Kosteutta ryömintätilassa – mikä ratkaisuvaihtoehto olisi paras?

Näitähän tulee esille silloin sun tällöin. Ongelma ei ole tuuletuksen puutteellisuus, vaan kesäaikana juurikin päinvastainen ilmiö. Siellä ryömintätilassahan on lämpötila jossain 15 asteen paikkeilla kesälläkin. Suhteellisen kosteuden ollessa 100 % on absoluuttinen (todellinen kosteus) 12,9 g kuutiometrissä tuota ryömintätilan ilmaa. Kun sinne johdetaan tuuletusluukkujen kautta 30 asteista ilmaa, jossa on suhteellisen kosteuden ollessa esim 80 % absoluuttinen kosteus 24,2 g kuutiometrissä, niin lopputulos voidaan nähdä rossipohjan alapintaan tiivistyneenä vetenä.

Eli selkokielisemmin ilmaistuna: Lämmin ilma voi sisältää kosteutta huomattavasti enemmän kuin viileämpi ilma. Sen vuoksi 30 asteisen ulkoilman sisältämä kosteus ei yksinkertaisesti mahdu tuohon viilempään ilmaan, vaan tiivistyy siihen rossipohjan alapintaan.

Edellä todettujen perusteella ongelmaa ei todellakaan voida poistaa lisäämällä tuuletusta, vaan muuttamalla olosuhteita sopivammaksi. Maapohjan eristämisellä on selvä vaikutus, mutta menneen kesän kokemuksien perusteella sekään ei välttämättä riitä. Vaihtoehdoiksi taitaa jäädä ns. tekniset ratkaisut, kuten koneellinen kuivaaminen kriittisten loppukesän helteiden aikana tai tuo mainitsemasi Olosuhdevahti.

Ei tämä rossipohjan "ominaisuus" mikään uusi ongelma ole, mutta se tulee nykyään helpommin esille, kun rossipohjan alapinnassa käytetään useinkin vihreää huokolevyä tuulensuojana. Kyseessä oleva tuote on todella herkkä kosteudelle ja hyvä kasvulausta homeelle. Ennen muinoin rossipohjan alapinta oli umpeen laudoitettu. Kyllä niihinkin kosteus tiivistyi, mutta seurauksena oli hitaasti tapahtuva harmaantuminen ja paikalleen lahoaminen. Siitä taitaa muuten tulla se rossipohjan 50 vuoden elinkaari.

Mielestäni voidaan esittää kysymys, että onko tuo nykyaikainen rossipohjarakenne sittenkään mielekäs vaihtoehto? Sitähän ruvettiin suosimaan aikana, jolloin maanvaraisia lattioita ei vielä oikein osattu tehdä.

Ominaisuus.

Kun huonosti suunnitellaan ja tehdään, turha olettaa, että hyvää tulee.

Tämä nykyaikainen rakentaminen on tällaista, perinteinen ja varmasti toimiva systeemi on pilattu kehittelemällä ajatus pilalle. Rossipohja on alunperin tullut just sen takia, että saadaan lattia irti maasta, lämmön ja märän takia. Ja alla ei ollut monttua, ei suljettua sokkelia, koko systeemi oli riittävän avoin ja väli maanpintaan ja lattianpohjaan oli reilu.

Joopajoo. Meillä oli joskus 1800- luvulla rakennetussa talossa rossipohja. Luonnonkivistä sokkeli, tyyppiä kivet, väli, kivet... Joka raosta mahtui ihminen menemään lattian alle. Lattiassa ei todellakaan ollut mitään muovia tai levyjä tai villoja. Puuta ja purua.

Nojoo, katto jäi huonolle pidolle ja talo sitten purettiin. Mutta lattiat oli siinä kunnossa, että ois voinut materiaalit käyttämään uudelleen.

Jaa mitäkö sä teet. No ostat kallista tekniikkaa ja alat kuluttamaan turhaan energiaa, lämmittäekses ja kuivataksesi asunnon ulkopuolisia tiloja. Vähän sama kuin laittaisi pihalämmityksen.

Sitä saa, mitä tilaa.

No minä heitän aivan toisenlaisen ratkaisuvaihtoehdon: lämpöeristä se alapohja, mutta samalla TUKI kaikki ulkoilmasta tulevat räppänät.

Eristäminen pitää tehdä diffuusiovapaalla lämmöneristeellä, jollaisena toimii esimerkiksi Fuktisol/Isodrän tuotteet. Eli muutat alapohjan lämpimäksi. Kirjoita kuukkellin hakusanoja "lämpöalapohja" tai "lämmin alapohja".

