Teatterin politisoituneisuus

Sen enempää menemättä yksityiskohtiin (koska en niitä nyt tunne niin tarkasti), mutta sanoisin että keskeisin syy on siinä että niin kauan kun elämme kapitalistessa yhteiskunnassa ja taiteen osittaisena tarkoituksena on esittää yhteiskuntakritiikkiä, niin niin kauan teatteri on vasemmistolaista (ja moni muukin taide). Toisaalta jos eläisimme kommunistisessa valtiossa niin voi hyvinkin olla että täällä haikailtaisiin kapitalististen arvojen perään. Niin kauan kun taiteen on tarkoitus kritisoida, tulee se melkeinpä aina asettumaan toiseen suuntaan kuin yhteiskunta. Mielestäni olisi aika utopistista, että taiteen funktiona olisi vahvistaa tämänhetkisiä (oli ne mitä tahansa) yhteiskuntarakenteita. Sehän olisi jo eräänlaista utopia propagandaa.

70-luvulla taisi suomessa teatteri olla aktiivisemmin vasemmistolaista (tämä perustuu ainoastaan luettuun tietoon, en itse ollut tuolloin vielä maisemissa), mutta täytyy kyllä sanoa että aika vähän tänpäivänä minä ainakaan näen poliittista teatteria. Siis teatteria joka nimenomaisesti on tarkoitettu poliittisena kannanottona. Ei pahemmin ainakaan laitosteattereissa sellaista näy, lainsuojattomissa sitä saattaa sitten olla vähän enemmän. Ennemminkin nykyisin keskustellaan siitä, että miksi poliittista teatteria ei enää oikein ole, ja että sitä pitäisi saada takaisin.

Niin ja ehkä me Suomalaiset (tämä vain karmaiseva yleistys) vain olemme luonteeltamme hiukkasen vasemmalle kallellaan.