...saada vaikka kirjekaverin joka tuntee samoin wiccaa kohtaan, tai siis tarkoitan... Äh, joku jolta voisin saada ns. "hengellistä kasvatusta". Haluaisin siis tutustua "aitoon wiccaan", koska ainoa tuntemani wicca on kanssani samanikäinen (90-syntyinen) ja aivan yhtä epävarma... Tahtoisin tutustua muutakin kautta kuin vain kirjoista ja netistä lukemalla. Ku suurinpiirtein samoja asioita kävelee vastaan joka puolelta jossa on tietoa, ja ne asiat alkavat olla jo ihan tuttuja.
Ja tahdon vielä sanoa, että olen varma about wicca, en ole mikään "katsoin siskoni on noitaa ja hurahdin"-tyyppi!!!
Plz!
Ja tahdon vielä sanoa, että olen varma about wicca, en ole mikään "katsoin siskoni on noitaa ja hurahdin"-tyyppi!!!
Plz!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyllä nyt joku ajattelee jollakin muulla tavalla kuin että jöpö jöpö! Eikö niin?
Eikös teidän pitäis olla suvaitsevaisia! Wiccojahan katsotaan (ei aina) pitkin nenänvartta, niin eikö teidän pitäis ymmärtää? Mitä sitten jos joku mahdollisesti löytää oman hengellisen puolensa jo nuorena!? Joku! Ei mulla ole mitään ikä vaatimuksia! Vaikka olisit sata vuotias, kuhan olisit wicca. :(
Eli. Valitat tässä sitä, ettei kukaan tahdo kirjekaveriksesi? Oletan näin. "Eikös teidän pitäis olla suvaitsevaisia!" Olla suvaitsevainen ei tarkoita sitä, että tarvitsisi tehdä toisille mieliksi aina.
"Mitä sitten jos joku mahdollisesti löytää oman hengellisen puolensa jo nuorena!?" Ei tässä varmastikaan ole siitä kyse. Eihän kukaan niin ole sanonut. Tunnut olevan todella epävarma, kun puolustelet itseäsi ihan turhaan.
Se, miksi tältä palstalta et välttämättä kirjekaveria löydä, voi olla se, että wicca on vapaa uskonto. Hyvin vapaa ja sen myötä jokaisella on omat tapansa uskoa. Ja ne eivät välttämättä mene yksiin sinun tapasi kanssa. Ja monet tahtovat pitää uskonsa itsensä tiedossa, ei jakaa sitä kaikille. Esimerkiksi minulle oma tapani uskoa on minun omani. Se ei kuulu kenellekään muulle, eikä minun tarvitse kertoa sitä, eikä sen ohella tulla luokitelluksi "suvaitsemattomaksi". En sitten tiedä, kuinka moni on tätä mieltä.
Kannattaa tutkiskella itseäsi, koska jo kirjoitustapasi perusteella vaikutat kovin nuorelta. Vaikka olet löytänyt mieluisan uskonnon, se ei tarkoita sitä, että itsensä etsiminen loppuu siihen.
Yritä sinä olla suvaitsevainen meitä kohtaan, ja ymmärtää, että me emme välttämättä tapojamme tahdo jakaa. Voi olla poikkeuksia, kunnia siitä teille. Mutta minä olen tätä mieltä.
Tästä sen verran, että tuolla alempana osiossa "Kuinka nuorena" juteltiinkin siitä kuinka sinua alaikäisenä ihmisenä halutaan suojella kaikelta mahdolliselta poikkeavalta. Wicca uskontona todellakin on valtavirrasta poikkeavaa ja siihen on liitetty kaikenlaisia ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä. Itse kertoisin mielelläni wiccasta niille, jotka jotain kysyvät, mutta en uskalla ryhtyä läheisiin henkilökohtaisiin suhteisiin kenenkään alaikäisen kanssa wiccan tiimoilta ihan "vanhempien pelosta". Voisin kuvitella, että uskovainen kristitty äitisi saisi aika hepulin kuullessaan, että oletkin wicca ja vielä pahempaa saat opetusta aikuiselta wiccalta, jota sitten taatusti syytettäisiin sinun käännyttämisestäsi, vaikkei asia olisi ollenkaan niin.
Voisit ensin keskyustella vanhempiesi kanssa wiccasta ja luvan saatuasi kysellö uudelleen. Ja toisaalta, mikä estää sinua etsimästä vastauksia kysymyksiisi julkisislta keskustelupalstoilta esim. täältä? Wicca on muutenkin hiukan sellaista, että täytyy olla ensin kysymyksiä, jotta voisi saada vastauksia.
Itsekään en olisi valmis opettamaan wiccalaisuutta alaikäiselle.
Poikani luokkakaveri olisi halunnut minun opettavan häntä, mutta selitin miksen voi. Sanoin että odottaa kunnes on 18v ja tulee sitten juttelemaan uudelleen.
Ikävää tehdä näin, mutta ennakkoluulot ovat usein sitä luokkaa uskontoani kohtaan, en todellakaan haluaisi saada kimppuuni raivostuneita vanhempia syytöksineen.
Toisaalta ymmärrän hyvin nuorten wicca-opiskelijoitten tiedonjanon, ja kaikki vaikeudet.
Jos haluaa liittyä kristinuskoon, sen kun vaan kävelee seurakunnan tilaisuuksiin, saa keskustella papin ja muitten uskovien kanssa, kanssa ja ehkä lykätään vielä ilmainen Raamattukin käteen.
Wiccasta taas ei saa tietoa oikein mistään.
Kaikki tieto täytyy itse kaivaa ja hankkia. Hengenheimolaisia on ani harvassa, usein ainoat yhteydet ovat netin kautta.
Kunnon kirjatkin ovat englanninkielisiä.
Ja jottei homma menisi liian helpoksi, ainakin osa niistä täytyy useimmiten tilata ulkomailta ja ostaa omiksi, kirjastoista löytyy kovin suppeasti.
Siihen kun lisää vielä päälle yleiset typerät ennakkoluulot, väärinkäsitykset, ivan ja jopa halveksunnan. Jopa oman perheen jäseniltä.
Eipä käy kateeksi nuorta ihmistä, joka yrittää päästä polullaan eteenpäin...