Suuret kiitokset jo kaikille keskusteluun osallistuneille. Vaikuttaa siltä, että kovin yksiselitteistä - tai ainakaan yksimielistä - ratkaisua tällaisen kosteusongelman hoitoon ei taida olla. Ei silti, näistä tiedoista on kyllä kovasti apua ja tuovat perspektiiviä asiaan. Ja toki kosteustapaukset voivat olla joltain osin yksilöitäkin. Ilmeisestikään mikään yksittäinen toimenpide ei ehkä tätä ongelmaa ratkaise vaan niitä on ehkä tehtävä kaksikin. Esimerkiksi ryömintätilan lattian lisäeristys leca-soralla ja koneellinen viritys siihen päälle.

Eräs vastaajista kysyi radonista. Varmuudella en sitä tiedä, onko asuinalueellani sitä. Sama henkilö ehdotti myös RT-kortin hankkimista: senpä varasin juuri kirjastosta!

Muutamia lisäkysymyksiä heräsi tässä eilisen alkuperäisviestini jälkeen.

Lämmin ilmahan tunnetusti nousee ylöspäin. Onko todella niin, että lämmin ulkoilma kosteuksineen ”älyää” tulla alapohjaan sellaisten tuuletusputkien kautta, joiden ulkoilmassa oleva pää on 80 cm ylempänä kuin L-putken toinen pää alapohjassa? Olen pannut merkille, ettei ryömintätilan päässä ko. reikien kautta näytä ilma liikkuvan juuri lainkaan. Yhdessäkin putkessa on pätkän matkaa hämähäkinseittiä ja se ei paljon hievahda, kun kurkkasin. Tämä viittaa siihen, ettei ilmatrafiikkia ole ainakaan liikaa. Tällaisen maallikon on helppo mutuilla, että kosteus voisi suureksi osaksi johtua seisovasta ilmasta.

Juuri eilen mittailin, että ryömintätilan katto sijaitsee vähän maanpintaa ylempänä. Jos siis lähtisi tekemään muutamia lisäilmanvaihtoaukkoja, ne olisi mahdollista tehdä katonrajaan: sokkelin läpi menevät reiät tulisivat suoraan ulkoilmaan, maanpinnan tasolle. Toisin kuin nyt pitkät ja kiertelevät ilmanvaihtoputket (niiden halkaisija lienee noin 16 cm). Olkoonkin, että joidenkin mielestä lisäilmanvaihto vain heikentäisi alapohjan kosteustilannetta, kysyn, että onko sillä miten paljon merkitystä ilmanvaihtoon muuten ovatko ilmanvaihtoputket suorat ja lyhyet vaiko tällaiset L-malliset ja kaikkineen noin metrin pitkät?

Käsittelin alapohjan joiltakin kohdin tummentuneet laudat homeenpoisto- ja -estoaineella viime viikonloppuna. Kannattaisiko ne vielä maalata jollakin eli onko siitä sanottavaa hyötyä?

Mikähän mahtaa olla ryömintätilassa kosteusprosentti, mistä ylöspäin homeen ja sienikasvuston vaara olennaisesti kasvaa? Nyttemmin alapohjassa kosteus on ollut siis 75-80 prosentin paikkeilla, kiitos rakennuspuhaltimen tuottaman lämpimän ilman ja sen liikkeen. Alas niitä lukemia pitäisi silti vielä saada ja jollain muulla keinoin kuin tuollaisen lämmittimen: jotenkin painaa mieltä, että lämmitin hurisee paikassa, mitä ei voi vikatilanteiden varalta helposti valvoa.

Osaisiko kunnan rakennusvirasto antaa jotain vinkkiä? Niidenhän noista pitäisi jotain tietää. Toisaalta kukaan ei tunnu tietävän mitään ja kaikki tuntuu muka tietävän kaiken. Joku siellä voi kertoa, että kyllä noin saa rossit tehdä mutta toisenlainen tyyli olisi parempi. Lupahan tuolle vähäiselle ilmanvaihdollekin on tullut. Voisi sanoa, että teillä on minikokoinen kellari vaillinaisella tuuletuksella.

Kesällähän tuo ilmankosteus on tapissaan ja kylmässä alapohjassa kosteus tiivistyy pintoihin. Ellei mitään muuta vaihtoehtoa ole niin sitten niitä laitteita ilmaa liikuttelemaan ja kuivaamaan.
Itse tekisin niitä kissanluukkuja reippaasti lisää, että ilma varmasti mahtuu liikkumaan.

Eräässä entisessä kotitalossani oli vähänlaisesti kissanluukkuja ja homettahan sieltä löytyi reippaasti jo 90- luvulla. Talo oli ikäänkuin tolppien päällä mutta ilmeisesti lattian kylmyyden/vedon takia rossiominaisuus oli tukittu jollain levyillä lähes kokonaan.
Korjausten jälkeen kissanluukkuja oli satakertaisesti eli levyt poistettiin kokonaan.
Luukkujen tarkoitushan on päästää ilma liikkumaan rossipohjassa.
Teippaa suu ja sieraimet ja koita sitten hengittää vain pillin kautta. Laita sen jälkeen useampi pilli suuhun niin johan helpottaa.

