että kaikkien muidenkin olisi tehtävä täsmälleen samoin. Useimmilla vhh toimii hyvin ja sillä on helppo elää eli siitä tulee elämäntapa, jossa terveys säilyy. Samaa ei voi sanoa useimmista dieeteistä. - ___________________-
pitäisi liikkua 20 tuntia päivässä että saisi päivittäisen vhh-rasvamäärän poltettua.
- ___________________-
minun pitäisi 25 tuntia mutta ahmiminen on kivampaa
- kj.mattiIa
___________________- kirjoitti:
minun pitäisi 25 tuntia mutta ahmiminen on kivampaa
Yli 150 kikoa elopainoa kertoo omaa kieltään liikunnallisuudesta.
- kj.mattiIа
Merkillistä ettei lainkaan liikuta ja silti muka pyritään terveelliseen elämään.
- pahakarppi111
Merkillistä on että yhtään kuvaa terveen atleettisesta fundokarpista ei ole julkaistu.
- kj.mattilа
Tätä voi vain ihmetellä.
- kj.mattilа
Etusivun arvoinen juttu
- kj.mattilа
VHH:lainen ei todellakaan jaksa liikkua.
- kj.mattilа
On käsittämätöntä miten VHH:lainen voi syödä moisia määriä päivittäin
- ___________________-
1000 kcal on pientä jos haluaa ette vhhlla ole nälkä
- kj.mattilа
VHH:lainen ei liiku viikossakaan kolmea tuntia vaikka silmien räpyttelykin laskettaisiin liikunnaksi, jos 24/7 jatkyvaa nettihäiriköintiä ei lasketa mukaan,
- Antti Heikkilä
Kolme minuuttia viikossa on riittävästi. Jos ei jaksa yhteen menoon sen voi jaksottaa.
Kolmea minuuttia ei kannata ylittää, silloin sairastumisen riski jo pienenee.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Eläkeläiset siirrettävä muuttotappioalueille
Joutoväki pois ruuhkauttamasta elättäjien arkea. Samalla putoaa jokaisen asumiskulut ja rahaa jää enemmän kuluttamiseen.3282737Riikka runnoo: datakeskuksille tulee UUSI yritystuki
"Suomen valtio erikseen tukee esimerkiksi kryptovaluuttaan tai aikuisviihteeseen tai muuhun keskittyviä datakeskuksia."782475SDP pelastaa uppoavan Suomen
2027 kun SDP voittaa ylivoimaisesti vaalit alkaa Suomen uusi raju syöksy kohti täystyöllisyyttä ja turvallisempaa yhteis552222Kauppalehti - Törkeä skandaali paljastui: Espanja käytti EU-rahoja ihan muuhun kuin piti
Espanja on käyttänyt miljardeja euroja EU:n elpymisavustuksia eläkkeisiin ja sosiaalimenoihin – ja pyytää lisää. Espanj771913- 1251692
Jopa Espanjassa talous kasvaa, Purra vain irvistelee
Huomaa kuinka Purra on Suomen historian huonoin miniseteri, joka ei ole saanut aikaiseksi kuin tuhoa, Siis jopa vasemmis591554- 1401492
En kerro nimeäsi nainen
Sillä olet nyt salaisuus jota kannan sydämessäni. Tämä mitä tunnen ja kuinka sinuun vahvasti ihastuin on jo niin erikoin731338Auta mua mies
Ota vielä yhteyttä, keksi oikeat sanat että vuosien ajan kasvanut muuri murtuu meidän väliltä vaikka aluksi vain vähän.891172Olet kiva ihminen
En kiellä sitä yhtään. Sinussa on hyvin paljon erinomaisia puolia, enemmän varmasti kun meissä muissa. Sitten on puoli771134