Tämä on mun the sims 3 tarina. En ole mikään maailman paras kirjoittaja, tyytykää tähän. Yritän tehdä mahdollisimman pitkän ja virheettomän. Kommenttia saa laittaa. Tarina ei liity kaikista kohdista sims 3:seen mutta sehän on tarkoituskin. :)
Oli kerran tyttö jonka nimi oli Silja. Eräänä päivänä, kun hän tuli koulusta kotiin, huutamaan äidillensä, että oli saanut kympin kokeesta, hän näki valkoisen hahmon menevän kadulla, ja hänen vasemmassa suupielessään oli verta.
Kun Silja astui sisään taloon, hänen yksinhuoltajaäitinsä makasi avuttomana lattialla. Silja ei tiennyt isästään mitään. Mutta hän uskoo hänen olevan kuollut.
-Äiti! Äiti, ole kiltti ja herää, Silja huusi äidillensä.
-Silja... Tämän teki vampyyri. Soita äkkiä ambulanssi, Siljan äiti Sanni sanoi.
Silja nappasi äkkiä puhelimen takataskustaan ja soitti ambulanssin. Melkein heti ambulanssi tuli paikalle.
-Hän on tuolla, Silja sanoi itku kurkussa.
Ambulanssimiehet ottivat Sannin. Silja sai luvan lähteä mukaan.
Kun he olivat sairaalassa, Silja katsoi murtuneena äitiänsä, josta tihkui verta. Hän muisti valkoisen hahmon kadulla ja tajusi, että se oli hänen äitinsä tappaja.
-Anteeksi, mutta sinun täytyy lähteä, sairaanhoitaja sanoi Siljalle.
Anni lähti pois ja jäi ikkunan taa katsomaan äitiään. Myöhemmin, liki kahden tunnin kuluttua, sairaanhoitaja tuli Siljan luo.
-Olen todella pahoillani, mutta valitettavasti äitinne Sanni Leberstrak on kuollut verenhukkaan, sairaanhoitaja sanoi.
-Ei... Ei... Tämä ei voi olla totta... Ei voi... EI!!! Ei... En halua enää elää, Silja itki lohduttomasti.
Sitten sosiaalitoimiston virkailijat hakivat Siljan orpokotiin.
Kun Silja astui ovesta sisään, hän näki nukkavierun, lahon ja vanhan huoneen. Muutkin huoneet olisivat luultavasti samanlaisia.
Eräänä päivänä, vuoden Siljan äidin kuoleman jälkeen, Silja sai kirjeen.
Hän luki sen sängyssään. Kirjeessä luki: Hei Silja. Minä olen sinun isäsi, Kalle. Lähetin sinulle kirjeen tiedoksi siitä, että haen huomenna sinut pois sieltä, asuntooni Bridgeportin keskustaan. Tulen noin kello 9:50 hakemaan sinut. Ihastut varmasti uuteen asuntoosi. Ja minä oikeasti olen isäsi. Äitisi onkin varmaan kertonut minusta. Kuulin äitisi kuolemasta. Nähdään huomenna!
Kalle Lebestrak.
Siljan luettua kirje, hän oli hämmentynyt mutta iloinen. Ja totta tosiaan, seuraava aamuna kello kymmentä vaille kymmenen, Kalle tuli ja avasi Siljalle oven. Se olisi Siljan viimeinen kerta kun näkisi Sunset Valleyn. Hän palasi halusta nähdä Bridgeportin. Nimi kuulosti ainakin suuren kaupungin nimeltä.
Neljän tunnin ajomatkan jälkeen Silja näki edessään korkeita kerrostaloja.
Kun auto kaarsi Siljan isän talon eteen, hän ei ollut uskoa silmiään. Tontilla kohosi hulppea kartano, ainakin neljäkerroksinen. Kun he astuivat sisälle, Silja oli äimän käkenä.
-Voin näyttää sinulle huoneesi, jos haluat, Kalle sanoi.
-Joo, se olisi tarpeellista, Silja vastasi.
Kalle vei Siljan tämän huoneeseen.
-Kun mä tiesin että sun lempipändi on Tokio Hotel, nii hankin koko vuoden sulle sen julisteita. Muuten olisit asunut täällä jo liki vuoden, Kalle sanoi.
-Oi isä, se on upea!
Sitten Silja asui siinä huoneessaan aikuiseksi saakka, kunnes meni naimisii julkkiksen kanssa ja saivat neljä lasta. Loppu hyvin, kaikki hyvin!