Noita talopaketteja, joissa on suljettu "rossipohja" ja joku laite ilmaa kuivattamassa, on homehtunut melkoiset määrät. Laitteet sammuu ja hajoaa ja loppu on historiaa.

Niissä vanhoissa rossipohjissa olikin nykyisiin eroa aika paljon. Kun torppa oli vain nurkkakivien päällä ja maan pinta siellä talon alla oli samassa tasossa tai jopa ympäristöä ylempänä, niin vähäinenkin tuuli puhalsi alta ja lämpötila oli suunnilleen sitä samaa mitä talon varjoisalla puolella ulkonakin.

Tänä päivänä on umpinaiset sokkelit ja maapohja yleensä ympäristöä alempana. Olosuhteet ovat ymmärrettävästi aika lailla erilaiset, kun se lämpötila jää huomattavasti alhaisemmaksi.

Mitä tulee ilman vaihtuvuuteen niitten mutkaisten putkien kautta, niin kyllä se vaan ajoittain niidenkin kautta vaihtuu. Siihen vaikuttaa mm. tuulen aiheuttama alipaineisuus suojan puolella. Toki on selvää, että "suorista" aukoista se paremmin vaihtuu. Eikä sen todellisuudessa niin kauhean paljon tarvitse vaihtuakaan. 0,5 promillea tuuletettavan tilan pinta-alasta laskettuna riittää normien mukaan tuuletusaukkojen kokonaispinta-alaksi, jos olosuhteet ovat muuten kunnossa.

Olen edelleen sitä mieltä, että hyvin tehty maanvarainen lattia on varmempi ja pitkäikäisempi ratkaisu.

Sisäilmayhdistyksellä on sivuillaan pitkä ja kattava ohje miten tuon tilan saa
sellaiseksi että kosteus pysyy kurissa.

http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/terveelliset_tilat/kunnossapito_ja_korjaaminen/maanvastaiset_rakenteet/puinen_alapohja/

Ns. rossipohjan ongelma on sen kylmyys kesällä verrattuna ulkoilmaan.Ontelolaattapohjissa esiintyy märkyyttä sekä kesällä että reuna-alueella myös talvella. Sepelin alle 5-10 cm tyroksia auttaa ehkä ja sitten kunnon tuuletus. Ryömintätilan lämpötila tulisi kesällä olla mahdllisimman korkea, eli lähellä ulkoilman lämpötilaa, jolloin kosteeus-% ei nouse liikaa.

Kuten tuossa joku jo aiemmin selvittikin, niin hyvällä maapohjalla maanvarainen laatta on toimiva.

Jos pitää tehdä paalujen varaan tms. ns. tuulettuva alapohja, niin mielestäni se on hulluutta ohjata sinne alle ulkoilmaa. Jos alapohja on betonia, niin se toki kestää kosteutta aivan erilailla kuin puinen alapohja.

Mutta nykyisillä alapohjan eristysvaatimuksilla tuo ulkoilmalla tuuletettu alapohja tulee olemaan kylmä ja kostea ja surkea paikka, ellei todellakin tuuletus ole hirmumyrskyn luokkaa. Ja korostan: betonisella alapohjalla ei ole niin väliä, kun ei se lahoa.

Itse tekisin aivan ehdottomasti joko maanvaraisen laatan tai sitten lämpimän alapohjan (olipa alapohja betonista tai puusta). Lämpimässä alapohjassa voi vetää viemärit, vesijohdot yms. eikä pelkoa jäätymisestä ole.

Ja niille joille lämmin alapohja ei aukene: se on maanvarainen laatta muuten, paitsi eristeiden ja betonin välissä on metri ilmaa... eli lämmöneristeet ovat maata vasten ja sitten on ilmatila ja sitten kantava alapohja. Ja alapohjassa itsessään ei siis ole eristeitä välttämättä ollenkaan.

Ketjun aloittaja jatkaa taas…

Tein kokeen ja poistin ulkona olevien tuuletusputkien ”hatut”. Alapohjassa alkoi heti ilma virtaamaan aivan eri tavalla. Alapohjan suhteellinen kosteusprosentti tippui vuorokaudessa toistakymmentä yksikköä. Ilmanvaihtoputkien päässä oleva osa on toiminut koko ajan pullonkaulana ja heikentänyt ryömintätilan ilmanvaihtoa… Yhdessä rakennuspuhaltimen tuottaman lämpimän ilman kanssa kosteus putosi pahimmassakin paikassa alle 70 prosentin, toisaalla se oli vain 55. Tämä oli todella iloinen yllätys, vaikka eihän siitä koko ongelman ratkaisuksi sellaisenaan ole. Testin jälkeen poistin ilmanvaihtoputken päällisestä sen seinää vasten olevan taustalevyn, joten päällisin puolin rööri näyttää nyt samalta kuin ennenkin ritilöineen kaikkineen.

Ymmärrän ilmanvaihdon tehostamisen vaarat alapohjan kosteuden hoidossa, mutta tämä edellinen koe puhuu sen puolesta, että alapohjan ilmanvaihto ei tässä talossa ole tähän asti ollut normaali vaan alimitoitettu. Koska röörien päät on tukittu näillä puoliumpinaisilla ritilähatuilla. En malta olla pohtimatta edes parin pienemmän lisäilmanvaihtoreiän tekemisen vaikutusta. Vähintäänkin ryömintätilan Leca-harkkoväliseiniin, jotka kokolailla estävät ilman kierron koko alapohjan alueella. Ja vaikka ”kissanluukut” tekisi sokkeliin eli ulos asti, saahan ne tilkittyä esim. superlonin paloilla jos ilmanvaihdosta tuntuu olevan enemmän haittaa kuin hyötyä.

Jossain kohtaa ilmanvaihdon lisääntyminen luonnollisesti kääntyy negatiiviseksi asiaksi, kuten täällä keskustelussa on ansiokkaasti perusteltu. Eipä tässä tarkoitus olekaan tehdä omasta sokkelista reikäjuustoa. Samalla kylällä on viimeistelyä vaikka oleva uusi omakotitalo, minkä anturassa on yhdellä sivulla viisi vai peräti kuusi ilmanvaihtoreikää – hieman pienemmässä omassa kämpässä niitä on seinällä vain kaksi. Pisti mietteliääksi, mikä tuon toisen talon alapohjassa on niin erilaista, että siihen röörejä on mitoitettu niin monta.

Löysin netistä keskustelussa mainitun Jarek Kurnitskin tekstejä alapohjaan liittyen. Kieltämättä niiden perusteella tuntuisi varmalta osaratkaisulta peittää ryömintätilan sorapinta vaikkapa Finnfoam-levyillä. Leca-soran järjestäminen sinne olisi vaivalloista ja erityisesti kallista, kun pienin toimituserä on 20 kuutiota ja oma tarve olisi noin puolet siitä. Levyjen saaminen ryömintätilaan vain on pirullinen homma, sillä ne on pienittävä ja saatava mahtumaan pienestä huoltoaukosta sisään. Levyt kuitenkin vaikuttavat olevan varma valinta sikäli, että niiden laittamiseen ei nähtävästi liity riskejä.

Meikäläisen tapauksessa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin rossipohja, sillä talo on ja siinä asutaan ja rakentaja on puisen rossipohjan tehnyt. Sen mukaan on elettävä ja siksi kosteuden kanssa hätä onkin, ettei se ajan mittaan pääse tekemään tuhojaan. Jälkiviisas on helppo olla ja nyt jos olisin ostamassa taloa, todennäköisesti en enää (mielenrauhan vuoksi) puista rossipohjaa huolisi.

En missään nimessä odota ilmanvaihdon tehostamisen olevan ratkaisu kaikkeen. Uskon ainoastaan, että talossa se kertakaikkiaan on ollut riittämätön, eikä edes ns. normaali. Kuten sanottu, vaikka sokkeliin tekisikin muutaman pienemmän lisäilmanvaihtoreiän, ei onneksi ole temppu eikä mikään tukkia niitä silloin, jos tuuletuksesta alkaisi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Tämä on paljon vuodenaikasidonnaista. Nykytilanteessa olen iloinen edes siitä, että pienellä konstilla sain pudotettua suhteelliset kosteusprosentit huomattavasti asiallisempiin lukemiin: parempi näin jo nyt kuin alapohja kosteana vielä kuukausi eteenpäin.

Ilmanvaihdon parantaminen tavalla tai toisella yhdessä jonkin toisen, merkittävämmän toimenpiteen kanssa toivottavasti riittää, eikä mukaan tarvitse ottaa enää kolmatta muuttujaa. Se toinen tekijä on siis levyt ryömintätilan pohjaan tai kaikkein mieluiten lecasoraa, mutta sen järjestäminen paikan päälle on paitsi kallis myös työläs homma. Jos talo olisi siirrettävissä anturoiltaan syrjään toimenpiteen ajaksi, ei olisi mitään ongelmaa. Alapohjaan vielä mahtuva 20 cm kerros eli noin yhdeksän kuutiota lecasoraa pitäisi saada vietyä sisään pienen huoltoluukun kautta. Puhallettuna putken kautta se helpoimmin sujuisi, mutta alan firmat toimittavat - tai ainakin laskuttavat - nähtävästi vain minimissään 20 kuution eriä. Niin paljon ei kukkiakaan ole pihalla, että niille joutaisi ylimääräiset 11 kuutiota... No, näin tärkeässä asiassa satasia tai tonnia rupea pihistelemään, jos vain ratkaisu on varmuudella toimiva: hommaan sitten vaikka sen tuplasatsin lecasoraa jos vain sen tehoon kosteudenestäjänä alapohjassa voi luottaa.