Oli kerran tyttö jonka nimi oli Silja. Eräänä päivänä, kun hän tuli koulusta kotiin, huutamaan äidillensä, että oli saanut kympin kokeesta, hän näki valkoisen hahmon menevän kadulla, ja hänen vasemmassa suupielessään oli verta.
Kun Silja astui sisään taloon, hänen yksinhuoltajaäitinsä makasi avuttomana lattialla. Silja ei tiennyt isästään mitään. Mutta hän uskoo hänen olevan kuollut.
-Äiti! Äiti, ole kiltti ja herää, Silja huusi äidillensä.
-Silja... Tämän teki vampyyri. Soita äkkiä ambulanssi, Siljan äiti Sanni sanoi.
Silja nappasi äkkiä puhelimen takataskustaan ja soitti ambulanssin. Melkein heti ambulanssi tuli paikalle.
-Hän on tuolla, Silja sanoi itku kurkussa.
Ambulanssimiehet ottivat Sannin. Silja sai luvan lähteä mukaan.
Kun he olivat sairaalassa, Silja katsoi murtuneena äitiänsä, josta tihkui verta. Hän muisti valkoisen hahmon kadulla ja tajusi, että se oli hänen äitinsä tappaja.
-Anteeksi, mutta sinun täytyy lähteä, sairaanhoitaja sanoi Siljalle.
Anni lähti pois ja jäi ikkunan taa katsomaan äitiään. Myöhemmin, liki kahden tunnin kuluttua, sairaanhoitaja tuli Siljan luo.
-Olen todella pahoillani, mutta valitettavasti äitinne Sanni Leberstrak on kuollut verenhukkaan, sairaanhoitaja sanoi.
-Ei... Ei... Tämä ei voi olla totta... Ei voi... EI!!! Ei... En halua enää elää, Silja itki lohduttomasti.
Sitten sosiaalitoimiston virkailijat hakivat Siljan orpokotiin.
Kun Silja astui ovesta sisään, hän näki nukkavierun, lahon ja vanhan huoneen. Muutkin huoneet olisivat luultavasti samanlaisia.
Eräänä päivänä, vuoden Siljan äidin kuoleman jälkeen, Silja sai kirjeen.
Hän luki sen sängyssään. Kirjeessä luki: Hei Silja. Minä olen sinun isäsi, Kalle. Lähetin sinulle kirjeen tiedoksi siitä, että haen huomenna sinut pois sieltä, asuntooni Bridgeportin keskustaan. Tulen noin kello 9:50 hakemaan sinut. Ihastut varmasti uuteen asuntoosi. Ja minä oikeasti olen isäsi. Äitisi onkin varmaan kertonut minusta. Kuulin äitisi kuolemasta. Nähdään huomenna!
Kalle Lebestrak.
Siljan luettua kirje, hän oli hämmentynyt mutta iloinen. Ja totta tosiaan, seuraava aamuna kello kymmentä vaille kymmenen, Kalle tuli ja avasi Siljalle oven. Se olisi Siljan viimeinen kerta kun näkisi Sunset Valleyn. Hän palasi halusta nähdä Bridgeportin. Nimi kuulosti ainakin suuren kaupungin nimeltä.
Neljän tunnin ajomatkan jälkeen Silja näki edessään korkeita kerrostaloja.
Kun auto kaarsi Siljan isän talon eteen, hän ei ollut uskoa silmiään. Tontilla kohosi hulppea kartano, ainakin neljäkerroksinen. Kun he astuivat sisälle, Silja oli äimän käkenä.
-Voin näyttää sinulle huoneesi, jos haluat, Kalle sanoi.
-Joo, se olisi tarpeellista, Silja vastasi.
Kalle vei Siljan tämän huoneeseen.
-Kun mä tiesin että sun lempipändi on Tokio Hotel, nii hankin koko vuoden sulle sen julisteita. Muuten olisit asunut täällä jo liki vuoden, Kalle sanoi.
-Oi isä, se on upea!
Sitten Silja asui siinä huoneessaan aikuiseksi saakka, kunnes meni naimisii julkkiksen kanssa ja saivat neljä lasta. Loppu hyvin, kaikki hyvin!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tuossa yhdessä kohdassa lukee muuten Anni. Se johtui siitä, koska alkuperäisin Siljan nimi oli Anni, niin ei huomannut vaihtaa sitä, sori
hyvä tarina mä kirjoittelen tollasii mun bolgiin http://thecrescentssims3.blogspot.fi/