Solumuovia myydään rullina. Jos huoltoluukku on sokkelin kyljessä, saattaa sitä kautta saada tilaan eristeen helpoimmin tuollaisena rullana. Kannattaa googlettaa esimerkiksi "routamatto". Miinuspuolina on maton ohuus, eli tarvitaan monta kerrosta, ja ratkaisun kalleus.

Suosittelen silti edelleen asiasta neuvottelemista talon myyjän kanssa. Sinulla on siis talo, joka ei ole sellainen kuin pitäisi, ja aiot sijoittaa useita tuhansia euroja sen korjaamiseen. Eikö olisi kohtuullista että myyjä olisi ainakin tietoinen näistä ongelmista?

Edelliselle kirjoittajalle: ei huolta, ongelmasta keskusteleminen talon myyjän kanssa on edelleen ajankohtaista. Mutta ennen kuin häneen alan ottamaan tarkemmin yhteyttä, haluan saada selkänojaa asiantuntijoilta, esimerkiksi aiheeseen perehtyneiltä laintuntijoilta siitä, että voiko myyjällä todella olla jotain korjausvastuita vaikka kaikki olisi rakenteellisesti tehty ohjeiden mukaisesti. Tuntuisi kummalliselta, jos riittää, että paperilla kaikki on ok, mutta käytäntö ei toimi kuin pari kuukautta vuodesta. On päivänselvää, että jos alan vain mutuilemaan, myyjä ei tietysti myönnä olevansa pätkän vertaa vastuussa mistään. Mutta jos takanani on faktaa, asia todennäköisemmin voisi edetä juupaseipästä kehittyneempään suuntaan, mieluiten rakentavassa ja hyvässä hengessä.

Jutteluistani varmaankin on jäänyt vaikutelma, että nyt heti kohta talossa ruvettaisiin kaikenlaista tekemään, mutta kyse ei ole siitä. Nyt eletään jo syksyä ja aito tarve toimenpiteille on vasta keväällä. Oman mielenrauhan vuoksi eri vaihtoehtoja kartoittelen jo nyt ja haastattelen mahdollisimman monia ihmisiä eri näkökulmien löytämiseksi. Tietysti myös henkisesti varaudun siihen, että muutostyöt voivat tulla omaan laskuun... Vaikka tulisikin, esimerkiksi 1500 - 2000 euron investointi on pieni juttu verrattuna kymppitonnien potteihin sitten vuosien päästä, kun kantavissa rakenteissa on vikoja.

Hyvä. Otapa myös lakimieheen yhteyttä. Et voi pantata virallisen reklamaation esittämistä kovin kauan ongelman huomattuasi. Reklamaatiossa ongelma täytyy yksilöidä mutta voit varata itsellesi lisäaikaa ratkaisuvaihtoehtojen kartoittamiseen.

Kantavien rakenteiden vauriotkaan ei tässä ole se ongelma, vaan se että mikrobikasvustot vievät terveyden. Kun niin käy, ja on altistusta juuri sen talon mikrobeille, korjaaminen itse on esimerkiksi täysin mahdotonta. Pitäisi tehdä avaruuspuvussa ja ns. ylikorjata, jotta mitään ärsyttävää ei jäisi.

Mielestäni on terve asenne että olet itse valmis tekemään remontin jos se jää muutamien tonnien luokkaan. Siihen se voi jäädäkin, koska talo on niin uusi etteivät esimerkiksi alapohjan eristeet ehkä vielä ole pilalla. On kuitenkin myös mahdollista että aliarvioit kustannukset ja niitä tuleekin kymmeniä tuhansia, jolloin merkittävyyskynnys ylittyy. Tätä varten olen suositellut reklamaation tekoa jne,

Kyllä taas piti suu auki lukea näitä. Minulla on puurossipohja ja alapohjassa juuri niitä vihreitä puukuitulevyjä, jotka ovat naulattu 22x100 laudoilla päältä. Tuuletusväli on noin 85-95 cm ja se 4 % vai 4 promillen sääntö tuuletusluukkujen pinta-alasta täyttyy. Talo on rakennettu vuonna 2009. Olen kontannut sinne alapohjaan eri vuodenaikoina ja siellä on aina ollut kuivaa kuin saharassa. Vaikka ulkona olisi satanut viikon putkeen, ollut 30 tai -30 astetta, niin aina yhtä kuivaa. Olen vielä laittanut testeriksi Hesarin. Se on ollut joka kerta kuin postilaatikosta nostettu.

Että se siitä ulkoilmakondensiosta! Se mikä on ratkaisevaa, niin löytyy maan alta. Minulla rakenne alhaalta ylös = sora, sepeli, 3x50 EPS, 2xmuovi, sepeli. Eli kosteudennousu maaperästä on torpattu. Jos maaperästä nousee itiöitä ja kosteutta, niin siinä ei ilmanvaihto auta. Ihan sama tilanne kuin kylpyhuoneessa. Kosteus alkaa haihtua vasta kun ulkopuolista kosteutta ei enää tule.

Tietysti tuollaisen rakenteen kapillaarikosteuden ehkäisemiseksi on aika haasteellista. Se muovi sinne ainakin pitäisi saada.

Itse sain apua osoittesta www.ryomintatilakuivaus.fi ja soittelin oman alueen liikkeeseen. Melkoinen muutos ollut ryömintätilassa nyt aikaisempaan verrattuna, kuten myös sisäilman laadussa, mutta varmasti monien taloja saa vähemmälläkin korjattua kun itsellä oli melko moniongelmainen pytinki etenkin kesällä.

Pahoitteluni aiheutettuani sinulle suunnatonta mielipahaa sillä että asiamme tuli kuntoon. Toki jouduimme ensin purkamaan lähes koko alapohjan levyineen ja eristeineen pois, mutta kun ongelmaa muodosti sekä maakosteus että etenkin kesäaikana lämpötilaeroista johtuva kondensoituminen (ryömintätila kuin sademetsä) niin ei olisi ehkä tullut mieleen lisätä tuuletusta...tai itse asiassa melkeinpä jopa meinasin kunnes tajusin pyytää apua. Eipä minulle kyllä edes sanottu etteikö tarvitsisi purkaa ja korjata, mutta poistaa ongelman uusiutuminen. Ryömintätilassa nyt erinomaisen laadukas ilma, rh% noin 60%, pystyn myös käyttämään kastepistettä seuraavaa ohjelmaa ym ym. asioita joista en edes tiennyt ennen mitään. Lisäksi sisäilmasta on otettu kontrollinäytteitä kuten myös ryömintätilan materiaaleista eikä minkään asteista ongelmaa ole ollut.
Älä siis automaattisesti tuomitse että kaikki ihmiset olisivat yhtä tyhmiä kuin sinä, ja ensimmäisenä menisi perse edellä puuhun, jonka uskon sinulle tapahtuneen, kun et voi olla edes iloinen jonkun muun puolesta. Enpä jaksa aikaani sinuun enenmpää käyttää, mutta omasta puolesta voin suositella.

Ammattimainen adsorptiokuivain voisi auttaa asiaan.

Alapohjan haitat: kosteus ja radon
Alapohjaa rasittaa kosteus sekä harjulla, soramaalla tai kallion päällä radon. Perustuksen täytesorakin saattaa säteillä radonia, mikäli se on louhittu korkean radonpitoisuuden kalliosta. Toimiva alapohjan tuuletus säästää kodin mikrobi- ja homevaurioilta sekä tuulettaa terveydelle haitallisen, keuhkosyöpää aiheuttavan, radonin pois talon alta. Ilmavuodot alapohjassa ja läpivientien kohdalla sekä rakenteiden liitospohjassa tuovat mikrobien aiheuttaman pahan hajun sekä radonin kodin sisäpuolelle, jos ilmanvaihto ei toimi.


Kosteutta alapohjassa.

Alapohja kuivaksi

Kostea tai jopa märkä alapohja voidaan pitää kuivana VELCO APT -laitteistolla.

VELCO APT -laitteiston käyttöä ohjaa anturi, joka kytkee poistopuhaltimen päälle tilan kosteusprosentin noustessa yli 40 %:n. Samanaikaisesti tilaan johdetaan tilalle uutta korvausilmaa ulkoseinässä olevan erillisen ulkoyksikön kautta. Korvausilman ansiosta alapohjan tila pysyy myös raikkaana.

Laitteiston pieni sähkönkulutus (110 W/h) ei aiheuta merkittävää kasvua sähkölaskussa laitteistosta saatuun suureen hyötyyn verrattuna. Tärkeä huomioitava seikka on, ettei laitteisto ole päällä koko ajan, vaan ainoastaan tarpeen mukaan.

Alapohjan ummehtunut ilma kulkeutuu usein liikuntasaumojen kautta huoneistoon asti. Velco APT -laitteistoa käytettäessä ilmansuunta muuttuu.

Lämmin ja kostea alapohja on oiva kasvupaikka homeelle. Alapohjan pito kuivana ei siis ole vähäpätöinen asia. Alapohjan ollessa kuiva, alapohjassa olevien putkistojen turha korroosio loppuu. Velco APT poistaa tehokkaasti myös alapohjaan syntyvän radonin.

Velco APT sopii niin omakotitalon, rivitalon kuin kerrostalon alapohjan kuivana pitoon.

Kysy lisää Velco APT:stä ja muista käyttömahdollisuuksista, Timo Muhonen 040 558 1754, [email protected].

Anturi ohjaa katossa olevaa puhallinta, joka puhaltaa kostean ilman ulos. Uutta korvausilmaa tulee seinässä olevan ulkoyksikön alaosassa olevan korvausilmaventtiilin kautta.


Toimiva ilmanvaihto pienentää asunnon radonpitoisuutta

Ilmanvaihtoratkaisuihin erikoistuneessa Terveysilmassa alettiin radonongelmiin kiinnittää huomiota muutama vuosi sitten. Terveysilmassa onkin todettu toimivan ilmanvaihdon pudottavan olennaisesti radonarvoja.

Radonkorjauksissa ensimmäinen toimenpide on varmistaa ilmanvaihdon toimivuus ja katsoa vasta sen jälkeen muita toimenpiteitä. Toimiva ilmanvaihto on muutenkin niin olennainen osa nykypäivän asumista, ettei sen kuntoon laittaminen ole vikaratkaisu.
Usein korkea radonpitoisuus löytyy asunnosta, jossa ilmanvaihto ei toimi korvausilmaventtiilien puuttumisen takia. Muutamalla satasella saadaan - usein ensiavuksi, mutta pysyväksi jäävä ratkaisu - korvaus- ja poistoilmaventtiilit asennettua. Jälkiasennettu radonimuri tai -pumput ovat kustannuksiltaan tuhansia euroja.

Huono ilmanvaihto on onneksi korjattavissa pienellä rahalla ja vaivalla. Kokonaan puuttuvat korvausilmaventtiilit voi helposti asentaa joko puiseen tuuletusluukkuun tai tekemällä seinään uusi läpivienti lämpöpatterin ja ikkunan yläpuolelle venttiiliä varten. Mikäli asunnosta löytyy vanha venttiiliaukko, se voidaan hyödyntää ja korjata edullisesti toimivaksi. On hyvä myös huomata, että asunnon arvon nousuna ilmanvaihtoon sijoitettu summa maksaa taatusti itsensä takaisin. Asunnonostajan muistilistalla kysymys radonmittauksista ja ilmanvaihdon toimivuudesta on kärkipäässä.

Asustan 50-luvun puru/ halltex talossa koko 7mx14m
Rossin alla sopii juuri konttaamaan. Sinne on 50 luvun marja varvikko kuivunut ruskeaksi. Rakennusaikaiset harvat laudanpalat ovat maassa kuivia ja kirkkaita.
Perustus on 120 mm paksu betoni jossa kissanreikiä 300x100 neljän-viiden metrin välein. Kaikki on kuivana. Kun tuuli käy kesällä niin kissanluukuista tuulee kunnolla talon alla ja siellä on kesän lämpö. Talvella maa jäätyy, eikä itke kosteutta tilaan. Taitaa nuo tuuletusputki viritelmät estää kesä lämmön pääsemisen talon alle. Ja suhteellinen kosteus tiivistyy vesipisaroiksi.
Tukin aukot kovimmaksi pakkas-ajaksi lumella jakeväällä ne aukeavat automaattisesti.

Samaa mieltä kuin adsorptio, tähän ongelmaan auttaa hyvin adsorptiokuivain. Pitää alapohjan kuivana. Mutta sen pitää olla sitten kunnon adsorptiokuivain, ei mikään kondenssikuivain.

Onko kokemuksia / tietoa tällaisesta?
http://hedtec.procus.fi/catalog/259/product/25125/OVPROX_FIN1.html

Eiköhän nuo CTR:n laitteistot ja järjestelmät ole nyt vaan alan ylivoimaisia edelläkävijöitä. Kyseisiä laitteita asennetaan jo pelkästään pohjoismaissa tuhansia vuodessa, ja laitteistot nimenomaan ryömintätilatarkoitukseen ovat olleet saaavila jo pitkälti yli 20 vuotta, eli jo paljon ennen aikaa kun tämä "rossipohjahysteria" alkoi.

Taitaa olla myös ainoa jolla on koko pohjoismaiden kattava palvelukonsepti.
Erittäin pitkään kiinteistövaurioiden parissa toimineena olen nähnyt kaikenlaisa sutta ja sekundaa, ja kyllä se vaan kokemus ja tietotaito sekä tekniikan taso rataisevat aika paljon, mutta kukin tyylillään.

Voitaisiinko pohja tehdä siten kun se on ennen tehty?, eriste ei olisi niin vahva, että se hieman lämmittäisi alapohjaa? Tai sitten solumuovi eristys tai helposti vaihdettavia tuulensuojalevyjä mitkä kestää hieman kosteutta???

Mutta onko ongelma aina kesällä ja kuinka moni tutkii pohjiaan?

Paikallisvalvojalla on kosteuslaskut pahasti pielessä.

Vaikka ketju on jo ikivanha, niin tässä yksi ratkaisu.

Sijoitetaan ryömlntätilaan ilmavesilämpöpumpun ulkoyksikkö ja siirretään lämpö käyttöveteen. Ulkoyksikön läpi virtaavan ilman kosteus tiivistyy kennoon ja johdetaan pois ryömintätilasta.
Ryömintätilan ilma liikkuu tehokkaan puhaltimen vaikutuksesta, kosteus saadaan pois ja käyttöveden lämmitys hoituu hyvällä hyötysuhteella.
TM-Rakennusmaailmasta voi kooklettaa asiaa liippaavaan juttua lämpöpumpun sijoittamisesta ryömintätilaan.
Ns kondenssikuivaimet toimivat lämpöpumppuperiaatteella, joten miksi ei ottaisi energiaa myös talteen.

..5 vuotta vanha ketju ? Onkohan aloittaja vielä "muonavahvuudessakaan "?

Ketju on kohtuullisen hyvä ja ongelma hyvin laaja, tutkimusten mukaan Ruotsissa rossipohjien homeongelmaa on n. 175 000 rakennuksessa. Siitä voi päätellä Suomen luvun olevan n. 100 000. Siis puhutaan valtavan suuresta ongelmasta ja terveyshaitasta.
Ketjun kirjoittelussa oli mukana asian oivaltamista, mutta myös täyttä tuubaa, kuten tällä palstalla amatöörien pätiessä useinkin.
Aina vaan parantuneet lattian eristeet ovat yksi tekijä, miksi rossitilan lämpötila laskee ja vesihöyry alkaa kondensoitua. Säästetään energiaa ja aiheutetaan kosteus ongelmaa.
Lämpöä luovuttavia piipun perustuksia rossitilassa ei enää ole. Kapillaarinen kosteudennousu tuo tuuletusilman lisäksi kosteuskuormaa.
Kaikki perusasiat täytyy olla kunnossa: Salaojitukset, rännivesien putkitus, maakallistukset jne...
Uuteen taloon on helppo tehdä lämmin alapohja, mikä toimii hyvin. Korjatessa tehokas on Sorbtiokuivain hygrostaatilla. Ensi alkuun käy tehokkaasti viikon pari, kuukaudenkin, mutta sitten tasaantuu. Sähkön kulutus on melko pientä ja kuivuu, sekä pysyy hyvin kuivana.
Betonirakentinen rossipermanto on turvallisempi kokonaisuutena, mutta senkin voi toteuttaa matalana kellarina hyvin yksinkertaisesti.
Maanvarainen laattakaan mikään huono ole, kunhan se vaan on myös hyvin Lämmöneristetty ja pystyy kuivumaan itsestään.

Kosteuden tiivistyminen rossitilaan näyttää edelleen olevan ratkaisematta. Asun 1991 rakennetussa rossipohjaisessa omakotitalossa. Alapohja on puurakenteinen vaneriuumapalkeille rakennettu, eristettä on noin 300 mm. Sokkelit ovat kantavien betonipaalujen varassa, sokkelin paksuus on 250 mm teräsbetonia. Tuuletusaukkoina on 8 kpl 100 mm:n aukkoja sokkelissa. Perusmaassa on ohut savikerros, jonka päällä on eristehiekkakerros. Ei ole erikseen mitään kapillaarisen veden nousemista estävää kerrosta.
Ryömintätilaan ei ole koskaan tiivistynyt kosteutta. Lattiarakenne ei tunnu talvella kylmältä. Miksi kosteutta ei kerry? Onko syynä maaperässä oleva savikerros? Tontti on entistä suota, naapuritontille hukkui kauhakuormaaja rakennusaikaan. Kaivoivat vähäisen savikerroksen puhki. Tontti ei ole kantavaa maata, kairauksissa oli välillä melkein vapaata pudotusta pitkiä matkoja. Kallio on noin 6 metrin syvyydessä.
Perustamisessa on tehty virheitä, mutta siitä ei ole ollut haittaa.